Labor court dismisses claim that a collective agreement clause is void due to lack of Ministry approval.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that a collective agreement clause regarding wage indexation was void because the Ministry of Finance had not granted approval for its inclusion in the signing protocol. The court found that the agreement was validly formed under the Labor Agreement Act, and the specific dispute over the indexation clause had already been settled in a subsequent protocol between the parties. Consequently, the court ruled that the lack of prior Ministry approval did not render the agreement's terms invalid or unenforceable.
Legislator headnote
AI generatedLain 2 § 3 momentti; Lain 6 §: Jos työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan sisällytetty määräys on lain 2 §:n 3 momentin vastainen, se on mitätön, mutta puhtaasti sopijapuolten välisesti myöhemmin sovittu kysymys ei vaikuta sopimuksen muuhun osaan.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain vastainen indeksiehto, jonka ottamiselle turveteollisuustyöntekijöiden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan valtiovarainministeriö ei ollut antanut lupaa, oli lain mukaan mitätön. Valtion polttoainekeskus ja Vapo Oy sen seuraajana eivät siten olleet voineet noudattaa kysymyksessä olevaa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräystä.
Kysymys myös vastaajan asiavaltuudesta.
Kantaja Maaseututyöväen Liitto r.y. Vastaaja Vapo Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisten välillä 31.5.1981 hyväksytyn turveteollisuustyöntekijöitä koskevan työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:
1. § Todettiin, että sopijapuolten kesken oli päästy yksimielisyyteen Vapon turveteollisuustyöntekijäin työehtosopimuksesta ajalle 1.6.1981 - 29.2.1983, mistä tehdyn työehtosopimuksen liitteineen ja tämän pöytäkirjan Vapo alistaa valtiovarainministeriön hyväksyttäväksi.
6. § Palkantarkistusindeksi
Palkkojen kehitystä verrataan vaihtosuhteen muutoksella korjatun kuluttajahintaindeksin kehitykseen.
Tulopoliittinen selvitystoimikunta laskee palkantarkistusindeksin nousun maaliskuusta 1981 joulukuuhun 1981 ja joulukuusta 1981 marraskuuhun 1982 liitteessä 1. esitetyn laskentamenettelyn mukaisesti. Mikäli palkantarkistusindeksi on ensimmäisen tarkastusajanjakson kuluessa noussut enemmän kuin 6 % maksetaan indeksinousun ja 6 %:n välinen erotus prosenttimääräisenä palkankorotuksena 1.2.1982 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ellei korotusajankohdasta toisin sovita. Jälkimmäisen ajanjakson palkantarkistusindeksiä verrataan 7 %:iin. Jos palkantarkistusindeksi on noussut enemmän kuin 7 %, maksetaan indeksinousun ja 7 %:n välinen erotus prosenttimääräisenä palkankorotuksena 1. tammikuuta 1983 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ellei korotusajankohdasta toisin sovita.
Palkantarkistusindeksin laskentamenettely
Tulopoliittinen selvitystoimikunta laskee tämän kokonaisratkaisuun liittyvän palkantarkistusindeksin. Indeksi lasketaan yhdellä desimaalilla. Tilastokeskuksen laskemien kuluttajahintaindeksien (1977 = 100), tuontihintaindeksin (1975 = 100) ja vientihintaindeksin (1975 = 100) kuukausilukujen perusteella. Palkantarkistusindeksin nousu lasketaan maaliskuun 1981 tasosta joulukuuhun 1981 ja joulukuun 1981 tasosta marraskuuhun 1982.
Indeksiehdon perustana olevan kuluttajahintaindeksin kehitystä korjataan ulkomaankaupan vaihtosuhteen kehityksellä seuraavasti: Tilastokeskuksen yhdellä desimaalilla lasketuista vienti- ja tuontihintaindekseistä lasketaan niiden suhteena vaihtosuhdeindeksi. Vaihtosuhdeindeksi lasketaan kolmen kuukauden keskiarvona. Vertailuajankohdat ovat tammi-, helmija maaliskuu 1981, loka-, marras- ja joulukuu 1981 sekä syys-, loka- ja marraskuu 1982. Maaliskuu 1981 - joulukuu 1981 ja joulukuu 1981 - marraskuu 1982 kuluttajahintaindeksin nousua korjataan prosenttiyksiköllä, joka vastaa ao. ajanjakson vaihtosuhdeindeksin muutoksen kolmasosaa. Vaihtosuhteen heikentyessä kuluttajahintaindeksin prosenttimuutosta alennetaan ja vaihtosuhteen parantuessa sitä nostetaan em. kolmasosalla.
Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa vaihtosuhteella korjatun kuluttajahintaindeksin kehityksen ja ilmoittaa laskelmista sopijapuolten keskusjärjestöille, jotka valvovat indeksikorotusten toteuttamista. Tulopoliittinen selvitystoimikunta toteaa myös seuraavat kuluttajahintaindeksin ja vaihtosuhdeindeksin perustasot.
11. § Tämän pöytäkirjan määräykset sekä työehtosopimus liitteineen tulevat voimaan, mikäli valtiovarainministeriö ne hyväksyy, kesäkuun 1. päivästä 1981 lukien ja ovat voimassa helmikuun 28. päivään 1983 saakka.
KANNE
Kanteen perustelut
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Maaseututyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n palkantarkistusindeksiä koskevat sopimusehdot ovat olleet sitovia ja että valtion polttoainekeskus ja Vapo Oy sen seuraajana 1.1.1984 lukien ovat velvollisia noudattamaan mainittuja sopimusehtoja 1.6.1981 lukien. Lisäksi Maaseututyöväen Liitto on vaatinut Vapo Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 5 ja 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n tietensä rikkomisesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Valtiovarainministeriön kirjeen johdosta valtion polttoainekeskuksen hallintojohtaja oli ottanut puhelimitse yhteyttä Maaseututyöväen Liiton puheenjohtajaan 20.7.1981. Lisäksi valtion polttoainekeskuksen hallintojohtaja oli 5.8.1981 lähettänyt liiton puheenjohtajalle jäljennöksen valtiovarainministeriön 1.7.1981 päivätystä kirjeestä. Työehtosopimusasiakirjat oli lähetetty valtion polttoainekeskuksesta allekirjoitettuina Maaseututyöväen Liitolle allekirjoittamista varten kesäkuun loppupuolella. Liitosta ne oli palautettu valtion polttoainekeskukselle heinäkuun 20 päivän 1981 jälkeen. Saatuaan valtion polttoainekeskukselta tiedon valtiovarainministeriön kannasta olisi Maaseututyöväen Liiton pitänyt puuttua asiaan jollakin tavoin, koska valtiovarainministeriön kanta oli ollut suhteellisen selvä. Valtiovarainministeriön kanta oli myös ilmeisesti tullut liiton tietoon jo ennen työehtosopimusasiakirjojen allekirjoittamista liitossa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Vapo Oy on vaatinut kanteen jättämistä tutkimatta tai sen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Maaseututyöväen Liitto on vielä lausunut, että turveteollisuustyöntekijöitä koskevasta työehtosopimuksesta oli sovittu liittojen neuvottelukuntien välillä pitkänperjantain aattona 1981. Neuvottelutulos oli kuitenkin hylätty Maaseututyöväen Liiton jäsenäänestyksessä. Tämän seurauksena liitto oli ilmoittanut turvetyöntekijöiden lakon alkavan valtion polttoainekeskuksen turvetyömailla 19.5.1981 kello 6 ja Turveruukki Oy:n työmailla samana ajankohtana sekä 25.5.1981 kello 6 lakon laajenevan koskemaan myös valtion polttoainekeskuksen briketti-, koksi- ja kasvuturvetehtaan työntekijöitä. Valtakunnansovittelija oli antanut lakon välttämiseksi sovintoehdotuksen, jossa itse työehtosopimuksen osalta oli viitattu liittojen väliseen neuvottelutulokseen sekä esitetty siihen tehtäväksi sovintoehdotuksessa mainitut muutokset ja lisäykset. Sen jälkeen kun liitto oli hylännyt sovintoehdotuksen, oli turvetyöntekijöiden lakko alkanut.
VASTAAJAN VASTASELITYS
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Vapo Oy:n kanteen tutkimista vastaan tekemän väitteen osalta työtuomioistuin toteaa, että Vapo Oy on jatkanut 31.12.1983 lakkautetun valtion polttoainekeskuksen harjoittamaa toimintaa saha- ja turveteollisuuden alalla. Valtion polttoainekeskuksen harjoittama toiminta öljytuotealalla on sitä vastoin jäänyt Vapo Oy:n toimialan ulkopuolelle. Valtion polttoainekeskus on ollut osallisena sidottu sen ja Maaseututyöväen Liiton välillä 1.6.1981 - 28.2.1983 voimassa olleeseen turveteollisuustyöntekijäin työehtosopimukseen. Kun Vapo Oy on seuraajana jatkanut valtion polttoainekeskuksen toimintaa turveteollisuuden alalla, työehtosopimuksesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet ovat työehtosopimuslain 5 §:n mukaan siirtyneet Vapo Oy:lle. Näin ollen esitetty oikeudenkäyntiväite ei estä kanteen ajamista Vapo Oy:tä vastaan.
