Labour Court rejects application on collective agreement applicability to municipal employee in private firm.

Kunnallisella työllistämistuella palkattu työntekijä työskenteli majoitus- ja ravitsemisalan yrityksessä. Kysymys siitä, oliko työntekijään sovellettava kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevaa työehtosopimusta vai majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Kuultavat Kunnallinen sopimusvaltuuskunta Akava r.y. Kunnallisten työntekijäin- ja viranhaltijain Liitto KTV r.y. TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Kuntien Teknillisten Keskusliitto KTK r.y. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y.

LAUSUNTO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan, Akavan, Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Liiton ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVKV:n kesken 25.3.1981 tehdyssä ja Kuntien Teknillisten Keskusliiton samana päivänä allekirjoittamassa kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1 § SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

1. Tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvat jäljempänä mainituin rajoituksin kuntien ja kuntainliittojen palveluksessa olevat kuukausipalkkaiset työntekijät (toimihenkilöt).

Pöytäkirjamerkintä 1: _____________________

Tämän työehtosopimuksen alaisia ovat myös sellaiset työehtosopimuksen liitteissä tarkoitetut työntekijät, joiden palkka suoritetaan tuntipalkkana tai kuukausipalkkana, joka lasketaan liitteissä määriteltyjen tuntipalkkojen pohjalta.

Liite n:o 1

___________

/Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskeva työehtosopimus 1981

KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKIJÄIN (TOIMIHENKILÖIDEN) PALKKAHINNOITTELU

3. Talousala

3.11. Siivooja

________

Suorittaa puhtaanapitotehtäviä erilaisissa kiinteistöissä, kuten laitoksissa, kouluissa, virastoissa jne. joko ohjaajan valvonnassa tai itsenäisesti.

Pöytäkirjamerkintä 1: _____________________

Noudatetaan nimikkeen ruoanjakaja kohdalla olevia pöytäkirjamerkintöjä 1 ja 2.

3.12. Keittiöapulainen/talousapulainen

________________________________

Osallistuu sairaaloiden, huolto- ja hoitolaitosten, koulujen jne. keittiöissä ruoan valmistukseen keittäjän tai emännän johdolla.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton kesken 17.12.1981 tehdyssä majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

1 § Sopimuksen ulottuvuus Tällä työehtosopimuksella määrätään majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa työaikalain alaista työtä suorittavien työntekijöiden työehdot.

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen soveltamisohjeissa on muun muassa seuraava määräys:

1 § Sopimuksen ulottuvuus Majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus kattaa työ- ja palkkaehtojen minimimääräysten osalta iästä riippumatta kaikki majoitus- ja ravitsemisalalla työskentelevät työntekijät. Sopimusta sovelletaan kuitenkin vain työaikalain alaista työtä suorittaviin työntekijöihin, joten esim. majoitus- ja ravitsemisliikkeiden erillisissä konttoreissa työskentelevät työntekijät ovat sopimuksen ulkopuolella ja pääasiassa kaupan alaa koskevien sopimusten piiriin kuuluvia.

KANNE ALIOIKEUDESSA

Kanteen perustelut

Paljakka on lausunut, että hän oli toiminut keittäjänä ja tarjoilijana Jaalan kunnasta olevan Aurantola Oy-nimisen yhtiön omistamassa lomakeskuksessa, jolloin hänen työnantajansa 18.2.1982-17.3.1983 oli kuitenkin ollut kunnallisesta työllistämistuesta annetun lainsäädännön nojalla Jaalan kunta. Työnantaja oli maksanut hänelle liian pientä perustuntipalkkaa ja jättänyt lain ja työehtosopimuksen edellyttämiä sunnuntaityö-, iltatyö- ym. korvauksia maksamatta.

