Labor court orders employer to pay sick pay for rehabilitation period due to concurrent illness, dismissing union's claim on employer's duty.

Työntekijän terveydentilasta esitetty selvitys osoitti, että työntekijä oli kuntoutussairaalassa olonsa aikana estynyt tekemästä työtään myös sairauksiensa vuoksi eikä pelkästään kuntoutushoidossa olon johdosta. Hänellä oli siten oikeus työehtosopimuksen mukaiseen sairausajan palkkaan kuntoutussairaalassa olon ajalta.

Koska työnantajalle esitetyt lääkärintodistukset olivat olleet sisällöltään jossain määrin ristiriitaisia ja kun sairauden ja kuntouttamisen käsitettä ei voitu pitää yksiselitteisinä, työnantajaliiton ei katsottu laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan jättäessään huolehtimatta siitä, että työnantaja maksaisi sairausajan palkan edellä tarkoitetulta ajalta. (Ään.)

Kantaja Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Vastaaja Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y. Kuultavat Ky Kaarenoja & Kumpp. ja sen henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies liikkeenharjoittaja Aimo Unto Tapani Kaarenoja

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 15.3.1980 allekirjoitetussa majoitus ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

13 § Sairausajan palkka, lääkärintarkastukset, synnytysloma

Sairausajan palkka

1. Milloin työnantajan palvelukseen otetun työntekijän työsuhde on jatkunut yhden kuukauden ja hän tämän jälkeen estyy työtä tekemästä sairauden tai tapaturman vuoksi, jota hän ei ole aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, suorittaa työnantaja työsuhteen jatkuessa hänelle palkkaa seuraavasti:

- työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti enintään 2 kuukautta sairausvakuutuslain mukaiselta karenssiajalta, - työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti yli 2 kuukautta mutta alle 3 vuotta 21 päivän pituiselta ajanjaksolta, - työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti yli 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 28 päivän pituiselta ajanjaksolta, - työsuhde jatkunut yhdenjaksoisesti yli 5 vuotta 35 päivän pituiselta ajanjaksolta.

Jos työntekijä sairastuu uudelleen samaan sairauteen 30 päivän kuluessa työhön palaamisestaan, lasketaan aika, jolta työnantaja on velvollinen suorittamaan sairausajan palkkaa, ikäänkuin kysymyksessä olisi yksi sairastumisajanjakso. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin saman sairauden edellä tarkoitetulla tavalla uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain tarkoittamalta karenssiajalta.

2. Työnantaja voi toteuttaa sairausajan palkan maksamisen yrityskohtaisesti jompaakumpaa seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta noudattaen.

a) Sairausvakuutuslain tarkoittamaan karenssiaikaan sisältyvältä ajanjaksolta maksetaan täysi palkka ja tämän jälkeiseltä ajanjaksolta päiväpalkan ja sairausvakuutuslain perusteella suoritettavan päivärahan erotus. Palkan erotusosan suorittaminen edellyttää, että työnantajalle on selvitetty työntekijälle maksettavan tai jo maksetun päivärahan määrä.

b) Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset.

3. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänelle sairausvakuutuslain 16 ja 17 §:ien nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

4. Palvelurahapalkkaisen tarjoilijan ja vahtimestarin sairausajan palkka määräytyy henkilökohtaisen ansion mukaan. Palvelurahapalkkaiselle tarjoilijalle maksettava sairausajan päiväpalkka lasketaan jakamalla hänelle sairastumista välittömästi edeltäneen neljän kalenterikuukauden ajalta toimitetun palvelurahan maksamisen yhteydessä tietoon saatu kokonaisansio samaan ajanjaksoon sisältyvien työ- ja lisävapaapäivien summalla. Mikäli sairausajan palkkaan oikeutetun palvelurahapalkkaisen tarjoilijan työsuhde on kestänyt vähemmän kuin 4 kuukautta, on laskentakausi vastaavasti lyhyempi. Palvelurahapalkkaisen vahtimestarin sairausajan päiväpalkka määräytyy vuosilomalain mukaan.

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan päiväpalkka lasketaan jakamalla hänen kuukausipalkkansa luvulla 25.

Mikäli työntekijä saa sekä palvelurahaa, että kiinteää palkkaa, hänen sairausajan päiväpalkkansa lasketaan ensiksi mainitun palkan osalta tämän kohdan ensimmäisen kappaleen ja jälkimmäisen palkan osalta toisen kappaleen määräystä soveltaen.

Sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä sovellettaessa pidetään 8 §:n 2 kohdassa tarkoitettuja lisävapaapäiviä työssäolopäivinä.

KANNE

Kanteen perustelut

Vaikka Engbergin terveydentila oli ollut huono ennen kuntoutuskeskukseen menoa, ei hän ollut käynyt lääkärin vastaanotolla pyytämässä sairaslomaa. Engbergiä hoitanut kuntoutuskeskuksen lääkäri oli kuitenkin 25.5.1981 todennut Engbergin olleen lääketieteellisesti työkyvytön hoitojakson aikana. Sairausajan palkkaa koskevan erimielisyyden ollessa liittojen välillä vireillä oli Engbergiä useita vuosia hoitanut lääkäri kirjoittanut kolme todistusta, joissa hän oli vahvistanut Engbergin olleen työkyvytön 5.5.-26.5.1981.

