Labor court orders employer to pay fine and costs for violating construction industry collective agreement social facility rules.

Koska työnantaja oli sallinut aliurakoitsijoiden työntekijöiden käyttää työmaan sosiaalitiloja, aliurakoitsijoiden työntekijät oli otettava huomioon sosiaalitilojen työehtosopimuksen mukaista riittävyyttä arvioitaessa. Yhtiö ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työmaan sosiaalitilojen työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon saattamiseksi.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Insinöörityö Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.5.1984 allekirjoitetussa ja 7.5.1984 voimaan tulleessa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

31 §

Eri- Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan ranäiset kennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana suojat mainitut sosiaalitilat.

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin +18 celsiusasteen lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä, niin, että ne on helppo puhdistaa.

Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.

Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymiseikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan noin 30 x 40 x 150-180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n.30 x 50 x 150-180 cm.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.

Vaatteiden kuivatus.

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

Tässä pykälässä sanottujen kalusteiden ja varusteiden laatua ja kuntoa, siisteyden noudattamista ja kunnon säilyttämistä valvovat työsuojelutoimikunnat ja luottamusmiehet.

Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon, luottamusmiesten ja työsuojelutoimikunnan ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että Insinöörityö Oy oli aloittanut rakennustyöt Asunto-osakeyhtiö Mäntypirtin työmaalla Oulussa 5.3.1984. Työntekijäliiton Oulun aluetoimiston aluesihteeri oli 22.8.1984 tarkastanut työmaan sosiaalitilat. Havaitsemistaan puutteista aluesihteeri oli ilmoittanut työnantajalle ja lähettänyt Suomen Rakennusteollisuusliitolle ja sen Pohjois-Suomen Piirille korjaustoimenpiteitä koskevan kirjeen. Tämän jälkeen 31.8.1984 pidetystä tarkastuksesta laaditusta pöytäkirjasta kävi ilmi, ettei korjauksia ollut tehty. Aluesihteeri oli jälleen lähettänyt kirjallisen vaatimuksen puutteellisuuksien korjaamisesta työnantajaliitolle ja sen piiriyhdistykselle. Myös Oulun työsuojelupiirin piiritarkastaja oli tehnyt huomautuksia sosiaalitilojen kunnosta 4.9.1984 pitämänsä tarkastuksen perusteella.

Olennaisimmat tarkastuspöytäkirjoista ilmenenevät puutteet olivat: Katto-, seinä- ja lattiapintoja ei ollut lakattu. Pesu- ja pukeutumistiloihin ei ollut omaa sisäänkäyntiä. Peseytymislaitteita ja vaatekaappeja oli liian vähän. Miesten käymälää ei ollut varustettu ns. pisoaarilla. Kaapit olivat huonokuntoisia ja likaisia. Kuivaus- ja WC-tilan tuuletus oli tapahtunut pukeutumistilaan. Sosiaalitilat olivat ikkunattomassa kellaritilassa rakenteilla olevassa talossa.

Asiasta oli käyty liittojen välinen neuvottelu 28.9.1984.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Insinöörityö Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen Piirin ja Suomen Rakennusteollisuusliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Rakennustyöläisten Liitto on jutun käsittelyn aikana täsmentänyt kannettaan ja luopunut vaatimuksestaan, joka oli koskenut erillisen sisäänkäynnin puuttumista pesu- ja pukeutumistiloista.

