Labor court orders union branch to pay damages for failing to stop strike during wage negotiations.

Autonasentajien työtaistelun tarkoituksena oli ollut tukea heidän vaatimuksiaan palkkojen korottamisesta ja kahden työntekijän palkkaryhmän muuttamisesta. Työpaikan pääluottamusmies oli osallistunut työtaisteluun lähes koko sen keston. Ammattiosasto vastasi luottamusmiehensä toimenpiteistä.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. (Ään.)

Kantaja Autoalan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Tampereen Autokorjaamotyöväen Ammattiosasto N:o 80 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 3.6.1984 tehdyn auto ja konekorjaamoalan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

2 § A. Työpalkat ja palkkaperusteet

Kaikkien työntekijäin palkkoja korotetaan seuraavilla yleiskorotuksilla:

a) 125 penniä tunnilta 3.6.1984 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta

b) 115 penniä tunnilta, kuitenkin 4,5 % sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1. maaliskuuta 1985 tai lähinnä sen jälkeen

Työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset olosuhdelisät tulevat voimaan 3.6.1984 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.

B. Aikapalkat

Voimassa olevia aikapalkkoja on korotettava siten kuin kohdassa A on sanottu.

Mikäli näin korotettu aikapalkka ei täytä uuden työehtosopimuksen mukaisia määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

C. Suorituspalkat

Voimassa olevia urakkahintoja ja muita suorituspalkkoja korotetaan siten, että ansio nousee A-kohdassa mainituin tavoin.

Uusien urakkahintojen ja muiden suorituspalkkojen tulee perustua voimassa oleviin hinnoitteluperusteisiin. Milloin näin korjattu suorituspalkka ei kuitenkaan täytä uuden työehtosopimuksen määräyksiä, on sitä korotettava vielä tähän rajaan asti.

D. Palkkaperusteiden korotus

Todettiin, että vähimmäistuntipalkoissa suoritettu yleiskorotusta suurempi korotus tulee aiheuttamaan sen, että palkkaperusteiden ja todellisten ansioiden väliset erot tulevat supistumaan.

Palkkaperusteiden yleiskorotusta suhteellisesti suurempi korotus ei aiheuta aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat näillä yleiskorotuksilla korotettuina täyttävät uuden työehtosopimuksen määräykset.

C D. Toteuttaminen

Liittojen on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että allekirjoituspöytäkirjan kohdat C ja D toteutuvat työpaikoilla.

Edellä tarkoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet _______________

Vähimmäistuntipalkat

vuotta täyttäneet työntekijät

Palkkaryhmät

Palk- Mom.2. Työntekijät jaetaan palkkaryhmiin tekemiensä

______

ka- töiden vaativuuden perusteella seuraavasti: ryhmämääritelmät

Palkkaryhmä 4. Ammattityöt, joiden tekijältä vaa

______________

ditaan yli 3 vuoden työskentelyä ammatissa. Tällöin oppilas- tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi siten kuin jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi.

Lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään ne työt, jotka vaativat tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta tai kokemusta kuin palkkaryhmään 3 kuuluvat työt. Nämä työt eivät ole edellisessä kappaleessa mainittua ammattityötä eivätkä oikeuta määräajan jälkeen palkkaryhmään 5.

Palkkaryhmä 5. Vaativat ammattityöt, jotka edel

_______________

lyttävät työskentelyä kyseisen ammatin ammattimiestehtävässä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi luettavan ajan kanssa tekee 5 vuotta.

Koke- Palkkaryhmiin 4 ja 5 sijoittamista koskevat täydenmus- tävät määräykset: ja koulutusaika

b. Pääsy palkkaryhmään 5

Kaikissa tapauksissa on 5. palkkaryhmään siirtämiselle edellytyksenä, että asianomainen työskentelee 5. palkkaryhmän mukaisessa vaativassa ammattityössä ja pystyy hoitamaan sitä itsenäisesti.

Eri tapauksissa edellytetään seuraavaa:

T a p a u k s i s s a 1 - 2 (ei ammattikoulun suoritusta tai pelkkä kurssi): Vaativat ammattityöt edellyttävät kahden vuoden työskentelyä kyseiseen ammattiin kuuluvassa tehtävässä 4. palkkaryhmään pääsyn jälkeen.

T a p a u k s i s s a 3 - 6 (ammattikoulun suoritus tai täydellinen oppisopimuskoulutuksen suoritus): Vaativat ammattityöt edellyttävät työskentelyä ao. ammattiin kuuluvassa tehtävässä ajan, joka yhdessä hyväksytysti suoritetun 2- tai 3-vuotisen yleisen ammattikoulun tai teollisuuden ammattikoulun tai oppisopimuskoulutuksen virallisesti hyväksyttyjen kestoaikojen kanssa on 5 vuotta. Kuitenkin 4. palkkaryhmässä työskentelyä tulee olla vähintään 1 vuosi.

Pöytäkirjamerkintä: Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että em. esimerkit eivät peitä kaikkia ammatissa etenemisen ja ammattikoulutuksen yhdistelmiä, mutta ne antavat ohjeen myös käsiteltyjen esimerkkien ulkopuolella oleville tapauksille.

9 §

Suorituspalkka

KANNE

Kanteen perustelut

Työnantaja oli vaatinut luottamusmieheltä ja varaluottamusmieheltä toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi kunkin lakon alettua. Mihinkään toimenpiteisiin nämä eivät kuitenkaan olleet ryhtyneet vaan päin vastoin toistaneet esitetyt vaatimukset. Työnantajaliiton taholta oli oltu yhteydessä vastaajaliittoon päivittäin 18.3.1985 alkaen työrauhan palauttamiseksi.

