Labor court dismissed union claim that hourly wage increases applied May 1st despite contract text citing May 16th start date.

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan määräyksen mukaan palkkoja korotettiin toukokuun 16. päivää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta.

Näyttämättä oli jäänyt, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi työehtosopimuksen sanamuodosta poiketen ollut sopia siitä, että kaikki palkkojen korotukset, myös tuntipalkkojen korotukset, tulisivat voimaan toukokuun alusta lukien. (Ään.)

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT r.y. Vastaajat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Suomen Säiliöautoliitto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten välillä 23.5.1984 allekirjoitetussa öljytuote- ja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

13 § Työpalkat _________

3. Liittojen toimesta suoritetun työnluokituksen perusteella ovat täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin luokitellut peruspalkat öljytuote- ja säiliöautoalan piirissä seuraavat:

Kuukausipalkat (sopimuskauden alusta)

Työnvaativuusluokkapalkat

Työnvaativuusluokat

Paikkakuntakalleusluokat

I

II

1. Asentaja

VAK-säiliöauton kuljettaja yli 42-48 tonnia

Ilmailuhuoltomies

I

II

7. Huoltoaseman myyjä

Konepesijä

Siivooja

16 § Keskituntiansio _______________

Laskentajakso

1. Tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansiota laskettaessa käytetään laskentajaksona joko edellistä palkkakautta tai edellistä vuosineljännestä.

Laskenta

2. Työntekijän säännöllisen työajan keskituntiansio lasketaan siten, että hänen laskentajakson aikana työajalta saamansa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuunottamatta ylityön ja sunnuntaityön korotusosia jaetaan laskentajakson aikana tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä.

Edellä mainitun työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

3 § 1. Palkankorotukset ________________

a) 16.5.1984 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan henkilökohtaisia kuukausipalkkoja 144 markkaa kuukaudessa. Tuntipalkkaisten osalta korotus on 85 penniä tunnilta.

KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut vahvistettavaksi, että työehtosopimusta on sen sanamuodosta huolimatta tulkittava työehtosopimusneuvottelussa sovitun mukaisesti siten, että kaikkien öljytuote- ja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkankorotusajankohta on palkkaustavasta riippumatta ollut 1.5.1984. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on vaatinut Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän ja Suomen Säiliöautoliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kanteessa tarkoitettu öljytuote- ja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskeva työehtosopimus oli allekirjoitettu 23.5.1984 ja palkankorotusajankohdaksi oli määrätty 16.5.1984 lähinnä alkavan palkanmaksukauden alku. Itse työehtosopimus oli siten tullut voimaan 23.5.1984 ja palkankorotusten ajankohtaa määrättäessä ratkaiseva päivämäärä oli 16.5.1984, jolloin neuvottelutulos oli saavutettu. Vuoden 1984 työehtosopimusratkaisun yhteydessä ei ollut menetelty poikkeuksellisesti. Samalla tavoin oli menetelty solmittaessa vuoden 1983 työehtosopimusta, joka oli tullut voimaan allekirjoituspäivästä 11.4.1983 lukien. Tässä työehtosopimuksessa ensimmäinen palkankorotus oli sovittu toteutettavaksi huhtikuun 4. päivää 1983 eli neuvottelutulospäivämäärää lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien.

Kanteessa oli lähdetty siitä, että työehtosopimusneuvotteluissa oli tietoisesti sovittu toisin kuin työehtosopimusasiakirjoihin oli kirjattu. Tämän tueksi kantaja oli viitannut työntekijäpuolen yksipuolisesti laatimissa neuvottelumuistioissa esitettyihin kannanottoihin. Osapuolet olivat kuitenkin 16.5.1984 päättyneiden neuvottelujen jälkeen allekirjoittaneet yhteisen asiakirjan. Työnantajapuoli oli jakanut tämän asiakirjan omana kirjallisena esityksenään sopimusratkaisuksi kaikille 16.5.1984 neuvottelussa läsnä olleille henkilöille heti neuvottelujen aluksi. Tässä asiakirjassa oli todettu, että lähinnä neuvottelutulospäivämäärää alkavan palkanmaksukauden alusta lukien korotetaan kuukausipalkkoja 144 markalla ja tuntipalkkoja 85 pennillä tunnissa. Tästä yhteisestä neuvottelutulosasiakirjasta ei millään tavoin ilmennyt, että työehtosopimuksen voimaantulosta tai palkankorotusten ja muiden muutosten voimaantulosta olisi sovittu kantajan esittämällä tavalla.

Kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksen piirissä työskenteli noin 1500 työntekijää. Työntekijöistä noin puolet työskenteli Suomen Työnantajain Yleiseen Ryhmään kuuluvissa jäsenyrityksissä ja puolet Suomen Säiliöautoliittoon kuuluvissa yrityksissä. Ensiksi mainituissa yrityksissä oli pääsääntöisesti käytössä kuukausipalkka ja jälkimmäisissä yrityksissä tuntipalkka. Kantajaliitto oli myös ollut tietoinen tästä tilanteesta. Työehtosopimuksen 13 §:n 7 kohdassa oli määritelty se, miten kuukausipalkka muutettiin tuntipalkaksi. Työehtosopimuksen 16 §:ssä oli määritelty, miten laskettiin tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansio. Myös työehtosopimuksen uudistamispöytäkirjassa oli tunti- ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä käsitelty erikseen. Nämä seikat osoittivat, että tuntipalkkojen käyttö ei ollut työehtosopimuksen vastaista.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Suomen Säiliöautoliitto ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan riidanalaisen määräyksen sanamuoto tuntipalkkaisten työntekijöiden osalta johtaa vastaajien kannan mukaiseen tulkintaan. Työtuomioistuimen mielestä on näyttämättä jäänyt, että osapuolten yhteisenä tarkoituksena olisi tästä sanamuodosta poiketen ollut sopia siitä, että kaikki palkankorotukset, myös tuntipalkkojen korotukset, astuisivat voimaan samasta ajankohdasta lukien kuin kuukausipalkatkin eli 1.5.1984.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Suomen Säiliöautoliitto kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Heiniö, Leivo ja Kenraali.

Eri mieltä olevan jäsen Kenraalin lausunto, johon jäsen Leivo yhtyi:

Katson jutussa selvitetyksi, että lakonuhan alaisessa tilanteessa työnantajapuoli on esittänyt ratkaisun teon siirtämistä myöhäisempään ajankohtaan. Vastavuoroisesti työnantajapuoli on ilmoittanut suostuvansa palkankorotusten voimaantuloon toukokuun alusta. Siitä, millaisia ilmaisuja on puolin ja toisin käytetty keskusteltaessa asiasta, on esitetty työtuomioistuimelle ristiriitaista selvitystä. Neuvottelujen missään vaiheessa ei ole erikseen tarkennettu sitä, mistä lukien tuntipalkkoja korotettaisiin.

Eri syistä saatetaan työehtosopimukseen sisällytettävä teksti tarkoituksella kirjoittaa toiseen muotoon, mitä sopijapuolten välillä on sovittu tai tarkoitettu. Näin erityisesti siltä osin, kuin on kysymys palkankorotusten voimaantulosta, koska niin sanottu "työmarkkinarealismi" saattaa edellyttää jossain tilanteessa tinkimistä esimerkiksi työantajapuolella yleisesti hyväksytystä linjanvedosta. Työnantajapuolen pääneuvottelija on häntä todistajana kuultaessa kertonut, että työnantajapuoli on halunnut tietoisesti välttää keskustelua tuntipalkkaisten palkankorotusten voimaantulosta. Asia on ollut esillä työnantajapuolen omissa keskusteluissa, mutta oma esitys on tarkoituksellisesti jätetty epämääräiseen muotoon eikä sitä myöskään ollut suullisesti täsmennetty.

Työnantajapuolen esityksen mukaisesti ratkaisuntekoa on lykätty ilman yksityiskohtaista keskustelua tuntipalkkojen palkankorotusajankohdasta. Myöskään työntekijäliiton taholta asiaa ei ole otettu esille. Ottaen huomioon työnantajapuolen menettelyn ja sen seikan, että ratkaisun siirtäminen on ollut nimenomaan sen intressissä katson, että vastuu epäselvyydestä palkankorotusten voimaantulon osalta on ensisijaisesti vastaajaliitoilla. Näissä olosuhteissa työnantajapuolen vetoamista sopimuksen sanamuotoon on pidettävä "kunnian vastaisena ja arvottomana". Merkitystä on myöskin annettava sille seikalle, että vahvistettaessa tulkintaa epäselvissä sopimuksen syntytilanteissa on otettava huomioon pyrkimys sopimusjärjestelmän toimivuuteen sekä velvollisuus toimia hyvää sopimus- ja neuvottelukäytäntöä noudattaen. Asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi katson kuitenkin näyttämättä jääneen, että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Suomen Säiliöautoliitto olisivat asian yhteydessä laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Edellä mainituilla perusteilla kanteen enemmälti hyläten harkitsen oikeaksi vahvistaa, että työehtosopimusta on sen sanamuodosta huolimatta tulkittava työehtosopimusneuvotteluissa sovitun mukaisesti siten, että kaikkien öljytuote- ja säiliöautoalaa sekä niihin liittyviä toimintoja koskevan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkankorotusajankohta on palkkaustavasta riippumatta ollut 1.5.1984. Jutun laatuun katsoen saavat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Suomen Säiliöautoliitto kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.