Labor court orders union to pay damages for strike actions violating collective agreement peace obligations.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court ruled that the Tampere Metal Workers' Union violated its peace obligations by authorizing strikes against collective agreement wage provisions. The court found the union's actions insufficient to maintain industrial peace given the recurrence of strikes and the employer's partial non-compliance with joint negotiation procedures. Consequently, the union was ordered to pay a compensation fine of 18,000 marks and cover the employer's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: A trade union is liable for damages when its representatives participate in strike actions violating collective agreement terms, and the extent of liability is reduced if the employer failed to fully adhere to agreed joint negotiation procedures.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ammattiosasto vastasi pääluottamusmiehen ja hänen estyneenä ollessaan pääluottamusmiehen tehtäviä hoitaneen varapääluottamusmiehen osallistumisesta työehtosopimuksen palkkamääräyksiin kohdistuneisiin työtaistelutoimenpiteisiin. Ammattiosasto, jonka toimenpiteitä työrauhan turvaaamiseksi ei työtaistelutoimenpiteiden uusiutumisen huomioon ottaen voitu pitää riittävinä, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.
Hyvityssakon määrään alentavasti oli vaikuttanut muun muassa se, että työnantaja ei kaikilta osin ollut noudattanut liittojen välillä sovittua menettelyä, jonka mukaan työkohtaisten palkkojen määritykset olisi suoritettava paikallisten osapuolten yhteistyönä. (Ään.)
Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantaja- liitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 30.4.1984 solmitussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
I YLEISTÄ
4 § Työrauhavelvoite
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
II TYÖPALKAT
7 § Palkkaperusteet Ohjetuntipalkat
18 Mom.1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden
______
vuotta työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat penneinä: täyttäneet työntekijät
Työnluokitus
Työn- Mom.7. Liitot suosittelevat että työpaikoilla so
______
luoki- vitaan työnluokituksen käytöstä, kun töiden keskitus näistä vaativuutta määritetään ja työkohtaisia palkkoja porrastetaan, ja että tällöin käytettäisiin liittojen yhteisesti laatimaa työnluokitusjärjestelmää ja noudatetaan liittojen antamia menettelytapaohjeita.
Palkat Näin luokitetuista töistä maksetaan työkohtaisia ja tuntipalkkoja, jotka asettuvat paikkakuntakalleusvaati- luokittain seuraaville väleille: vuusluokat Paikkakuntakalleusluokka I II
________________________
alaraja 1 861 1 818 yläraja 2 642 2 582
Sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1. maaliskuuta 1985 tai lähinnä sen jälkeen:
Paikkakuntakalleusluokka I II
________________________
alaraja 1 943 1 898 yläraja 2 757 2 694
Ellei työpaikalla toisin sovita, käytetään II työn vaativuusluokkaa.
8 § Aikapalkka
Mom.1. Aikapalkkatyössä maksetaan työntekijälle
______
vähintään perustuntipalkka.
Aika- Mom.2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa
______
työ- aikapalkkatyötä tekevälle, 18 vuotta täyttäneelle lisä täysin työkykyiselle työntekijälle maksaa aikatyölisää.
Aika- Mom.4. Aikapalkkaisten työntekijöiden palkkojen
______
palk- kehityksen tulee vastata kyseisen teollisuuslaitokkojen sen suorituspalkkojen kehitystä. kehitys Pöytäkirjamerkintä: Aikapalkkaisten työntekijöiden palkkojen kehitystä seurataan liittojen laatimien yhteisten ohjeiden mukaisesti.
9 § Suorituspalkka Hin- Mom.1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se tek
______
noit- nisesti on mahdollista, työntekijälle on varattava telu- tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suoritusperus- palkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai te 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.
Hin- Urakkatyössä on hinnoitelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.
Suori- Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora tus- urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suopal- rituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän kasta välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin sopi- osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy minen erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (ks. 30 §).
Ura- Mom.2. Jos urakkaa varten ei ole kiinteää työhin
______
kasta noittelua, sovitaan yksikkö- eli urakkahinta työsopi- nantajan ja sen työntekijän tai niiden minen työntekijöiden välillä, joille urakkaa tarjotaan. Hinnasta sovitaan mikäli mahdollista, jo ennen työn alkamista.
Työntekijällä on tällöin oikeus saada välttämättömiä tietoja yksikköhinnan ja ansion laskemisen perusteista.
Urak- Mom.4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden py
______
kahin- syessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennalnan laan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia pysy- olosuhteita ja menetelmiä. vyys
VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
26 § Kokoontuminen työpaikoilla sekä tiedotus- ja yhteistoiminta
Koko- Mom.1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehto
______
uksen- sopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä jär- alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osasjes- tolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdoltäjä lisuus työajan ulkopuolella - ennen työajan Koko- alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan uksen päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkoleajan- poon kuuluvana aikana - järjestää kokouksia työpaikohta kan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin Ko- ehdoin: kousasiat
Sopi- a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän minen sopimuksen tarkoittamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.
Ko- b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko kous työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä, työnantajan paikka hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.