Työtaistelu kohdistui myös allekirjoituspöytäkirjan 2 §:n C. D kappaleeseen, jossa erityisesti kiinnitettiin liittojen huomiota siihen, että allekirjoituspöytäkirjan kohdat C ja D toteutuivat työpaikoilla. Sen mukaan palkkojen korotus ei saanut aiheuttaa aika- eikä suorituspalkkatyössä palkkojen korottamista yli yleiskorotuksen, mikäli työpalkat yleiskorotuksilla korotettuina täyttivät työehtosopimuksen määräykset. Tästä huolimatta Metallityöväen Liitto ei ollut ryhtynyt työrauhan palauttamistoimiin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut, että Metallityöväen Liitto ja Tampereen Autokorjaamotyöväen Ammattiosasto N:o 80 tuomittaisiin hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto, jonka lausumaan Tampereen Autokorjaamotyöväen Ammattiosasto osaltaan on yhtynyt, on lausunut, että kanteessa ilmoitetut työnseisausajat pitivät paikkaansa. Korjaamon asentajat eivät sanottuina aikoina olleet poistuneet kokonaan työpaikalta vaan odottaneet työmaan pukukopissa asianmukaista ratkaisua esillä olleeseen kiistaan. Luottamusmies ei ollut osallistunut istumalakkoihin. Hän oli jatkuvasti tehnyt korjaamolla tarjolla olleita tehtäviä paitsi niinä aikoina, jotka kuluivat luottamusmiestehtävässä neuvotteluihin. Työntekijät olivat aina palanneet töihin, kun työnantajan edustaja oli suostunut asiallisiin neuvotteluihin avoimista kysymyksistä. Yhteensä työnseisaukset, jotka eivät siis olleet olleet totaalisia, olivat kestäneet noin 25 tuntia.

Vastaajaliitto ja ammattiosasto olivat toimineet tehokkaasti työrauhan palauttamiseksi. Työt olivat palanneet normaaliksi pysyvästi kahden päivän kuluessa siitä kun liitto sai lakoista tiedon ja seuraavana päivänä siitä kun ammattiosastolle tuli asiasta tieto. Olosuhteisiin nähden ne olivatkin tehneet kaiken voitavansa työrauhan turvaamiseksi ja huolehtineet velvoitteistaan asianmukaisella tavalla. Ammattiosastolla oli noin 750 jäsentä useilla kymmenillä eri työpaikoilla. Tämä rajoitti käytännössä tuntuvasti osaston valvontamahdollisuuksia.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Autoalan Työnantajaliitto on jutun käsittelyn aikana vielä lausunut, että luottamusmies oli esittänyt kysymyksessä olevat vaatimukset 8.3.1985. Palkkaryhmittelystä ei ollut vastaajaliiton esittämin tavoin 21.3.1985 sovittu. Myöskään ei ollut luvattu eikä sovittu, ettei tapahtumien johdosta ryhdyttäisi oikeustoimiin. Yritys oli menettänyt seisausajan myynnin. Nuo päivät olivat aivan täyteen varatut asiakkaiden autojen korjauksia ja huoltoja. Luottamusmies tulee siirrettäväksi toiseen työhön, joka kuului palkkaryhmään viisi. Vastaajaliitto oli saanut asiasta tiedon 18.3.1985. Eeva Hannus kantajaliitosta oli soittanut Halttu-nimiselle toimitsijalle, joka oli luvannut hoitaa asiaa Tampereella.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Metallityöväen Liitto on jutun käsittelyn aikana muun ohella vielä lausunut, ettei ammattiosasto ollut valinnut luottamusmiestä. Luottamusmiehet valitaan työpaikoilla, ja valinnasta menee ilmoitus ammattiosastolle. Luottamusmiehen ohella myös toisen työntekijän palkkaryhmästä oli ollut riitaa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työntekijäliitto on puolestaan saanut tietää työtaistelusta 18.3.1985. Ei ole tosin esitetty mitään selvitystä siitä, olisiko liitto ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tuona päivänä. Todistajana esiintyneen työntekijäliiton toimitsijan saatua seuraavana päivänä eli 19.3.1985 tiedon työtaistelun jatkumisesta hän on kuitenkin heti mennyt kysymyksessä olevalle työpaikalle ja pyrkinyt saamaan työtaistelua päättymään. Hän ei ole tässä kuitenkaan tuona päivänä onnistunut. Työntekijäliiton edustajat ovat kuitenkin edelleen toimineet työtaistelun lopettamiseksi ja ovatkin kehotuksin osaltaan myötävaikuttaneet työtaistelun päättymiseen. Työtuomioistuin katsookin jääneen näyttämättä, että työntekijäliitto olisi laiminlyönyt tässä tapauksessa valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, sellaisina kuin nämä lainkohdat ovat työehtosopimuslain muuttamisesta 7.9.1984 annetussa laissa, tuomita Tampereen Autokorjaamotyöväen Ammattiosasto N:o 80:n maksamaan Autoalan Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 15 000 markkaa ja korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut asiassa 1 200 markalla.

Metallityöväen Liittoon kohdistetut vaatimukset hylätään.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Mörä, Äimälä, H. Rautiainen, P. Virtanen ja Hölttä.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsenet Hölttä, P. Virtanen, Rautiainen, ja Äimälä yhtyivät muutoin tuomioon, paitsi että he vahvistivat hyvityssakon määräksi, Hölttä 5 000 markkaa, P. Virtanen 11 000 markkaa sekä Rautiainen ja Äimälä 24 000 markkaa.