Employer denied sick pay despite medical certificate; court upheld employer based on occupational doctor's report and union dispute resolution rules.

Työntekijän työkyvyttömyydestään esittämästä lääkärintodistuksesta huolimatta työnantaja oli kieltäytynyt maksamasta työntekijälle sairausajan palkkaa todistukseen merkityltä työkyvyttömyysajalta. Kieltäytymisensä tueksi työnantaja oli viitannut työpaikkalääkärin kirjoittamaan todistukseen, jonka mukaan lääkäri ei suorittamansa tutkimuksen ja muiden todistuksessa mainittujen seikkojen perusteella ollut voinut katsoa työntekijää työkyvyttömäksi entiseen työhön kysymyksessä olevana aikana.

Lääkintöhallitus oli työntekijän työkyvystä esitettyjen lääkärintodistusten pätevyyttä koskevassa lausunnossaan katsonut työntekijän olleen työkyvytön työhönsä riidanalaisena ajankohtana. Kun työtuomioistuimella ei ollut syytä poiketa lääkintöhallituksen lausunnosta ilmenevästä kannasta, työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle saamatta jäänyt sairausajan palkka riidanalaiselta työkyvyttömyysajalta.

Työnantajaa ja työnantajaliittoa vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hylätty.

Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Enso-Gutzeit Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 14.3.1980 allekirjoitetussa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET

Sairausajan palkka

19 §.

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan toisen sellaisen täyden poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään 21 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyksiä. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta on vastaava ajanjakso 28 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 7 vuotta, on vastaava ajanjakso 35 päivää.

Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut niin kauan, että sairausvakuutuslain tai, milloin kysymyksessä on työtapaturma, tapaturmavakuutuslain mukainen oikeus päivärahaan on alkanut, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka työvuoron loppuun.

Työehtosopimuksen liitteenä XXII olevassa lääkärintarkastuksia ja sairaslomatodistuksia koskevassa soveltamisohjeessa sanotaan muun muassa:

Sairaslomatodistukset

Tätä soveltamisohjetta noudatetaan niissä tapauksissa, joissa sairauspoissaolo aikaisemmin on todistettu yksinomaan lääkärintodistuksella:

1. Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoitusta varten antamalla todistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.

2. Työntekijöiden sairastumiset voivat epidemioiden aikana olla siinä määrin lukuisia, että lääkäriin pääsy vaikeutuu. Sama tilanne voi syntyä tilapäisesti myös silloin, kun lääkärinpalveluksia ei ole saatavilla siinä määrin, että asia voitaisiin muuten hoitaa.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa sairaus voidaan katsoa todistetuksi myös silloin, kun työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja tutkimuksensa perusteella ilmoittaa havaitsemansa oireet ja mahdollisen sairasloman tarpeen enintään kolmeen vuorokauteen saakka kerrallaan edellyttäen, että kertautuvan todistuksen antaja on sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen.

Osapuolet edellyttävät kuitenkin, että työterveyshoitaja tai terveydenhoitaja ennen sairaslomatodistuksen antamista on yhdessä lääkärin kanssa todennut edellä 2 kohdassa tarkoitetun tilanteen olemassaolon.

4. Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensi sijassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin.

KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Puutyöväen Liitto on vaatinut Enso Gutzeit Oy:n velvoittamista suorittamaan Rhenille saamatta jääneenä sairausajan palkkana 2 229 markkaa 12 penniä laillisine korkoineen 30.9.1980 lukien. Lisäksi Puutyöväen Liitto on vaatinut, että Enso-Gutzeit Oy tuomittaisiin työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

tellyt oikein kieltäytyessään hyväksymästä Rhenin esittämää selvitystä työkyvyttömyydestä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Enso-Gutzeit Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Puutyöväen Liitto on vielä lausunut, että työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdassa olevalla sanonnalla, jonka mukaan sairausajan palkan maksaminen edellytti työnantajan hyväksymää selvitystä, ei ollut tarkoitettu sitä, että työnantaja saisi sen mielivaltaisesti hylätä tai hyväksyä. Työehtosopimuksen liitteenä olevien lääkärintarkastuksia ja sairauslomatodistuksia koskevan soveltamisohjeen mukaan lääkärintodistus oli aina riittävä selvitys, joka työnantajan oli hyväksyttävä.

Puutyöväen Liitto on jättänyt oikeudelle Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n ja Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n välillä 27.10.1982 käydystä neuvottelusta laaditun muistion, jossa keskusjärjestöt ovat lausuntonaan esittäneet muun muassa seuraavaa:

Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa 1981 - 1983 on liitteen XXII "Lääkärintarkastuksia ja sairaslomatodistuksia koskeva soveltamisohje", jonka sanamuoto sairaslomatodistuksia koskevin osin on keskusjärjestöjen vuonna 1976 tekemän sopimuksen mukainen. Soveltamisohjeen lopussa on luku "Sairaslomatodistukset", jonka kohdassa 4 todetaan:

"Sairaslomatodistus on edellä mainituin edellytyksin hyväksyttävä todistus, jollei työnantaja perustelluin syin pysty osoittamaan väärinkäytöstä. Mahdolliset epäselvyydet on tällöin ensi sijassa selvitettävä paikallisesti asianosaisten kesken. Mikäli tämä ei onnistu, saatetaan asia työmarkkinoilla vallitsevan normaalin neuvottelujärjestelmän välityksellä sairaslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin."