Jär- c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä jes- sekä kokoustilojen siisteydestä vastaavat kokoustitäjän lojen varauksen tehnyt järjestö ja järjestäjä. Järvastuu jestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.
30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen
Neu- Mom.1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä il
______
KANNE
Kanteen perustelut
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyrityksen Koja Oy:n työntekijät olivat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin siten, että 30.1.1985 kello 11.30-12 oli 80 työntekijää osallistunut työaikana pidettyyn kokoukseen, 8.2.1985 kello 11.30-15.30 oli niin sanotun Heli-solun 8 työntekijää ollut lakossa, 11.2.1985 oli 8 työntekijää osallistunut työaikana pidettyyn kokoukseen kello 11.30-12.15 ja 68 työntekijää oli osallistunut samana päivänä kello 12.15-13.30 pidettyyn kokoukseen sekä ollut lakossa kello 13.30-15.30. 67 työntekijää oli ollut lakossa 12.2.1985 kello 7-15.30 ja 15.2.1985 kello 11.30-15.30, 72 työntekijää oli 19.2.1985 osallistunut työaikana kello 11.30-12.30 pidettyyn kokoukseen ja ollut lakossa kello 13.30-15.30, Heli-solun 8 työntekijää oli ollut lakossa 22.2.1985 kello 7-15.30 ja 63 työntekijää 5.3.1985 kello 11.30 - 6.3.1985 kello 15.30. Kaikki tehtaan noin 80 työntekijää olivat ryhtyneet lakkoon 21.3.1985 kello 11.30 ja olleet edelleen lakossa 22.3.1985.
Työnantaja oli useaan kertaan kehottanut pääluottamusmiestä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi ja niiden jatkumisen estämiseksi. Kun työnantaja oli vaatinut erimielisyyskysymysten saattamista liittojen väliseen muistioneuvotteluun työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti, oli pääluottamusmies kieltäytynyt erimielisyysmuistion kirjoittamisesta. Lisäksi pääluottamusmies oli uhannut hankkia työtaistelulle tukea muualta. Tällä pääluottamies oli tarkoittanut ilmeisesti ammattiosaston toimenpiteitä.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metallityöväen Liitto on vastineessaan, johon Tampereen Metallityöväen Ammattiosasto on yhtynyt, lausunut, että kanteessa ilmoitetut työnseisauksia koskevat tiedot olivat muutoin oikeat, mutta työpaikalla ei ollut 31.1.1985 ollut työnseisausta. Tuolloin oli ruokatunnilla aloitettu työhuonekunnan vuosikokous, jonka pitämiseen oli saatu suostumus työnantajalta. Pääluottamusmies ei ollut osallistunut työn
seisaukseen 11.2.1985. Varapääluottamusmies ei ollut 19.2.1985 enää toiminut pääluottamusmiehen sijaisena.
Työnseisausten syntymiseen oli vaikuttanut se, että työnantaja oli jo keväästä 1984 alkaen pyrkinyt yksipuolisesti alentamaan palkkoja muun muassa uuden solujärjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Vuoden 1984 aikana ja vuoden 1985 alkupuolella työpaikalla oli syntynyt useita erimielisyyksiä. Työnantaja oli työntekijäpuolen neuvotteluesityksistä huolimatta jättänyt asiat hoitamatta tai menetellyt päätöksissään yksipuolisesti ottamatta huomioon työntekijäpuolen kantaa. Työnantajan edustajista tehdaspäällikkö, tuotantojohtaja ja hinnoittelupäällikkö olivat tulleet tehtäviinsä vuoden 1984 aikana. Työntekijöiden mielestä neuvotteluolosuhteet olivat sen jälkeen oleellisesti huonontuneet. Neuvottelutilaisuudet olivat muodostuneet työnantajan sanelutilaisuuksiksi.
Työntekijät eivät olleet esittäneet vaatimusta aikapalkkojen korottamisesta 1,50 markalla tunnissa. Kysymys oli vain työntekijäpuolen laskemasta palkkauksen jälkeenjääneisyydestä. Urakkapalkat Koja Oy:ssä olivat nousseet pitemmän ajan kuluessa. Tästä huolimatta neljä peräkkäistä aikapalkkavertailua eivät olleet aiheuttaneet liukumakorotuksia. Tämä oli johtunut siitä, että työnantaja oli laatinut palkkatilastot työehtosopimuksen vastaisesti. Työntekijöiden käsityksen mukaan työnantaja oli mielivaltaisesti siirrellyt aikapalkkoja urakkatöiden puolelle ja päinvastoin. Työnantajan menettelyyn palkkatilastojen laatimisessa oli puututtu liittojen välisissä neuvotteluissa 13.6.1984, jolloin oli todettu, että tilastoja ei ollut laadittu yhteisten ohjeitten mukaisesti. Työnantajan menettely oli kiristänyt tunnelmia työpaikalla varsinkin, kun viimeksi 1.10.1984 suoritettu aikapalkkavertailu ei ollut johtanut mihinkään korotuksiin.
