Labor court dismisses union appeal allowing dismissal without cause but orders severance and unpaid notice pay.

Työnantajalla ei ollut irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa edellytettyä erityisen painavaa syytä automyyjän irtisanomiselle, mutta myyntituloksen heikkous selostetuissa olosuhteissa oli sellainen työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen antama aihe, joka vaikutti sopimuksen vastaisen irtisanomisen johdosta maksettavan korvauksen suuruuteen. (Ään.)

Kantaja Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto r.y. Vastaaja Autoalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Mikkelin Automarket Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 11.4.1983 allekirjoitetussa ja 1.4.1983 voimaan tulleessa auto ja konekaupan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen LTK-TVK väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia kesusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

- Irtisanomis- ja lomautussuojaa koskeva sopimus

08.06.1978

- Irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen pöytäkirja 08.06.1978

6 § Työsuhteen päättyminen

1. Työsopimuksen irtisanomiseen noudatetaan puolin ja toisin keskusjärjestöjen välillä 08.06.1978 tehtyä irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevaa sopimusta.

2. Ellei pitemmästä irtisanomisajasta ole sovittu, noudattaa työnantaja seuraavia työsuhteen keskeytymättömään kestoon nähden porrastettuja irtisanomisaikoja: 1 kuukausi työsuhteen kestettyä enintään 5 vuotta

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

3 § IRTISANOMISAJAN LAIMINLYÖNTI

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

4 § IRTISANOMISEN PERUSTEET

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 § KORVAUS PERUSTEETTOMASTA IRTISANOMISESTA JA LOMAUTTAMISESTA

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Pöytäkirjamerkintä: ___________________

Vaatimuksen esittäminen irtisanomisen tai lomauttamisen peruuttamisesta ei ole edellytys vahingonkorvauksen vaatimiselle.

Päätettäessä 1. kappaleessa mainitun korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on lausunut, että liiton jäsen automyyjä Matti Otranen oli ollut Mikkelin Automarket Oy:n palveluksessa 1.5.1981-4.1.1984. Työnantajan antamaan 4.1.1984 päivättyyn työtodistukseen oli työsuhteen päättymisen syyksi merkitty eroaminen omasta pyynnöstä. Samana päivänä päivätyn palkkalistan mukaan Otraselle oli maksettu irtisanoutumisajan palkkana 970,90 markkaa. Todellisuudessa työnantaja oli kuitenkin toimittanut 4.1.1984 Otrasen työsopimuksen irtisanomisen. Irtisanomisen syyksi oli samana päivänä päivätyssä kirjallisessa irtisanomisilmoituksessa merkitty työvelvoitteiden laiminlyönti huolimatta annetuista varoituksista ja tästä aiheutunut myynnin vähyys. Otranen ei ollut saanut hyväkseen työehtosopimuksen edellyttämää kuukauden irtisanomisaikaa. Irtisanomisajalta hänelle oli maksettu ainoastaan mainitut 970,90 markkaa. Asiasta oli neuvoteltu liittojen välillä ja neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina.