VASTINE

Vastineen perustelut

Insinöörityö Oy ei ollut rikkonut työehtosopimusta tietensä eikä Suomen Rakennusteollisuusliitto tai sen piiriyhdistys ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Kanne perustui siihen, että aluesihteeri oli ollut tyytymätön sosiaalitilojen sijaitsemiseen rakenteilla olleen talon kellarikerroksessa. Väite siitä, että työsuojelupiirin suorittamassa tarkastuksessa, joka oli toimeenpantu työnantajaliiton toimesta, olisi annettu muistutuksia sosiaalitilojen työehtosopimuksen vastaisuudesta, oli perusteeton.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Insinöörityö Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että kanteessa tarkoitetulla työmaalla oli 22.8.1984 työskennellyt yhteensä 21 työntekijää, joista yksi oli ollut nainen. Työehtosopimuksessa tai laissa ei ollut määrätty, että sosiaalitilojen olisi oltava työkohteen ulkopuolella. Työntekijäliiton Oulun aluetoimiston aluesihteeri oli useita kertoja keskustellut asiasta työnantajaliiton piiriyhdistyksen piiriasiamiehen kanssa. Tällöin he olivat yhteisesti todenneet, että mikäli sosiaalitilat sijaitsivat työkohteessa, niiden tuli olla siten eristettyjä, etteivät työntekijät työskennelleet siellä eikä esimerkiksi työmaan pöly haitannut tilojen käyttöä. Kanteessa tarkoitetuissa sosiaalitiloissa oli ollut pölyä ja kosteutta sekä muuta vastaavanlaista haittaa. Työt olivat olleet kellarikerroksessa vielä kesken. Sosiaalitilat olivat olleet työtiloissa eivätkä olleet työehtosopimuksen edellyttämässä kunnossa.

Vaikka sosiaalitilatarkastuksia oli pidetty 22. ja 31.8. ja lisäksi Oulun työsuojelupiirin suorittama tarkastus 4.9.1984, olivat sosiaalitilat olleet edelleen osittain työehtosopimuksen vastaisessa kunnossa. Piiriyhdistys ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin saadakseen sosiaalitilat työehtosopimuksen mukaiseen kuntoon.

VASTAAJAN SELITYS

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Insinöörityö Oy ovat vielä lausuneet, että väite sosiaalitilojen kosteudesta ei pitänyt paikkaansa. Kosteita pintoja ei voitu maalata. Sosiaalitiloissa oli kuitenkin maalaus suoritettu. Väite sosiaalitiloissa olleesta pölystä oli perätön. Työmaan työntekijävahvuuteen aluesihteeri oli laskenut myös kaksi eristäjää, vaikka heidän kokonaistyöaikansa työmaan aikana oli ollut vain yhteensä 2-3 päivää työn kestäessä kerrallaan muutaman tunnin. He eivät käyttäneet sosiaalitiloja, vaan kävivät vain joskus ruokailemassa. Tarkastuspöytäkirjojen mukaan sosiaalitilat olivat naistyöntekijän osalta asianmukaiset. Työehtosopimus ei edellyttänyt työnantajan hankkivan aliurakoitsijoiden työntekijöille muita sosiaalitiloja kuin ruokailusuojan. Insinöörityö Oy:n omien työntekijöiden lukumäärä työmaalla oli ollut 12.

Työnantajaliiton piiriasiamies oli pyrkinyt saamaan työsuojelupiirin tarkastajan mukaan jo 31.8.1984 pidettyyn tarkastukseen. Koska hänellä ei tuolloin ollut ollut siihen tilaisuutta, pidettiin tarkastus 4.9. Tarkastuspöytäkirjasta ilmenevät huomautukset eivät osoittaneet, että sosiaalitilat olisivat olleet työehtosopimuksen vastaiset. Aluesihteerin 12.9. laatimassa selostuksessa oli totta se, että sosiaalitiloihin johtavalla käytävällä oli suoritettu parhaillaan putkien eristystöitä. Selostus oli kuitenkin voimakkaasti värittynyt ja asiaton. Eristystyö oli kestänyt ainoastaan muutaman tunnin. Sen jälkeen villajäte oli kerätty käytävältäkin pois.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Insinöörityö Oy:n maaliskuussa 1984 aloittamalla Oulussa sijaitsevalla Asunto-osakeyhtiö Mäntypirtin talonrakennustyömaalla on ilmeisesti enimmillään ollut työssä yhtiön palveluksessa 12 - 13 työntekijää. Töihin on lisäksi osallistunut aliurakoitsijoiden palveluksessa olleet kahdeksan työntekijää. Yhtiö on sallinut aliurakoitsijoiden työntekijöiden käyttää kanteessa tarkoitettuja sosiaalitiloja. Siitä johtuen nämäkin työntekijät on otettava huomioon sosiaalitilojen työehtosopimuksen mukaista riittävyyttä arvioitaessa. Samalla tavalla on menetelty työtuomioistuimen tuomioilla n:ot 38 ja 39/1984 ratkaistuissa asioissa.