Ky Kaarenoja & Kumpp. oli kuitenkin kieltäytynyt maksamasta Engbergille sairausajan palkkaa, koska työnantaja oli katsonut, että Engberg oli ollut poissa työstä ainoastaan kuntoutuksen eikä sairauden johdosta. Koska sekä työnantajalle että työnantajaliitolle oli esitetty riittävästi selvitystä siitä, että Engberg oli 5.5.-26.5.1981 ollut työkyvytön, olisi hänelle tullut maksaa sairausajan palkka mainitulta ajalta. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto oli näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa jättäessään huolehtimatta siitä, että työnantaja maksaisi Engbergille sairausajan palkan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL, joka sittemmin on luopunut haastehakemuksessa esitetystä vaatimuksesta Ky Kaarenoja & Kumpp.-nimisen yhtiön ja sen yhtiömiehen Aimo Unto Tapani Kaarenojan tuomitsemisesta työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon, on vaatinut vahvistettavaksi, että Ky Kaarenoja & Kumpp. on velvollinen suorittamaan Engbergille sairausajan palkan työehtosopimuksen mukaisesti 5.5. ja 26.5.1981 väliseltä ajalta sekä vaatinut Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta hyvityssakkoon.

VASTAAJAN VASTINE

Vastineen perustelut

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vastineessaan, johon Ky Kaarenoja & Kumpp. ja liikkeenharjoittaja Aimo Unto Tapani Kaarenoja ovat omalta osaltaan yhtyneet, lausunut, että työehtosopimuksen mukaan sairausajan palkkaa maksettiin vain silloin, kun työntekijä oli estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi. Engberg oli 5.5.-26.5.1981 ollut poissa työstä vain kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Tätä käsitystä tuki se, että Engberg oli ollut työssä kuntoutushoidon aloittamiseen asti. Ellei Engberg mainittuna ajankohtana olisi osallistunut kuntoutukseen, olisi hän ollut työssä. Jälkeenpäin kirjoitetut lääkärintodistukset eivät osoittaneet, että Engberg olisi kuntoutushoidon aikana ollut työkyvytön.

Työtuomioistuin oli tuomioissaan n:ot 146/1982 ja 169/1983 todennut, että työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa työntekijälle, joka oli ollut poissa työstä kuntoutukseen osallistumisen vuoksi. Kieltäytyessään sairausajan palkan maksamisesta Engbergille ei työnantaja ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti eikä työnantajaliitto myöskään laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Työtuomioistuin on aikaisemmissa tuomioissaan n:ot 146/1982 ja 169/1983 katsonut, että työntekijä, jonka ei ollut näytetty kuntoutussairaalassa olonsa aikana estyneen työnteosta muusta syystä kuin kuntoutumiseen osallistumisen vuoksi, ei ole ollut puheena olevana aikana sairauden vuoksi työkyvyttömänä eikä siten myöskään oikeutettu sairausajan palkkaan. Tuomiolla n:o 168/1983 ratkaistussa asiassa työtuomioistuimen mielestä työntekijän terveydentilasta esitetty selvitys osoitti, että vaikka hän kuntoutussairaalassa ollessaan oli saanut siellä fysikaalista hoitoa, työntekijä oli sairausoireidensa takia estynyt sinä aikana tekemästä ammattiinsa kuuluvaa työtä. Sen perusteella työnantaja velvoitettiin maksamaan sairausajan palkkaa siltä työkyvyttömyyden ajalta, jonka työntekijä oli ollut sanotunlaisessa hoidossa kuntoutussairaalassa.

Ensiksi mainitun tuomion perusteena on ollut eräiden keskusjärjestöjen välisen runkosopimuksen sairausajan palkkaa koskevat määräykset ja kahden muun tuomion perusteena taas muiden kuin nyt kysymyksessä olevan työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Tästä huolimatta tuomioista ilmeneviä periaatteita sairausajan palkan maksamisesta kuntoutushoidon ajalta voidaan soveltaa kanteessa tarkoitetun riitakysymyksen ratkaisemiseen. Sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä on jo mainittujen sopimusten ja myös majoitus- ja ravitsemisalaa koskevan työehtosopimuksen mukaan se, että työntekijä on estynyt suorittamasta työtä sairauden tai tapaturman vuoksi. Asianosaisliittojen on katsottava olevan yhtä mieltä siitä, että kanteen kohteena olevan Marita Kaarina Engbergin oikeus sairausajan palkkaan hänen kuntoutussairaalassa olonsa ajalta riippuu siitä, onko hän tuona aikana ollut työkyvytön sairauden vuoksi vai onko hänen työn suorittamisensa estynyt pelkästään kuntoutumiseen osallistumisen takia.