Otranen ei ollut syyllistynyt työvelvoitteen laiminlyöntiin eikä hänelle ollut annettu työsopimuslain tarkoittamaa varoitusta työvelvoitteen laiminlyönnistä. Hänen myyntituloksensa ei myöskään ollut niin huono, että hänen työsopimuksensa sen perusteella olisi voitu sanoa irti varsinkaan kun Otranen ei ollut syyllistynyt työvelvoitteen laiminlyöntiin. Koska työnantaja oli irtisanonut Otrasen työsuhteen vastoin irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen määräyksiä, yhtiö oli velvollinen korvaamaan Otraselle tämän kärsimän vahingon. Otrasen työttömyys oli kestänyt yli 10 kuukautta. Otrasen palkka vuonna 1983 oli ollut 65 529,35 markkaa ja luontaisedut 7 000 markkaa. Kokonaisansioista laskettu keskimääräinen kuukausipalkka oli 6 110,78 markkaa. Yhtiö oli siten jättänyt suorittamatta Otraselle irtisanomisajan palkkana 5 139,88 markkaa. Otraselle oli perusteettomasta irtisanomisesta aiheutunut vahinkona kuuden kuukauden palkanmenetystä vastaavat 36 664,68 markkaa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Mikkelin Automarket Oy on irtisanonut Otrasen työsopimuksen ilman irtisanomis- ja lomautussuojaa koskevan sopimuksen edellyttämää erityisen painavaa syytä ja noudattamatta työehtosopimuksen edellyttämää yhden kuukauden irtisanomisaikaa, sekä velvoittamaan yhtiön suorittamaan Otraselle vahingonkorvauksena kuuden kuukauden palkanmenetystä vastaavat 36 664,70 markkaa ja maksamatta jätetyn osan irtisanomisajan palkasta 5 139,90 markkaa kummatkin määrät 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä sekä korvaamaan Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton oikeudenkäyntikulut asiassa.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kun vertailtiin Otrasen ja toisen myyjän myyntituloksia voitiin todeta, että Otrasen myyntitulos oli ollut koko ajan hyväksyttävän tason alapuolella hänen myytyään vain noin puolet siitä, mitä toinen vastaavassa asemassa ollut myyjä oli myynyt. Vuonna 1983 Otrasen myynti oli edelleen laskenut, mitä kuvaa sekin, ettei hän ollut muun muassa helmikuussa tai heinäkuussa eikä ilmeisesti joulukuussakaan myynyt yhtään autoa.

Otrasen soveltumattomuutta myyjäksi kuvastivat useat työsuhteen aikana sattuneet tapaukset, joissa hän virheellä tai muulla epäasiallisella menettelyllä oli aiheuttanut kaupan menetyksen tai yhtiölle muuta vahinkoa. Hän oli esimerkiksi erään kaupan yhteydessä huolimattomuudellaan aiheuttanut 1 000 markan laskuvirheen, minkä johdosta yhtiö oli joutunut maksamaan asiakkaalle 1 000 markkaa tarpeettomana palautuksena. Hän oli edelleen suututtanut toisen automyyjän asiakkaan, joka oli sittemmin ostanut auton kilpailevasta liikkeestä. Lisäksi Otranen oli noin kaksi vuotta aikaisemmin tehnyt autokaupan vastoin esimiehensä nimenomaista kieltoa sekä myynyt kesällä 1983 tuttavankauppaa auton alihintaisena.

Yhtiön liikevaihdosta muodostui noin 70 % automyynnistä. Otrasen työn tuottavuus oli koko hänen toimessaolonsa ajan ollut heikko ja työskentely yritykselle tappiollista. Otrasen verokirjaan merkityillä rahamäärillä ei ollut merkitystä, koska hänen myymänsä kappalemäärät olivat olleet niin pieniä, että hyvätuottoisenkin työskentelyn osalta olisi myynnin kokonaistulos yrityksen kannalta tarkasteltuna jäänyt tappiolliseksi. Lisäksi Otrasen myyntityö oli ollut tappiollista. Vuonna 1983 Otrasen rahapalkka ilman luontoisetuja ja lomapalkkoja oli ollut 61 879,35 markkaa, josta provision osuus oli ollut 31 559,06 markkaa. Provisiokertymäkin osoitti, ettei työn tuottavuus ollut ollut edes keskinkertaista luokkaa, koska provision osuus normaalisti oli noin 70-80 % kokonaispalkasta.

Korvauksen määrän osalta tuli irtisanomissuojasopimuksen määräysten mukaisesti vaadittua korvausta sovitella myötävaikutussääntöjen perusteella. Otrasen keskimääräinen kuukausiansio oli ollut 5 473,27 markkaa, mikä oli muodostunut hänelle vuonna 1983 maksetun rahapalkan ja luontaisedun summasta, josta oli vähennetty hänelle muusta kuin työstä maksettuina lomapalkka 5 100 markkaa ja lomaltapaluuraha 2 550 markkaa, ja jaettu summa kuukautta kohden.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto r.y. ja Mikkelin Automarket Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on vielä lausunut, että Otranen oli ollut Pursiainen Oy:n palveluksessa 26.5.1980-30.4.1981 ja siirtynyt yrityskaupan vuoksi muiden työntekijöiden mukana mainitun yhtiön palveluksesta saman toimitusjohtajan uuden yhtiön Mikkelin Automarket Oy:n palvelukseen. Tämä osoitti paikkansa pitämättömäksi väitteen siitä, että Otrasen myyntityön tulokset olisivat olleet erittäin heikot koko työsuhteen kestoajan. Lisäksi Otrasen kolme aikaisempaa työnantajaa olivat antamiensa työtodistusten perusteella arvostaneet hänen työntekoaan.

