Labor court orders employer to pay union member lost wages and damages for discriminatory dismissal.
Legislator summary
AI generatedThe labor court ruled that the employer violated the collective agreement by demoting a union representative to lower-paid work without cause. The court found the employer liable for the wage differential during the discriminatory period and ordered this amount to be added to future salary calculations. Additionally, the employer and the trade union association were fined for breaching the agreement and failing in their supervisory duties.
Legislator headnote
AI generatedSection 4(2) of the Collective Agreement; Section 7 of the Collective Agreement Act: An employer must not transfer a union representative to worse-paid work or dismiss them for performing their duties, and such violations require compensation for lost wages and fines.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli velvollinen maksamaan luottamusmiehelle tämän syrjintäajalta hänelle työ- ja odotustunneilta maksetun palkan ja hänen oman ajan tasalle saatetun henkilökohtaisen keskituntiansionsa välisen erotuksen.
Tämä korvaus oli otettava huomioon myös laskettaessa maksettavaksi erääntynyttä lomapalkkasopimuksessa tarkoitettua palkkaa ja tällä perusteella määrättyä keskituntiansiota oli käytettävä myös maksettaessa työntekijälle ylityöpalkkaa, sairausjan palkkaa, koulutusajan palkkaa ja luottamusmiestunneista tulevaa korvausta
Työnantaja tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja työnantajaliitto valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Oy Huber Ab
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 24.3.1981 tehdyn putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa luottamusmiessopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
4 §
Luottamusmiehen työsuhde
2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.
Asianosaisliitot ovat 4.6.1975 käymässään neuvottelussa sopineet luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tulkinnasta seuraavaa:
Luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tulkinta
Otsikossa mainittu pykälä on ns. sortamispykälä. Sen tulkinnassa on otettava huomioon seuraavia seikkoja:
Liikkeet on jaettava toimintansa mukaan eri ryhmiin seuraavasti:
1. Liikkeet, joissa on täysin erilliset uudisrakennus- sekä korjaus- ja huolto-osastot.
Luottamusmiehen sortaminen voi olla kyseessä silloin, kun uudispuolella työskennellyt luottamusmies siirretään korjauspuolelle, vaikka uudispuoli jatkaa toimintaansa ja siellä on töitä tarjolla.
2. Muut liikkeet.
Töiden jaossa on noudatettava normaalia jakojärjestystä. Normaali jakojärjestys tarkoittaa sitä, että töiden jaossa otetaan huomioon asentajille asetettavat pätevyysvaatimukset alkavissa töissä ja että työt jaetaan siinä järjestyksessä kuin käynnissä olevat työt päättyvät ja niistä vapautuvat asentajat seuraavia töitä varten. Työt on pätevyysvaatimusten tultua huomioonotetuksi jaettava asentajille siinä järjestyksessä kuin he vapautuvat vanhoista töistä.
Yllä olevat periaatteet ovat voimassa silloin kun töitä on liikkeessä tarjolla. Ketään ei voida katsoa sorretuksi, jos hänelle ei anneta uudistyötä silloin kun liikkeellä ei ole tarjota. Lisäksi jakojärjestykseen vaikuttavat ilman muuta sairaslomat, vuosilomat ja erilaiset kurssit, joille luottamusmies osallistuu.
- Ansion menetyksen korvaaminen sortamistapauksessa korvataan KTA:n mukaan.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa lomapalkkasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
2 §
Vuosilomapalkka ja lomakorvaus
1) Työntekijän vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että lomanmääräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka, hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta lukuunottamatta, jaetaan vastaavien työtuntien lukumäärällä.
KANNE
Kanteen perustelut
Työnantaja ei ollut noudattanut Väinölän kohdalla työehtosopimuksen edellyttämää töiden normaalia jakojärjestystä. Syrjinnästä johtuen Väinölä oli kärsinyt ansion menetystä. Työnantaja oli velvollinen maksamaan Väinölälle tästä korvauksen. Asia ei ollut selvinnyt paikallisesti eikä liittotasolla. Neuvotteluissa työnantajaliittokin oli vain todennut, ettei Väinölälle ollut työtä järjestettävissä ja ettei korvauksiin ollut aihetta. Liittoneuvottelussa Rakennustyöläisten Liiton edustajat olivat ilmoittaneet saattavansa asian työtuomioistuimen tutkittavaksi ja vaativansa tuolloin hyvityssakkoseuraamusta yhtiölle ja työnantajaliitolle.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on edelleen pidättänyt oikeuden vaatia korvauksia kevään 1984 osalta eri oikeudenkäynnissä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Vastaajat ovat jutun käsittelyn aikana myöntäneet, että Väinölä olisi voitu sen sijaan, että häntä pidettiin aikatyössä, sijoittaa urakkatyöhön seuraaviksi ajanjaksoiksi:
27.12.1982-23.1.1983, 21.2.-28.3.1983, 1.6.-12.6.1983,
16.6.-3.7.1983, 12.9.-2.10.1983 ja 3.10.-16.10.1983. Näiltä ajanjaksoilta Väinölä oli näin menettänyt yhteensä 9 169,12 markkaa. Muutoin ei työnantajalla kanteen tarkoittamana aikana ollut ollut mahdollisuuksia urakkatyön antamiseen Väinölälle.
KANTAJAN VASTASELITYS
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Oy Huber Ab:n menettely on ollut tietoista työehtosopimukseen perustuvien velvollisuuksien rikkomista. Putkijohtotyönantajainliitto ei myöskään ole riittävän ajoissa pyrkinyt saamaan asiaan kuuluvaa selvitystä eikä huolehtimaan siitä, että korvauskysymykset ja rikkomus olisi ajoissa ennen oikeudenkäyntiä selvitetty.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Oy Huber Ab on menetellyt Antti Juhani Väinölän suhteen luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 momentin vastaisesti perusteluista ilmennein tavoin 27.12.1982-16.10.1983.
Työtuomioistuin vahvistaa, että yhtiö on velvollinen maksamaan Väinölälle edellä mainittuun syrjintäaikaan sattuvilta syrjintäjaksoilta hänelle työ- ja odotustunneilta maksetun palkan ja hänen oman ajan tasalle saatetun henkilökohtaisen keskituntiansionsa välisen erotuksen.
Työtuomioistuin vahvistaa, että yhtiö on velvollinen ottamaan Väinölän lomanmääräytymisvuosilta 1.4.1982 -31.3.1983 ja 1.4.1983-31.3.1984 työssäolon ajalta maksettavaksi erääntynyttä lomapalkkasopimuksessa tarkoitettua palkkaa laskettaessa huomioon myös edellä mainituilta kuudelta ajanjaksolta tämän tuomion mukaan tulevan korvauksen (erotuksen) ja käyttämään tällä perusteella määrättyä keskituntiansiota maksettaessa Väinölälle paitsi lomapalkkaa tai -korvausta mainituilta lomanmääräytymisvuosilta myös ylityöpalkkaa, sairausajan palkkaa, koulutusajan palkkaa ja luottamusmiestunneista tulevaa korvausta.
Työtuomioistuin tuomitsee Oy Huber Ab:n työehtosopimuslain 7 §:n nojalla luottamusmiessopimuksen 4 §:n 2 kohdan tieten rikkomisesta maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa 800 markkaa.
Työtuomioistuin tuomitsee Putkijohtotyönantajainliiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkona valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 5 000 markkaa.
Sen ohessa Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Rakennustyöläisten Liitolle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 2 500 markkaa.
Enemmälti kanne hylätään.
Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Peltola, Vihma, Saastamoinen, Olin ja Hölttä.
Tuomio oli yksimielinen.