Labor court dismisses union appeal; employer had valid reason to terminate without notice due to pending criminal conviction.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's appeal against the employer's termination of the employee's contract without notice. The employer had a valid reason to believe the employee damaged machinery based on a lower court's criminal conviction, and the appeal court's decision on this matter was not yet final. The court held that the employer was not required to continue the employment relationship until the appeal was resolved, constituting a valid ground for immediate termination under the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedTyösopimuslain 37 § 2 momentti; irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman erityisen painavaa syytä, joka tällaisessa tilanteessa on olemassa, jos työnantajalla on perusteltu aihe uskoa työntekijän syyllistyneen rikokseen ja tuomio on vielä hovioikeuden tuomion odotusvaiheessa.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Muovitehtaan koneen muotti oli vahingoittunut. Työnantajalla oli ollut perusteltu aihe uskoa kihlakunnanoikeuden päätöksessä vahingonteosta tuomitun työntekijän syyllistyneen muotin vahingoittamiseen. Työnantajalta ei kohtuuden mukaan voitu vaatia työsopimussuhteen jatkamista ja työnantajalla oli siten ollut erityisen painava syy työsopimuksen purkamiseen alioikeuden päätöksen jälkeen, vaikka hovioikeuden sittemmin antaman tuomion mukaan oli jäänyt näyttämättä työntekijän aiheuttaneen vahingon. (Ään.)
Kantaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Vastaaja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Kuultava Pyrkijän Teollisuus Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 9.4.1984 tehdyssä kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
3 § Yleisten sopimusten noudattaminen
Yleiset sopimukset STK-SAK
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia keskusliittojen välisiä sopimuksia:
Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978 ja soveltamisohjeineen 15.1.1981
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun ohessa seuraavat määräykset:
1 § Soveltamisala
Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.
Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.
2 § Irtisanomisajat
Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa
3 § Irtisanomisajan laiminlyönti
Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.
4 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta
Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.
Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.
KANNE
Kanteen perustelut
Heikkilä oli välittömästi työsuhteen purkamista seuraavana päivänä ottanut yhteyttä työntekijäliittoon, jonka lakimies oli ilmoittanut työnantajaliiton asiamiehelle, ettei työnantaja ollut menetellyt lain ja työehtosopimuksen mukaisesti.
Turun hovioikeuden 25.1.1984 antaman päätöksen mukaan oli jäänyt näyttämättä, että Heikkilä olisi aiheuttanut alumiinimuotin vaurioitumisen, minkä vuoksi hovioikeus oli hylännyt syytteen vahingonteosta ja vapauttanut Heikkilän tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta.
Asiassa käytyjen neuvottelujen jälkeen asia oli jäänyt sekä työpaikka- että liittotasolla riitaiseksi.
Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n vastaisesti purkaessaan Heikkilän työsopimuksen ilman purkamis- tai irtisanomisperustetta.
Heikkilä oli ollut yhtiön palveluksessa yli 10 vuotta, joten hänelle oli syntynyt oikeus tiettyihin sosiaalisiin etuihin kuten ilmaisiin lääkärinpalveluihin ja talvilomiin. Irtisanomissuojasopimuksen nojalla työnantaja oli velvollinen maksamaan Heikkilälle hänen työsuhteensa kestoaika huomioon ottaen enintään 12 kuukauden palkkaa vastaavan määrän.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Pyrkijä Oy on rikkonut irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 1, 2, 3 ja 4 §:n määräyksiä purkaessaan Heikkilän työsopimuksen, ja velvoittamaan yhtiön suorittamaan Heikkilälle korvaukseksi perusteettomasta työsuhteen päättämisestä irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n nojalla kuuden kuukauden palkkaa vastaavan summan eli yhteensä 29 580 markkaa 16 %:n korkoineen 20.3.1983 lukien tai, mikäli työtuomioistuin katsoisi työnantajalla olleen työsopimuksen purkamisperusteen sijasta irtisanomisperuste, velvoittamaan yhtiön korvaamaan Heikkilälle irtisanomissuojasopimuksen 2 ja 3 §:n nojalla irtisanomisajan laiminlyönnistä kolmen kuukauden palkkaa vastaavan määrän eli yhteensä 14 760 markkaa 16 %:n korkoineen 20.3.1983 lukien. Lisäksi Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Jutun käsittelyn aikana työntekijäliitto on myöntänyt Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ilmoittaman Heikkilän keskituntiansion 23,56 markkaa oikeaksi ja lisäksi ilmoittanut, että yhtiön nimi on muutettu Pyrkijän Teollisuus Oy:ksi.