Otranen ei vastineessa esitetyn mukaisesti ollut myynyt helmikuussa 1983 yhtään uutta autoa, koska uusien autojen kysyntä oli tuolloin ollut erittäin heikkoa. Sen sijaan hän oli myynyt suurin piirtein normaalisti käytettyjä autoja. Vuosilomansa aikana heinäkuussa Otranen ei ymmärrettävästi ollut tehnyt autokauppaa. Joulukuussa 1983 hän oli myynyt yhden uuden auton sekä normaalin määrän käytettyjä autoja. Joulukuussa oli uusien autojen kauppa keskittynyt etupäässä niin sanottuihin tilinpäätösautoihin, jotka oli myynyt myyntipäällikkö yksinään.

Otranen oli myöntänyt tehneensä yhden 1 000 markan laskuvirheen, joka ei ollut toistunut. Sen sijaan Otranen ei ollut pilannut ostajan suututtamalla toisen automyyjän kauppaa eikä ollut toiminut vastoin esimiehen nimenomaista kieltoa. Samoin väite siitä, että Otranen olisi myynyt toisen automyyjän myyntiketjun vaihtoauton ilman tämän suostumusta ja että tästä olisi aiheutunut yhtiölle 2 000 markan tappio, ei pitänyt paikkaansa, koska autoketjun nettovoittokin oli ollut 7 058 markkaa.

VASTAAJAN SELITYS

KANTAJAN LISÄSELITYS

Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliitto on edelleen lausunut, että väite Otrasen myyntityön yritykselle aiheuttamasta tappiosta ei pitänyt paikkaansa. Laskelma oli laadittu siten, että autokorteilta oli poimittu Otrasen yksittäiset kaupat ja erotettu ne oikeasta asiayhteydestään eli kustakin autoketjusta. Tämä menettely oli virheellinen, koska koko autoketju vasta osoitti kaupan tuloksellisuuden tai tappiollisuuden yhtiölle. Kuitenkin kaikkien autokorttien osoittamat autoketjut olivat olleet yhtiölle voitollisia. Toisaalta laskelmassa oli ilmoitettu ainoastaan Otrasta koskevat tiedot. Autokorttien perusteella myös muut automyyjät olivat tehneet vaihtoautojen osalta tappiollisia kauppoja. Lisäksi automyyjät olivat menetelleet myyntipäällikön määräysten mukaisesti. Otranen ei ollut koskaan alittanut autolle määrättyä alinta myyntihintaa.

Vastaajan mainitsemissa kahdessa työtuomioistuimen tuomiossa oli perusteluina mainittu, että myyntituloksen huonouden ei ollut voitu näyttä johtuneen työntekijän viaksi luettavasta syystä. Perusteita tästä oikeuskäytännöstä poikkeamiselle ei ollut esitetty. Ruotsin työtuomioistuimen tuomion perusteluissa oli todettu, että työntekijä oli myynyt vain noin puolet siitä, mitä keskivertoautomyyjä kysymyksessä olevassa yrityksessä oli myynyt. Kun Mikkelin Automarket Oy:ssä oli ollut vain kaksi automyyjää, ei keskivertoautomyyjästä tämän yrityksen osalta voitu puhua. Työnantajalla oli mahdollisuus näyttää, että myyntituloksen huonous oli johtunut myyjän viaksi luettavasta seikasta esimerkiksi siitä, tekikö työntekijä työpaikalla todella työtä tai siitä, oliko hän noudattanut annettuja määräyksiä.

VASTAAJAN LISÄSELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Vaikka yhtiö on vuosina 1982 ja 1983 saavuttanutkin maahantuojan asettaman uusien autojen myyntitavoitteen, se ei ole kuitenkaan saavuttanut yhtiön omaa myyntitavoitetta. Automyynnin osuus yrityksen liikevaihdosta on tässä tapauksessa ollut noin 70 prosenttia. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Otrasen myynti on vuonna 1983 kattanut hänen palkkakustannuksensa, mutta ei koko hänen osuuttaan auto-osaston kuluista, kun taas yrityksen toisen automyyjän ja myyntipäällikön myynti on ylittänyt vastaavan osuuden heidän omalta kohdaltaan.