Asiakirjoista käy ilmi, että Engbergillä on useita vuosia ollut selkänikamien välilevyjen luiskahtamisesta johtuvia sairauksia ja sen seuraamuksena myös iskiasvaivoja. Niiden johdosta hänelle on suoritettu leikkauksia vuodesta 1977 lähtien. Hänet on hakemuksestaan osoitettu kansaneläkelaitoksen 24.2.1981 antaman päätöksen mukaan enintään 21 vuorokauden ajaksi hoitoon Siilinjärven kuntoutumiskeskukseen sellaisin ehdoin, että hän on oikeutettu toimeentuloturvana sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan arkipäiviltä, jollei hän saa samalta ajalta palkkaa tai muuta päivärahaa. Engberg on ollut kuntoutuskeskuksessa 5.-26.5.1981 välisen ajan. Hänen työnantajansa Ky Kaarenoja & Kumpp. ei ole suostunut maksamaan tuolta ajanjaksolta sairausajan palkkaa.

Engberg on päivää ennen kuntoutussairaalaan joutumistaan käynyt häntä hoitaneen erikoislääkärin luona, joka on sen jälkeen antanut 6.7.1981, 12.2.1982 ja 26.1.1984 päivätyt lääkärintodistukset. Ensimmäisessä todistuksessa ei ole lausumaa työkyvyttömyydestä. 12.2.1982 annetun todistuksen mukaan Engberg on ollut työkyvytön kuntoutussairaalassa tapahtuneen hoidon aikana taudinmäärityksenä olevien, aikaisemmin mainittujen sairauksien vuoksi. Viimeksi antamassaan todistuksessa erikoislääkäri on todennut Engbergin olleen tuona aikana hänen määräämällään sairauslomalla ja myös työkyvytön ammattiinsa. Jutussa on esitetty myös kuntoutuskeskuksen lääkärin 25.5.1981 antama lääkärintodistus, johon Engbergin työkyvyttömyysajaksi on merkitty 5.-25.5.1981 ja

taudinmääritykseksi tautiluokituksen numeroin selkänikamien välilevyjen luiskahtaminen ja ristiselän kiputila.

Huomioon ottaen Engbergin pitkäaikaisen sairauden hänen terveydentilastaan esitetyt lääkärintodistukset työtuomioistuimen mielestä osoittavat, että Engberg on kuntoutussairaalassa olonsa aikana estynyt työstään myös edellä mainittujen sairauksiensa vuoksi. Näin ollen hän on oikeutettu kanteessa tarkoitettuun sairausajan palkkaan.

Työnantajalle esitetyt lääkärintodistukset ovat olleet sisällöltään jossain määrin ristiriitaisia. Kun vielä otetaan huomioon, että sairauden yhtä vähän kuin kuntouttamisen käsitettäkään ei voida pitää yksiselitteisenä ja selvänä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Majoitusja Ravitsemisalan Työnantajaliitto HRHL olisi laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Ky Kaarenoja & Kumpp. työnantajana on velvollinen suorittamaan Marita Kaarina Engbergille työehtosopimuksessa määrätyin tavoin sairausajan palkan toukokuun 5 ja 25 päivien 1981 väliseltä ajalta.

Muilta osin kanne, josta on luovuttu tietensä rikkomista koskevan hyvityssakkovaatimuksen osalta, hylätään.

Asian laatuun nähden Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL saa itse kärsiä kulunsa jutussa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Sariola, Kuivanen ja Olin.

Eri mieltä olevan jäsen Sariolan lausunto, johon jäsen Vihma yhtyi:

Edellä selostetusta selviävin tavoin Engbergin työkyvyttömyys on todettu vasta hänen kolme viikkoa kestäneen kuntoutuksen päättymistä edeltäneenä päivänä. Ennen kuntoutuksen alkamista Engberg on käynyt häntä hoitaneen lääkärin vastaanotolla, eikä lääkäri tuolloin ole kirjoittanut todistusta työkyvyttömyydestä. Saman lääkärin 6.7.1981 kirjoittamassa lääkärintodistuksessa työkyvyttömyydestä ei myöskään ole mainintaa ja 12.2.1982 päivätyssä lääkärintodistuksessa lääkäri on katsonut toteamansa työkyvyttömyyden johtuneen kuntoutushoidosta. Kun Engberg esitetyn selvityksen perusteella on ollut estynyt työnteosta ensisijaisesti kuntoutukseen osallistumisen vuoksi, ei hän siten ole ollut työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla sairauden vuoksi työkyvytön eikä näin ollen myöskään oikeutettu sairausajan palkkaan kuntoutusajalta.

Edellä olevilla perusteilla harkitsen oikeaksi hylätä kanteen tutkituilta osin. Jutun laatuun nähden katson kuitenkin, että Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto sekä Ky Kaarenoja & Kumpp. ja Aimo Unto Tapani Kaarenoja saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.