Työntekijät olivat myös neuvotteluissa pyrkineet siihen, että työntekijälle taattaisiin muutoksista huolimatta samassa ammatissa vaativuudeltaan entisenlaisesta työstä aikaisempi ansiotaso. Asiaa oli käsitelty liittojen välisissä muistioneuvotteluissa 13.6.1984. Työntekijät olivat tulleet siihen käsitykseen, että työnantaja ei ollut noudattanut muistion sisältöä. Työnantaja oli käyttänyt siirtoja toisiin tehtäviin rankaisuina. Tuotannon uudelleenjärjestelyjen yhteydessä työnantaja oli määritellyt työkohtaiset palkat yksipuolisesti vastoin liittojen välisessä muistiossa esitettyä kantaa. Työnantaja oli pyrkinyt töiden ryhmittelyssä eri palkkaryhmiin laskemaan työntekijöiden ansiotasoa.
Heli-solussa valmistettiin lämminilmakojeita. Kysymyksessä oli ollut uusi työ. Työn palkkaryhmittelykokouksessa työnantaja oli ryhmitellyt työn 3. palkkaryhmään. Kokouksessa työnantajan edustajat olivat käyttäytyneet ylimielisesti. Työntekijät olivat katsoneet, että työt tulisi ryhmitellä 4. palkkaryhmään. Perusteluna oli esitetetty se, että aikaisemmin toiminnassa ollut kone (HLS) oli yhteisesti sovittu 4. palkkaryhmään kuuluvaksi työksi. Toisena perusteena oli esitetty se, että FEK-solussa valmistettava huippuimuri kuului 3. palkkaryhmään, vaikka työ oli huomattavasti yksinkertaisempaa kuin Heli-solun työ. Luokittelun suorittaneet hinnoittelija ja hinnoittelupäällikkö olivat olleet uusia tehtävissään ja heidän aikaisempi kokemuksensa oli ollut eri alalta.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on asian esivalmistelussa luopunut vaatimuksista siltä osin kuin ne koskivat Heli-solun työntekijöiden työnteon jarruttamista.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Esitetyn selvityksen mukaan Koja Oy:n työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 8.-22.2.1985. Lisäksi 63 työntekijää on ollut lakossa 5.3.1985 kello 11.30-6.3.1985 kello 15.30 ja kaikki tehtaan noin 80 työntekijää ovat poistuneet työpaikalta 21.3.1985 kello 12.30 ja olleet edelleen lakossa jutun pääkäsittelypäivänä 22.3.1985. Työtaistelun tarkoituksena on ollut tukea työntekijöiden vaatimuksia, jotka ovat koskeneet aikapalkkojen korottamista, ansion säilyttämistä entisellään työtehtävästä toiseen tapahtuvan siirron yhteydessä sekä ns. Heli-solun töiden palkkaryhmän nostamista ja Heli-solun urakkapalkkojen korottamista. Lakot ovat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.
Ammattiosaston työpaikalle asettama pääluottmausmies, joka myös on ammattiosaston puheenjohtaja, on ottanut osaa edellä työtaisteluiksi muodostuneeksi katsottuun työaikana pidettyyn kokoukseen 11.2.1985 kello 12.15-13.30. Pääluottamusmiehen ollessa kursseilla 18.-20.2.1985 on hänen sijaisenaan tuolloin toiminut varapääluottamusmies osallistunut 19.2.1985 toimeenpantuun lakkoon. Ammattiosaston toimikunta on 21.2.1985 pitämässään kokouksessa päättänyt kehottaa Koja Oy:n työhuonekuntaa työehtosopimuksen mukaiseen neuvottelujärjestelmään. Työtaistelujen uusiutumisen huomioon ottaen ei ammattiosaston toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi voida pitää riittävinä. Ammattiosasto vastaa myös edellä selostetusta pääluottamusmiehen ja varapääluottamusmiehen toiminnasta.
Hyvityssakkoa tuomittaessa on sen määrään alentavasti vaikuttanut, että työnantaja ei kaikilta osin ole noudattanut 13.6.1984 laaditussa liittojen välisessä neuvottelumuistiossa sovittua menettelyä, jonka mukaan työkohtaisten palkkojen määritykset olisi suoritettava paikallisten osapuolten yhteistyönä. Hyvityssakon määrässä on otettu huomioon myös toisaalta työnantajapuolen edustajien jossakin määrin osoittama haluttomuus ratkaisujen tekemiseen paikallisissa neuvotteluissa ja toisaalta työntekijäpuolen torjuva suhtautuminen liittojen välisten neuvottelujen käymiseen. Ammattiosaston jäsenmäärä on noin 5 000, joista työtaisteluihin on kerrallaan enimmillään osallistunut noin 70-80 työntekijää.
Tuomiolauselma
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.
Muilta osin jutun tutkiessaan työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Tampereen Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 18 000 markkaa ja korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Sariola, Jussila, Leivo ja Hietikko.
Eriävät mielipiteet: Äänestettäessä hyvityssakon määrästä jäsenet Hietikko ja Leivo vuorollaan vahvistivat sen määräksi 12 500 markkaa sekä jäsenet Jussila ja Sariola, kumpikin kohdaltaan, 25 000 markkaa.