Otrasen työsuhteen päätyttyä yhtiö on siitä huolimatta, että se on katsonut Otrasen huonon myyntituloksen aiheuttaneen yhtiölle tappioita, palkannut hänen sijalleen aluksi vain myyntiharjoittelijan. Myyntiharjoittelijan lisäksi yhtiö on vielä palkannut myöhemmin palvelukseensa uuden sinänsä ammattitaitoisen automyyjän, joka kuitenkin oli aiemmin myynyt toista automerkkiä kuin yhtiö. Vaikka yhtiön edustaman automerkin myyntitilanne on vuonna 1984 ollut parempi kuin edellisenä vuonna, ei myyntiharjoittelija eikä tuo uusi automyyjä kolmen työssäolokuukautensa aikana saavuttanut vuonna 1984 keskimäärin sen parempia myyntituloksia kuin Otranenkaan edellisenä vuotena.

Esitetty selvitys huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Otrasen myyntituloksen heikentyminen olisi johtunut hänen syystään tapahtuneesta työvelvoitteen laiminlyönnistä tai siitä, että häntä olisi pidettävä kykenemättömänä automyyjän tehtäviin.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että Mikkelin Automarket Oy on irtisanonut Matti Otrasen työsopimuksen ilman irtisanomisja lomautussuojaa koskevan sopimuksen edellyttävää erityisen painavaa syytä ja lisäksi noudattamatta työehtosopimuksen edellyttämää yhden kuukauden irtisanomisaikaa.

Työtuomioistuin velvoittaa Mikkelin Automarket Oy:n maksamaan Matti Otraselle vahingonkorvauksena perusteettomasta irtisanomisesta 10 000 markkaa ja irtisanomisajan palkkana maksamatta jätetyt 4 927,37 markkaa molemmat erät 16 %:n korkoineen 29.8.1984 lukien sekä korvaamaan Auto- ja Konekaupan Toimihenkilöliiton oikeudenkäyntikulut 1 700 markalla.

Enemmälti kanne hylätään.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Sariola, Kuivanen ja Leivo.

Eri mieltä olevan jäsen Sariolan lausunto, johon jäsen Vihma yhtyi:

Matti Otranen, jolla on pitkäaikaisempi kokemus ja alalla yleensä saatava koulutus auto- ja traktorimyyjän tehtäviin, on työsopimuksen Mikkelin Automarket Oy:n kanssa tehdessään tiennyt tehtävän edellyttävän kohtuullisia myyntituloksia, vaikkakaan ei välttämättä työnantajan puoleltaan asettamien ja tällaisina vain ohjeellisiksi tarkoittamien tulosten saavuttamista. Otrasen myyntitulokset ovat kuitenkin tuomiolauselman perusteluista ilmi käyvällä tavalla pitkän ajan kuluessa olennaisesti laskeneet verrattuina sekä samaan työnantajaan työsuhteessa olevan ja samanlaisissa olosuhteissa työtä suorittavan toisen automyyjän henkilökohtaisiin myyntituloksiin että myös työnantajayhtiön kokoisten 12 piirimyyjäliikkeen myyjien keskimääräiseen myyntitulokseen. Asiassa ei ole ilmennyt, että Mikkelin Automarket Oy:sta riippuvat tai toisaalta Otrasesta itsestään riippumattomat syyt olisivat vaikuttaneet hänen myyntitulostensa alenemiseen, josta Otrasen on saanut työnantajalta huomautuksia ja varoituksen.

Katson, että Mikkelin Automarket Oy:llä on näissä olosuhteissa Otrasen työnantajana ollut työsopimuksen irtisanomiseen sovellettavan irtisanomissuojaospimuksen 4 §:ssä todettu ja työsopimuslain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityisen painava syy. Kanteen muilta osin hyläten yhdyn tuomiolauselmaan Mikkelin Automarket Oy:n velvollisuudesta suorittaa Otraselle työsuhteessa noudatettavana olleelta irtisanomisajalta maksettavan palkan jäännös korkoineen. Asian laatuun nähden saa kumpikin osapuoli kärsiä kulunsa.