Kantaja on esittänyt oikeudelle työvoimaministeriön 20.7.1979 antaman päätöksen kunnallisen työllistämistuen soveltamisesta

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Paljakka on vaatinut Jaalan kunnan velvoittamista suorittamaan hänelle oikeudelle esittämiensä laskelmien mukaisesti korkoineen palkkaa vuodelta 1982 2 442,96 markkaa sekä tammi-, helmi- ja maaliskuulta 1983 yhteensä 2 990,86 markkaa ja lomakorvauksia kaikkiaan 3 736,80 markkaa sekä odotusajan palkkaa korotta kuudelta päivältä yhteensä 747,36 markkaa. Lisäksi Paljakka on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan korkoineen.

VASTINE ALIOIKEUDESSA

Vastineen perustelut

Jaalan kunta on esittänyt oikeudelle kunnan ja Aurantola Oy:n välisen sopimuksen ulkopuolisten töiden suorittamisesta kunnallisen työllistämistuen avulla ja jäljennöksen kunnallisesta työllistämistuesta tehdystä hakemuksesta ja asiaa koskevasta päätöksestä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kunta on pyytänyt kanteen hylkäämistä ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

KANTAJAN VASTASELITYS ALIOIKEUDESSA

Paljakka on vastineen johdosta vielä lausunut, että yksityisessä ravintolaliikkeessä työskentelevän henkilön palkan määrääminen maksettavaksi kunnallisen työehtosopimuksen mukaisesti ei ollut mahdollista. Kunnallisella sopimusvaltuuskunnalla ei ollut edellytyksiä ratkaista asiaa. Oikeudelle esitetyt palkkakortit olivat lainvastaisia eivätkä täyttäneet alkeellistakaan työtuntikirjanpitoa koskevia vaatimuksia. Kanteessa vaaditut palkat olivat majoitusja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaisia keittäjän palkkoja.

KIHLAKUNNANOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kihlakunnanoikeus on katsonut tarpeelliseksi pyytää työtuomioistuimen lausunnon siitä, onko Paljakan työsuhteeseen sovellettava kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta vai majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Työtuomioistuin on työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n nojalla varannut kunnalliselle sopimusvaltuuskunnalle, Akavalle, Kunnallisten työntekijäin- ja viranhaltijain Liittolle, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:lle, Kuntien Teknillisten Keskusliitolle, Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitolle ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitolle tilaisuuden tulla asiassa kuulluiksi.

Kunnallinen sopimusvaltuuskunta, Kunnallisten työntekijäinja viranhaltijain liitto, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Kuntien Teknillisten Keskusliitto ovat antaneet yhteisen lausunnon, jossa todetaan muun muassa:

Mikäli Jaalan kunnan ja lausuntopyynnössä mainitun työntekijän välillä on ollut työsopimuslain 1 §:ssä tarkoitettuun työsopimukseen perustuva työsuhde huomioon ottaen, että asiakirjoista saaatavan selvityksen perusteella Paljakan suorittaman työn todellinen johto- ja valvontavalta on ollut Aurantola Oy:llä, jonka hyväksi myös työntekijän suorittaman työn niin fyysinen tulos kuin taloudellinen hyötykin on kokonaisuudessaan tullut, niin kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain (670/1970) ja työehtosopimuslain (436/1946) 4 §:n huomioon ottaen Jaalan kunta on ollut sidottu kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen Paljakan ilmoitetun työsuhteen kestoaikana. Koska Paljakan tehtävänä asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella ovat olleet keittiö- ja siivoustyöt, on edellä mainittu työehtosopimus juuri se sopimus, jota mainitut lainsäännökset huomioon ottaen on tullut soveltaa Paljakan työsuhteeseen.

Akava, Kunnallisten työntekijäin- ja viranhaltijain Liitto KTV ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ovat edellä mainitussa lausuntoasiassa todenneet, ettei työsopimuslain tarkoittamalla asianomaisella alalla voitane tarkoittaa kunnallista alaa sellaisenaan ja katsoneet, että jos mainittu tulkinta omaksuttaisiin, ei kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevaa työehtosopimusta milloinkaan voitaisi pitää yleissitovana työehtosopimuksena.