Alunperin parakeissa sijainneet sosiaalitilat on rakennuttajan vaadittua parakkien poistamista piha-alueelta siirretty rakennettavan talon ikkunattomiin kellaritiloihin. Muutamia päiviä sen jälkeen on Rakennustyöläisten Liiton aluesihteeri 22.8.1984 suorittanut työmaan sosiaalitilojen tarkastuksen. Sosiaalitilojen siirtämisestä aiheutuneet puutteet on ainakin pääosiltaan korjattu ennen Rakennustyöläisten Liiton työsuojelusihteerin 31.8.1984 tekemää tarkastusta. Siitä laatimassaan pöytäkirjassa työsuojelusihteeri on todennut, että huonokuntoisten ja likaisten vaatekaappien määrä on ollut 19. Pöytäkirjan mukaan peseytymislaitteita on ollut vain kaksi ja kuivaus- ja WCtilan tuuletus on tapahtunut pukeutumistilaan. Työehtosopimuksen mukaan vaatekaappi on oltava jokaista työntekijää kohti ja peseytymislaitteita vähintään yksi kahdeksaa työntekijää kohti. Sopimuksessa on myös määräyksiä pesu-, pukuja käymälätilojen tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä.

Työnantaja on vasta huomautusten jälkeen maalauttanut ruokailusuojan lattian, varustanut miesten käymälän pisoaarilla ja lisännyt vaatekaappien lukumäärää. Työnantaja ei ole myöskään hankkinut työmaalle riittävästi pesulaitteita eikä ole huolehtinut sosiaalitilojen riittävästä eristämisestä työtiloista. Näin ollen on työnantaja menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimuksen 31 §:ää.

Rakennustyöläisten Liiton Oulun aluetoimisto on 22.8. ja 31.8.1984 päivätyillä kirjeillä ilmoittanut työmaalla tapahtuneista työehtosopimuksen 31 §:n määräysten rikkomisista Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen Piirin piiriasiamiehelle. Hän on 28.8. käynyt työmaalla tarkastamassa sosiaalitiloissa olleiden puutteiden korjaukset sekä järjestänyt 4.9.1984 pidetyn edellä mainitun työsuojelutarkastuksen. Puutteellisuuksien korjaamisesta piiriasiamies on heti antanut yhtiölle kehotuksen, jonka johdosta yhtiö on ryhtynyt toimenpiteisiin.

Tarkastuksista laaditut pöytäkirjat ovat, kuten edellä on todettu, tehtyjen havaintojen osalta ristiriitaisia. Rakennustyöläisten Liiton aluesihteerin ja työsuojelusihteerin 22.8. ja 31.8.1984 toimittamissa tarkastuksissa on erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että sosiaalitilat on sijoitettu rakenteilla olevan rakennuksen ikkunattomiin kellaritiloihin. Työehtosopimuksen määräyksien ei sinänsä voida katsoa estävän tällaistakaan järjestelyä edellyttäen, että sijainnista riippumatta tilat täyttävät määräyksissä asetetut vaatimukset. Kun 4.9.1984 asianosaisliittojen edustajien ja asianomaisen työläistarkastajan toimittamassa tarkastuksessa, joka on järjestetty sosiaalitilojen puutteellisuudesta esitettyjen erilaisten käsitysten selvittämiseksi, pöytäkirjaan merkityt epäkohdat on työnantajaliiton antamien ohjeiden johdosta pian korjattu, työtuomioistuimen mielestä työnantajaliiton tai sen piirijärjestön ei ole näytetty näissä oloissa laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 7 §:n nojalla oikeaksi tuomita Insinöörityö Oy:n työehtosopimuksen tieten rikkomisesta maksamaan hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle 700 markkaa. Insinöörityö Oy velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 600 markalla.

Muilta osin jutussa esitetyt vaatimukset hylätään.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Heiniö, M.Virtanen, P.Virtanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.