Labor court dismisses union claim for supervisory breach while ordering employer to pay damages for unjust dismissal.

Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijä olisi sairaslomansa aikaisella menettelyllään laiminlyönyt hänelle työsuhteesta johtuvat velvollisuudet niin törkeällä tavalla, että työnantajalla olisi ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu erityisen painava syy työsuhteen päättämiseen. Työnantaja velvoitettu maksamaan työntekijälle korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta.

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan ei työnantajaa, joka perusteettoman irtisanomisen johdosta oli tuomittu maksamaan vahingonkorvausta irtisanotulle työntekijälle, voitu tuomita samasta syystä työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Näyttämättä oli jäänyt, että työnantajaliitto olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Mikkelin Betoni Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 19.3.1981 allekirjoitetussa betonituotealan tehtaita ja elementtitehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

3 §

Työsuhteen lakkaaminen

1. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen 6.6.1978 solmiman irtisanomissuojasopimuksen ja sen allekirjoituspöytäkirjan määräyksiä.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa keskusjärjestöjen solmimassa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

1 § Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla.

Sopimus ei koske

1.1. työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi, 1.2. työntekijää, joka työskentelee ulkomaan-, taikka rannikko- tai sisävesiliikenteessä kulkevissa aluksissa, eikä 1.3. tapauksia, joissa työsopimus on purettu työsopimuslain 43 §:ssä tarkoitetusta syystä, eikä työsopimuslaissa tarkoitettuja muita työsuhteen purkamis- tai purkautumistilanteita.

Milloin työnantaja on purkanut sopimuksen vedoten työsopimuslain purkamisperusteisiin, voidaan kuitenkin tätä sopimusta noudattaen tutkia, ovatko työsopimuksen irtisanomisen edellytykset olleet olemassa.

4 § Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 § Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioonottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

KANNE

Kanteen perustelut

Liittojen välillä irtisanomisasiasta oli neuvoteltu 20.12.1984. Tuolloin Rakennustyöläisten Liitto oli ilmoittanut saattavansa asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi ja tulevansa vaatimaan Mikkelin Betoni Oy:n velvoittamista suorittamaan Venäläiselle irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n mukaisesti kuuden edeltävän kuukauden palkan suuruisen korvauksen sekä työnantajan ja työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Mikkelin Betoni Oy:n velvoittamista korvaamaan Leo Juhani Venäläiselle kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa vastaavana määränä 22 004,64 markkaa, johon sisältyi 1 970,25 markan suuruinen lomakorvaus, laillisine korkoineen. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Mikkelin Betoni Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Rakennustyöläisten Liitto on sittemmin luopunut haastehakemuksessa esittämästään odotusajan palkkaa koskevasta vaatimuksesta.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Mikkelin Betoni Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että työnantaja oli purkanut Leo Juhani Venäläisen työsuhteen, koska työnantaja oli katsonut Venäläisen työskentelyn toisen työnantajan palveluksessa aiheuttaneen hänen sairaslomansa jatkumisen. Venäläisen menettely oli ollut työsopimuslain 43 §:n vastaista. Venäläiselle oli myönnetty aluksi sairaslomaa 7.-10.9.1982. Tänä aikana hän oli myös käynyt työssä veljensä autokorjaamolla. Terveyskeskuksen sairauskertomusmerkintöjen mukaan Venäläisen olisi tullut sairaslomansa aikana välttää turhaa liikkumista. Käymällä töissä sairaslomansa aikana Venäläinen oli aiheuttanut sairautensa parantumisen hidastumisen, mistä oli ollut seuraksena sairasloman jatkuminen. Venäläinen oli siten omalla toiminnallaan aiheuttanut sairautensa pitkittymisen.