Edellä mainitun työtuomioistuimen lausuntoasian käsittelyn jälkeen on kuitenkin korkein oikeus tuomiossaan n:o 4872/1981 (1982 II 96) todennut, että koska kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen sidotut määräytyvät kunnallisista työehtosopimuksista annetun lain 1 §:n mukaan, ei yksityinen työnantaja voi työehtosopimuslain 4 §:n nojalla tulla mainittuun työehtosopimukseen sidotuksi. Sen tähden ei edellä mainittua työehtosopimusta tuomion mukaan ollut pidettävä sellaisena työehtosopimuksena, jota työsopimuslain 17 §:n 1 momentin nojalla olisi sovellettava yksityisen työnantajan palveluksessa tapahtuneeseen työsuhteeseen.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on antanut lausunnon, jossa sanotaan muun muassa seuraavaa:

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 1 §:n sanonnalla "majoitus- ja ravitsemisliikkeiden palveluksessa" on vakiintuneesti tarkoitettu, että työntekijä on työsuhteessa asianomaiseen majoitus- ja ravitsemisliikkeeseen. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa kantaja on työsuhteessa Jaalan kuntaan. Näin ollen majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskeva työehtosopimus ei voi tulla Pirjo Paljakan työsuhteessa sovellettavaksi.

Työtuomioistuimen tuomiossa n:o 102/82 oli kysymys vastaavanlaisesta asiasta. Tällöin työtuomioistuin totesi, että majoitusliikeessä työskentelevään siivoojaan, joka oli työsuhteessa siivousliikkeeseen, ei sovelleta majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on antanut lausunnon, jossa todetaan muun muassa:

Tässä tapauksessa työsopimussuhde on katsottava olleen Aurantola Oy:n ja Paljakan kesken, eikä, niinkuin kanteessa on katsottu, Jaalan kunnan ja Paljakan kesken. Jaalan kunnalle ei tapauksessa nimittäin ole tosiasiallisesti kuulunut muita työnantajan oikeuksia tai velvollisuuksia kuin rahapalkan suorittaminen. Sen lisäksi tämän kaltainen työvoiman luovuttaminen (vuokraus tai lahjoitus) yksityiselle yritykselle ei voine kuulua kunnallislain (953/76) 5 §:n mukaiseen kunnan toimialaan.

Jaalan kunta on näin menetellessään toiminut ilmeisesti vastoin kunnallislakia. Edelleen Jaalan kunta on Paljakan työvoimaa Aurantola Oy:lle luovuttaessaan tominut vastoin kunnallisesta työllistämistuesta 30.12.81 annettua asetusta (1092/81). Asetuksessahan edellytetään, että kunta työllistää työttömän omiin töihin. Ulkopuolisiin yrityksiin ei pääsäännön mukaan voida kunnallisella työllistämistuella työttömiä sijoittaa. Tämän osoittaa selvästi työvoimaministeriön 20.7.79 antama päätös kunnallisen työllistämistuen soveltamisesta.

Mikäli työtuomioistuin kuintekin katsoisi, että työsopimussuhde olisi voitu solmia Paljakan ja Jaalan kunnan kesken, noudatettava työehtosopimus on majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskeva työehtosopimus.

Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen 1 §:stä ja sitä tarkentavasta soveltamisohjeesta voi havaita, että majoitus- ja ravitsemisalalla tehtävästä työstä ovat keskenään työehtosopimuksin sopineet vain Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto ja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto. Alan työehtosopimus on yleissitova työehtosopimus, jota kaikkien on majoitus- ja ravitsemisalalla noudatettava. Kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa ei ole mitään määräyksiä majoitus- ja ravitsemisliikkeissä suoritettavan työn palkka- tai työehdoista. Koska Paljakka on tehnyt työtä majoitus- ja ravitsemisliikkeessä olisi hänelle kuulunut suorittaa majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja hänen työehtonsa muutenkin määräytyvät mainitun sopimuksen mukaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työtuomioistuin on päättänyt antaa asiassa seuraavan lausunnon:

Työtuomioistuin toteaa Kuusankosken kihlakunnanoikeuden pyytäneen työtuomioistuimelta lausuntoa siitä, onko Paljakan työsuhteeseen sovellettava kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevaa työehtosopimusta vai majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuus saattaa perustua joko työehtosopimuksen normaaliin sitovuuteen työehtosopimuslain säännösten nojalla tai työehtosopimuksen yleissitovuuteen työsopimuslain 17 §:n nojalla.