Keskusjärjestöt ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen viittauksella "sairaslomatodistuksia käsitteleviin viranomais- ja asiantuntijaelimiin" tarkoitetaan Lääkintöhallitusta ja Suomen Lääkäriliiton asettamaa lääkärintodistuslautakuntaa. Näihin viranomais- ja asiantuntijaelimiin voidaan saattaa sekä lääkärien antamia että työterveyshoitajien tai terveydenhoitajien kirjoittamia sairaslomatodistuksia koskevat epäselvyydet. Huolimatta edellä lainatun kohdan 4 ehdottomasta sanamuodosta, ei epäselvän asian saattamista viranomais- tai asiantuntijaelimiin ole tarkoitettu pakottavaksi neuvottelujärjestelmän jatkoksi. Asian vieminen ko. viranomais- tai asiantuntijaelimiin voi tapahtua myös yksipuolisesti jomman kumman asianosaisliiton tai keskusjärjestön toimesta.

Keskusjärjestöt ovat edelleen yhtä mieltä siitä, että tapaus, jossa kaksi eri lääkäriä ovat päätyneet työkyvyttömyyden arvioinnin osalta vastakkaisiin lopputuloksiin, on sellainen, joka voidaan edellä selostetun sopimusmääräyksen nojalla saattaa ko. viranomais- tai asiantuntijaelimen käsiteltäväksi. Alistuksen edellytykseksi riittää se, että jompi kumpi liitoista tai keskusliitoista katsoo tapaukseen liittyvän väärinkäytöksen.

Nyt esillä olevassa tapauksessa STK katsoo jäljempänä olevasta kannanotostaan ilmenevin perustein väärinkäytöksen olevan ilmeinen, joten asian alistaminen ko. viranomais- tai asiantuntijaelimiin olisi mahdollinen. SAK:n mielestä asiaan ei liity väärinkäytöstä.

Keskusjärjestöt ovat kuitenkin nyt esillä olevassa tapauksessa yhtä mieltä siitä, että tässä asiassa lopputuloksen kannalta ratkaisevat seikat voidaan luotettavasti selvittää vain työtuomioistuimessa. Tämän vuoksi keskusjärjestöt, varsinkin asian jo ollessa vireillä työtuomioistuimessa, eivät pidä lausunnon hankkimista em. viranomais- tai asiantuntijaelimeltä asiassa tarpeellisena.

Erimieltä keskusjärjestöt ovat sensijaan siitä, miten ko. erimielisyystapaus tulisi aineellisesti ratkaista. Tältä osin keskusjärjestöjen kannat ovat seuraavat:

LÄÄKINTÖHALLITUKSEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on pyytänyt lääkintöhallitukselta lausuntoa Rhenin työkyvystä esitettyjen lääkärintodistusten pätevyydestä. Lääkintöhallitus on lausunnossaan todennut seuraavaa:

Viitaten edellä esitettyyn ja muuhun asiakirjoista käytettävissä olevaan selvitykseen lääkintöhallitus katsoo, että Vieno Ellen Rhenin voidaan katsoa olleen kiistanalaisena ajankohtana 25.8. - 13.9.1980 kykenemätön vaneritehtaan paikkaajan työhön.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työehtosopimuksessa ei ole selvää määräystä sen varalta, että samasta sairaudesta annetut lääkärintodistukset ovat saman loman myöntämistä koskevalta osalta toisistaan poikkeavat. Tällaiset erimielisyydet, jotka johtuvat lääketieteellisistä arvioinneista, on ratkaistava edellä selostettua neuvottelujärjestelmää noudattaen viime kädessä käyttäen apuna asianomaisia viranomaisia tai asiantuntijaelintä. Sitä, ettei tuollaisen asiantuntevan selvityksen hankkimiseen ole ryhdytty ennen oikeudenkäyntiä, ei voida lukea yhtiön eikä työnantajaliitonkaan viaksi. Kun työnantaja tässä tapauksessa sairausajan palkan maksamisesta kieltäytyessään on perustellusti voinut nojautua Rheniä pitkään hoitaneen yhtiön työpaikkalääkärin kantaan hänen työkyvyttömyydestään, työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Enso-Gutzeit Oy olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi ei myöskään Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ole asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Enso-Gutzeit Oy velvoitetaan maksamaan Vieno Rehnille saamatta jääneenä sairausajan palkkana 2 229 markkaa 12 penniä kuuden prosentin korkoineen 30.9.1980 lukien.

Kanne enemmälti hylätään.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat asianosaiset kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Heiniö, Leivo ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.