Työehtosopimuslain 2 §:n mukaan työehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimus voidaan tehdä myös siten, että sopimuksen sisältö merkitään sopimuspuolten pitämässä neuvottelussa laadittuun pöytäkirjaan, joka yhteisesti sovitulla tavalla todetaan oikeaksi. Työtuomioistuin on muun muassa tuomiossaan n:o 47/77 katsonut, että valtakunnansovittelijan pöytäkirja on hänen allekirjoituksellaan tullut todetuksi oikeaksi yhteisesti sovitulla tavalla ja että siihen sisältyvä asianosaisten välisessä työriidassa syntynyt sovinto siten sitoo asianosaisia työehtosopimuksena. Tässä asiassa ei edellä esitetyn perusteella ole syytä poiketa siitä käsityksestä, että työriidassa syntynyt valtakunnansovittelijan pöytäkirjassa vahvistettu sovinto on syntynyt työehtosopimuslain 2 §:n edellyttämässä muodossa ja siten sinänsä sitoo asianosaisia työehtosopimuksena, jollei sitten muista seikoista muuta johdu.
Jutussa ei ole selvitetty, että miltä osin neuvottelutuloksen sisältö on kirjallisessa muodossa yhteisesti sovitulla tavalla vahvistettu oikeaksi. Epäselväksi näin ollen jää, mihin sellaisiin yksityiskohtiin, joita ei ole valtakunnansovittelijan pöytäkirjassa nimenomaisesti mainittu, työehtosopimuksen oikeusvaikutukset voisivat ulottua. Riidan kohteena olevasta indeksiehtoa koskevasta määräyksestä on riidattomasti myöhemmin työehtosopimuksen sopijaosapuolten kesken allekirjoituspöytäkirjassa sovittu. Kun kanteessa ei ole vaadittu vahvistettavaksi valtakunnansovittelijan pöytäkirjan oikeata sisältöä eikä sen laajuutta, työtuomioistuimen mielestä jutun ratkaisemiseksi ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, onko indeksiehdosta sovittu työehtosopimuslain 2 §:n edellyttämällä tavalla jo puheena olevassa pöytäkirjassa vai ei.
Valtiovarainministeriön kirjeen sisältö on esitetyn selvityksen mukaan saatettu puhelimitse Maaseututyöväen Liiton puheenjohtajan tietoon ennen kuin työehtosopimusasiakirjat on palautettu liitosta allekirjoitettuina valtion polttoainekeskukselle. Hänen työtuomioistuimessa kertomansa mukaan on valtion polttoainekeskuksen edustaja kesäkuun alkupäivinä käydyssä keskustelussa todennut, että valtiovarainministeriö ei ehkä tulisi hyväksymään allekirjoituspöytäkirjaan sisältyvää indeksiehtolauseketta.
Valtion polttoainekeskus on 9.3.1982 päivätyllä kirjeellään pyytänyt valtionvarainministeriön kannanottoa palkantarkistusindeksin edellyttämän korotuksen maksamiseen 1.2.1982 lukien. Valtiovarainministeriö on 17.6.1982 päivätyllä kirjeellä vastauksenaan ilmoittanut valtion polttoainekeskukselle, että kun turvetyöntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu selvästi lain 2 §:n 3 momentissa mainitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun ylittävistä palkankorotuksista, ei indeksin laukeamisesta aiheutuvaa palkkojen tarkistamista valtion polttoainekeskuksen turveteollisuustyöntekijöiden osalta ollut lakia rikkomatta mahdollista toteuttaa.
Kun valtiovarainministeriö ei siis ole antanut lupaa indeksiehdon ottamiselle turveteollisuustyöntekijöiden työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjaan, on allekirjoituspöytäkirjan riidanalainen määräys indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain 2 §:n 3 momentin vastaisena saman lain 6 §:n mukaan mitätön. Valtion polttoainekeskus ja Vapo Oy sen seuraajana eivät siten ole lain mukaan voineet noudattaa työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 6 §:n määräyksiä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin hylkää kanteen tutkimista vastaan tehdyn väitteen.
Jutun tutkiessaan työtuomioistuin hylkää kanteen. Jutun laatuun katsoen saa Vapo Oy kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Airaksinen, Hietikko ja Vertanen.
Tuomio oli yksimielinen.