Se kumpaa työehtosopimusta Paljakan työsuhteeseen on työehtosopimuslain 4 §:n mukaan sovellettava, riippuu paljolti siitä, kehen Paljakan on todettava olleen työsopimuslain 1 §:ssä tarkoitetussa työsuhteessa. Tämä taas on suurelta osalta näyttökysymys, jonka ratkaisuun vaikuttavaa näyttöä voidaan esittää oikeudenkäynnin eri vaiheissa ja siis vielä vastaisuudessakin. Tämän kysymyksen ratkaisu kuuluu yleiselle oikeudelle. Näyttökysymyksistä työtuomioistuin ei anna lausuntoa.

Jos taas yleinen oikeus katsoo voivansa jutussa lähteä siitä edellytyksestä, että Paljakka on ollut työsuhteessa yhtiöön eikä kuntaan, voidaan todeta seuraavaa. Aurantola Oy saattaa olla sidottu majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevaan työehtosopimukseen. Tässä oletetussa tapauksessa olisikin Paljakan työsuhteeseen sovellettava työehtosopimuslain mukaan majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta edellyttäen, että yhtiö on työsuhteen kestoaikana ollut tähän työehtosopimukseen sidottu työnantaja. Mutta tämäkään ei muuttaisi sitä asiantilaa, että kuntaa ei kuitenkaan viimeksi mainittu työehtosopimus sitoisi työehtosopimuslain nojalla edellä esitetystä syystä. Työehtosopimuslain nojalla Jaalan kuntaa saattaa tässäkin tapauksessa sitoa vain kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskeva työehtosopimus.

Mitä sitten tulee siihen kysymykseen, olisiko Paljakan työsuhteeseen sovellettava majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta työsopimuslain 17 §:n nojalla, työtuomioistuin toteaa seuraavaa. Työsopimuslain 17 §:ssä tarkoitettu velvollisuus noudattaa alan yleiseksi katsottavan valtakunnallisen työehtosopimuksen ehtoja koskee yksinomaan työnantajaa ja siis tässä tapauksessa vain sitä, johon Paljakan on todettava olleen työsuhteessa kanteessa tarkoitettua työtä tehdessään. Näin ollen tämä soveltamisvelvollisuus ei voi kohdata kuntaa siinä tapauksessa, että Paljakan todetaan olleen työsuhteessa yhtiöön.

Toisaalta voidaan havaita, että työvoimaministeriön kunnallisen työllistämistuen soveltamisesta 20.7.1979 antaman päätöksen mukaan kunnille voidaan vain pakottavien työllisyystilanteesta aiheutuvien syiden vallitessa maksaa työllistämistukea myös muiden kuin omien töiden suorittamisesta alueellaan. Kunta näyttää tässä tapauksessa sijoittaneen Paljakan yksityiseen yritykseen suoranaisesti liiketoimintaan liittyviin tehtäviin. Näitä tehtäviä Paljakka näyttää suorittaneen samanlaisissa olosuhteissa kuin muutkin yrityksen työntekijät, joihin nähden ilmeisesti sovelletaan majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta.

Olisiko kunta, joka kuitenkin on asianmukaisesti sidottuna velvollinen työehtosopimuslain nojalla noudattamaan tällaisessa työsuhteessa mainittua kuntien ja kuntainliittojen kuukausipalkkaisia työntekijöitä (toimihenkilöitä) koskevaa työehtosopimusta, tässä tapauksessa myös työsopimuslain 17 §:n nojalla velvollinen muun työehtosopimuksen noudattamiseen, on kysymys, jonka ratkaiseminen kuuluu kihlakunnaoikeuden toimivaltaan.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Tiitinen, H. Rautiainen, Loukola, P. Virtanen ja Kenraali.

Lausunto oli yksimielinen.