Labour court dismisses union claim against employer for terminating employee who ignored warnings about work duties.
Legislator summary
AI generatedThe labour court dismissed the union's claim against the employer for terminating an employee who continued to neglect work duties despite warnings. The employee had been appointed as a labour protection representative but failed to fulfill his obligations, leading to his dismissal. The court ruled that the employer had sufficient grounds for termination due to the employee's willful or negligent neglect of duties, thereby upholding the dismissal under the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedTyösuojelulaki 37 § 2 momentti; Työehtosopimus 4 §:n nojalla työnantaja on oikeutettu irtisanoa työntekijän, joka on varoituksista huolimatta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä osoittaen välinpitämättömyyttä.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli oikeutettu purkamaan työsuojeluvaltuutettuna toimineen työntekijän työsopimuksen varoituksista huolimatta jatkuneen työvelvoitteen täyttämättä jättämisen vuoksi.
Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Lipa-Betoni Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen piiri r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken 18.4.1983 tehdyssä betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset
Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:
Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978
Työsuojelusopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 12.2.1976
Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun ohessa seuraavat määräykset:
1 § Soveltamisala
Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.
Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.
Soveltamisohje
Työsuhteen purkamis- ja purkautumistapaukset
Vaikka irtisanomissuojasopimus ei käsittele työsuhteen purkamis- ja purkautumistilanteita, työtuomioistuin on omaksunut käytännön, jonka mukaan se tutkii, onko tällaisessa tapauksessa työsuhteen päättämiselle kuitenkin ollut irtisanomiselle vaaditut perusteet.
4 § Irtisanomisen perusteet
Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.
5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta
Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijälle vahingon.
Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa työsuojelusta työpaikoilla on muun ohessa seuraavat määräykset:
2 §. Yhteistoimintaelimet
Työsuojeluyhteistyötä varten tuotantolaitoksessa on työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhteistoiminnasta edustava työsuojeluvaltuutettu tai, milloin mainitut ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryhmiä edustavat työsuojeluvaltuutetut sekä näille valitut kaksi varavaltuutettua, yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä sekä työsuojelutoimikunta.
3 §. Varavaltuutettu
Varavaltuutettu hoitaa, työstä kokonaan vapautetun työsuojeluvaltuutetun oltua estynyt vähintään kolmen työpäivän ajan ja osittain vapautetun valtuutetun oltua estynyt pitempiaikaisesti, tälle kuuluvat sellaiset välttämättömät tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa kirjallinen suostumuksensa tehtävään ryhtymisestä tiedoksi työnantajalle ja varavaltuutetulle.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
4 §. Luottamusmiehen työsuhde
2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.
4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.
Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.
Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.
5. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy.
KANNE
Kanteen perustelut
Savolainen oli ollut työpaikalla työsuojelun valvonnasta annetun lain ja työehtosopimuksen tarkoittama työsuojeluvaltuutettu. Työntekijät olivat valinneet Savolaisen 29.8.1983 varavaltuutetuksi. Työsuojeluvaltuutetuksi valitun työntekijän työsuhde yhtiön palveluksessa oli päättynyt 28.10.1983, mistä alkaen Savolaisen oli ollut määrä hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä. Työnantajalle oli tästä ilmoitettu 20.10. Savolainen oli jo ennen tätä osallistunut aktiivisesti työsuojeluun ja huomauttanut työnantajalle työsuojelussa ilmenneistä puutteellisuuksista. Todellinen syy työsuhteen päättämiseen oli ollutkin nimenomaan hänen työsuojeluvaltuutetun asemansa.
Savolainen oli ollut työttömänä 31.12.1983 saakka. Ajalta 4.11.-31.12.1983 hänen ansionmenetyksensä oli ollut yhteensä 6 468 markkaa.
Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Itä-Suomen piiri olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa jättäessään ryhtymättä toimenpiteisiin työnantajan rikkomusten johdosta.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Lipa-Betoni Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta ja yhtiön velvoittamista suorittamaan Savolaiselle irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n nojalla vahingonkorvauksena 7 000 markkaa 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Itä-Suomen piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
Jutun käsittelyn aikana Rakennustyöläisten Liitto on täsmentänyt kannetta ja luopunut vaatimuksesta, joka koski Lipa-Betoni Oy:n tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Lipa-Betoni Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että ainoa työnantajan Savolaiselle ilmoittama työsopimuksen purkamisperuste oli ollut työaikojen noudattamatta jättäminen. Väitettyjen työtehtävien laiminlyönnin ja noudattamatta jätettyjen työnantajan määräysten sisältöä ei ollut missään vaiheessa yksilöity. Savolainen ei ollut saanut varoituksia tai huomautuksia väitetyistä rikkeistä. Työaikojen noudattamatta jättämisen osalta Savolainen ei ollut poikennut yleisestä käytännöstä. Työntekijöiden tasapuolisen kohtelun periaatteen nojalla työnantajalla ei ollut ollut laillista perustetta työsuhteen purkamiselle.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työtuomioistuin katsoo esitetyn näytön osoittavan, että Savolainen on tahallaan tai huolimattomuudesta jättänyt työvelvoitteensa täyttämättä ja varoituksista huolimatta jatkanut laiminlyöntejään osoittaen täten sellaista välinpitämättömyyttä, että työnantajan ei voida katsoa kohtuuden mukaan olevan velvollisen jatkamaan työsopimussuhdetta hänen kanssaan. Työnantajalla on siten ollut riittävä syy Savolaisen työsuhteen päättämiseen. Työnantaja ei siis ole menetellyt irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleissopimuksen 4 §:n vastaisesti Savolaisen työsopimuksen purkaessaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Asian laatu huomioon ottaen asianosaiset saavat kuitenkin pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Peltola, Vihma, Heiniö, Kenraali ja Olin.
Tuomio oli yksimielinen.