VASTINE
Vastineen perustelut
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä, jonka lausumaan kuultavana oleva Pyrkijän Teollisuus Oy on yhtynyt, on kanteeseen vastatessaan lausunut, että perusteet Heikkilän työsuhteen päättämiselle olivat olleet olemassa. Ratkaisevaa oli se, oliko työnantajalla työsuhteen päättämistilanteessa ollut perusteltu aihe uskoa irtisanomis- tai purkuperusteen olemassaoloon, mitä käsitystä tuki myös työtuomioistuimen tuomio n:o 68/84. Tuomioistuinkäytännöstä oli selvästi havaittavissa, ettei rikosprosessissa julistetulla päätöksellä ollut automaattista vaikutusta siviiliprosessiin kuten Helsingin hovioikeus oli 15.6.1983 antamassaan tuomiossa n:o 387 katsonut.
Työnantajaliitto on kiistänyt irtisanomisajan palkkaa ja vahingonkorvausta koskevat vaatimukset perusteeltaan. Irtisanomisajan palkan perusteena oleva keskituntiansio oli työsuhteen päättämistä edeltäneenä kuukautena ollut 23,56 markkaa. Koron laskemisajankohdan tuli olla haasteen tiedoksiantopäivästä. Vahingonkorvauksen osalta ei Heikkilälle aiheutuneesta vahingosta ollut esitetty selvää näyttöä.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Kuten rikosoikeudenkäynnissä oli selvästi käynyt ilmi, muottikone, jolla Heikkilä oli työskennellyt, oli ollut usein rikki. Alioikeudessa ei ollut esitetty näyttöä siitä, että Heikkilä olisi vioittanut muottia. Lisäksi eräs virallisen syyttäjän nimeämistä todistajista oli ollut Heikkilän julkinen vihamies.
Heikkilä oli saanut lähes välittömästi uutta työtä, eikä hänelle näin ollen ollut syntynyt sanottavaa ansion menetystä. Vahingonkorvausta harkittaessa ei pelkkä konkreettinen työttömyydestä aiheutunut vahinko ollut vahingonkorvauksen edellytyksenä, vaan huomioon tuli ottaa myös irtisanomissuojasopimuksen 5 §:ssä mainitut seikat.
Työntekijäliitto on luopunut vaatimasta Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista hyvityssakkoon.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työehtosopimuksen osana noudatettavan yleissopimuksen irtisanomisen ja lomautuksen perusteista 6.6.1978 ja sen soveltamisohjeiden 15.1.1981 mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.
Tässä tapauksessa kysymys on ollut työntekijästä, jonka kihlakunnanoikeus on virallisen syyttäjän ajaman syytteen johdosta todennut vahingoittaneen yhtiön tehtaan konetta siten, että yhtiölle on koitunut siitä huomattava tappio. Yhtiöllä on ollut kihlakunnanoikeuden päätöksen julistamisen jälkeen perusteltu aihe uskoa, että päätöksessä todetut tosiseikat pitävät paikkansa. Vaikka asianomainen työntekijä onkin ilmoittanut tyytymättömyyttä päätökseen, hovioikeuden ei voitu odottaa antavan asiassa päätöstään ennen kuin useiden kuukausien kuluttua. Se onkin annettu noin 10 kuukauden kuluttua kihlakunnanoikeuden päätöksen julistamisesta. Näissä olosuhteissa työnantajalta ei kohtuuden mukaan voida vaatia työsopimussuhteen jatkamista edelleen. Työnantajalla on siten ollut irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n edellyttämä erityisen painava syy työsopimuksen päättämiseen ilman irtisanomisajan noudattamista.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin hylkää kanteen.
Asian laatu huomioon ottaen Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä saa pitää jutusta koituneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.
Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, Heiniö, Rautiainen, P. Virtanen ja Palanko-Laaka.
Eri mieltä olevan jäsen Palanko-Laakan lausunto, johon jäsen P. Virtanen yhtyi:
Edellä todetuilla perusteilla katson, ettei Pyrkijän Teollisuus Oy:llä purkaessaan Esko Heikkilän työsopimuksen ole ollut irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n edellyttämää erityisen painavaa syytä ja työnantaja näin ollen on menetellyt vastoin mainitun sopimuksen määräyksiä. Pyrkijän Teollisuus Oy:n velvoitan maksamaan irtisanomissuojasopimuksen 2 ja 3 §:n perusteella Heikkilälle irtisanomisajan laiminlyönnistä aiheutuneena palkkaetujen menetyksenä 12 000 markkaa sekä mainitun sopimuksen 5 §:n tarkoittamana vahingonkorvauksena 27 000 markkaa 16 %:n korkoineen irtisanomisajan palkka 20.3.1983 lukien ja vahingonkorvaus haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Työnantajaliiton ja yhtiön velvoitan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.