Työnantajan edustajat olivat käyneet Venäläisen veljen autokorjaamolla 17.9.1982 ja todenneet Venäläisen olevan siellä työssä. Työnantajan edustajien käynti ei ollut ollut pelkkä sattuma, vaan se oli johtunut siitä, että Venäläisen oli sairaslomiensa aikana aikaisemminkin nähty useasti menevän aamulla mainitulle autokorjaamolle. Venäläisen työsuhteen päättämistä edeltäneen kuuden edellisen kalenterikuukauden palkka oli 17 899,70 markkaa ja vuosilomapalkka 3 287,38 markkaa. Lomakorvaus ei kuulunut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettuun kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaan. Mahdollista vahingonkorvausta määrättäessä tulisi myös ottaa huomioon se, että Venäläinen oli 1.11.1980 lukien ollut Rakennusliike Keränen Oy:n palveluksessa. Venäläinen oli myös saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa 27.9.1982 saakka. Edellä mainitut seikat sekä Venäläisen oma toiminta huomioon ottaen vahingonkorvauksen enimmäismäärä voisi olla korkeintaan 2 000 markkaa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kanne tulisi kokonaisuudessaan aiheettomana hylätä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Venäläisen oleskelu autokorjaamolla 17.9.1982 oli johtunut siitä, ettei hän vireillä olleen avioero-oikeudenkäynnin johdosta ollut pystynyt olemaan kotonaan. Venäläisen sairaus ei ollut vaatinut vuodelepoa ja lääkärin antamien ohjeiden mukaan Venäläinen olikin välttänyt turhaa liikkumista. Venäläiselle ei myöskään ollut maksettu sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa syyskuussa 1982. Koska työsuhteen purkaminen oli tapahtunut törkeällä tavalla, oli vahingonkorvausta määrättäessä otettava huomioon myös muut asiaan vaikuttavat tekijät kuten aineeton vahinko. Kuuden edellisen kuukauden palkkaa vastaava vahingonkorvaus oli näin ollen kohtuullinen.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Mikkelin Betoni Oy on 17.9.1982 purkanut yhtiön palveluksessa 27.8.1980 alkaen olleen Leo Juhani Venäläisen työsuhteen. Purkamisen perusteena on viitattu työsopimuslain 43 §:n 1 momenttiin ja purkamisen syyksi työnantaja on ilmoittanut sen, että Venäläinen on sairaslomansa aikana ollut toisen työnantajan työssä.

Venäläisellä on kesällä 1982 todettu aiemmin leikatun tyrän seurauksena oikeassa nivustaipeessa niin sanottu tikkiabskessi ja hän on ollut sairauden vuoksi työkyvytön 7.-10.9.1982 ja 13.-17.9.1982. Hänen sairaslomansa on työsuhteen päättämisen jälkeen jatkunut edelleen 27.9.1982 saakka. Venäläisen sairauskertomuksen perusteella laaditun 4.4.1984 päivätyn lääkärinlausunnon mukaan Venäläistä ei edellä mainitun sairaslomansa koko aikana ole määrätty varsinaiseen vuodelepoon. Lääkärinlausunnon mukaan taudin laatu ja lääkekuurit huomioon ottaen on selvää, että tällaisessa tilanteessa turhaa liikkumista on vältettävä.

Työnantajapuoli on katsonut, että Venäläinen on omalla menettelyllään aiheuttanut sairautensa pitkittymisen. Hoito-ohjeiden laiminlyöminen tai muu paranemisen vaarantaminen saattaa muodostaa työsopimuslain 13 §:n jälkimmäisessä virkkeessä tarkoitetun menettelyn, jota työntekijän on vältettävä. Näyttämättä on kuitenkin jäänyt, mitä hoito-ohjeita Venäläistä hoitanut ja hänelle kyseiset sairaslomat määrännyt lääkäri on Venäläiselle antanut ja miten Venäläinen on muutoin noudattanut saamiaan hoito-ohjeita.

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan pidetään irtisanomissuojasopimusten korvausmääräyksiä työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuina sopimusmääräyksinä, joilla hyvityssakko työehtosopimuksen tieten rikkomisesta on sovittu korvattavaksi vahingonkorvauksella. Tämän vuoksi ei työnantajaa, joka perusteettoman irtisanomisen johdosta on tuomittu maksamaan vahingonkorvausta irtisanotulle työntekijälle, voida tuomita samasta syystä työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Venäläisen työsuhteen päättämisestä on neuvoteltu liittojen välillä 20.2.1984. Mitään selvitystä siitä, koska Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on saanut tätä ennen ensimmäisen kerran tiedon työsuhteen purkamisesta, ei ole esitetty. Näyttämättä onkin työtuomioistuimen mielestä jäänyt, että Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle olisi asiasta toimitettu tietoa sellaisena ajankohtana, että tällä olisi ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia enää selvittää työsuhteen päättämiseen johtaneita syitä ja ryhtyä tämän johdosta toimenpiteisiin työnantajan menettelyn korjaamiseksi. Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo näyttämättä jääneen, että Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä olisi asian yhteydessä laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa siltä osin kuin siitä on luovuttu.

Mikkelin Betoni Oy velvoitetaan maksamaan Leo Juhani Venäläiselle korvauksena irtisanomissuojasopimuksen vastaisen työsuhteen päättämisen johdosta 6 000 markkaa 5 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 16.10.1984 lukien ja korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Kanne enemmälti hylätään.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Uski, Hietikko ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.