Labor court orders union branch to pay fine for strike actions but dismisses employer's claim against union federation.

Työaikana pidetyt kokoukset sekä yksissä tuumin toteutettu työvauhdin hidastaminen, johon oli liittynyt ylityöstä kieltäytymistä, olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Ammattiosasto, jonka ei työnantajan työvauhdin alenemista ja ylitöiden vähenemistä koskevista ilmoituksista huolimatta ollut näytetty ryhtyneen toimenpiteisiin tilanteen selvittämiseksi ja työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja joka vastasi pääluottamusmiehen osallistumisesta työtaistelutoimenpiteiksi katsottuihin kokouksiin, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon. Työntekijäliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus sen sijaan hylätty.

Kantaja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Vastaaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Kuultava Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 94 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n ja Rakennustyöläisten Liiton välillä 7.4.1984 allekirjoitetussa betonituotealan tehtaita ja elementtitehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

YLEISET MÄÄRÄYKSET

3 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen.

Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

TYÖPALKAT

9 § Työpalkat

2. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijäin perustuntipalkat ovat:

13 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla.

Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 9 §:n 2 kohdan mukaisiin perustuntipalkkoihin.

Suora Suorassa urakassa on hinnoittelun oltava sellainen, urakka että työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta korkeammaksi ja kasvaa työnsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Osa- Osa- eli sekaurakkatyö, jossa osa palkasta maksetaan urakka kiinteänä ja osa työnsuorituksen mukaan määräytyvänä liikkuvana osana, on hinnoiteltava siten, että työnsuorituksen tai työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansio nousee hinnoitteluperustetta 20 % korkeammaksi. Suoritustason noustessa tulee liikkuvan osan kasvaa samassa suhteessa.

Palk- Palkkiopalkkajärjestelmää voidaan käyttää niissä kio- töissä, joissa työtulos (tuotannon määrä, tuotteen palk- laatu, raaka-aineen käytön taloudellisuus yms.) kaus riippuu esim. työntekijän tarkkaavaisuudesta, työtaidosta yms. tekijästä.

Palkkiopalkkatyön hinnoittelussa noudatetaan soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä.

Työ- ja 4. Milloin työ- ja tuotantomenetelmien sekä raakatuotan- ja tarveaineiden muuttuminen, esim. uusien koneiden tome- käyttöön ottaminen, vanhojen kuluminen tai työmenenetel- telmien muutokset aiheuttavat työtuloksien huomatmien tavan muuttumisen, jotka muutokset katsotaan muutos pysyväisluontoisiksi, voidaan tämän työehtosopimuksen perusteella eri teollisuuslaitoksissa laaditut hinnoittelulistat tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistuksesta neuvoteltava työntekijäin ko. alan pääluottamusmiehen tai vastaavan henkilön kanssa. Elleivät asianomaiset pääse yksimielisyyteen uudesta urakkahinnoittelusta, jatkuu työ entisin perustein ja asia siirretään viipymättä liittojen käsiteltäväksi.

Soveltamisohje:

Jos muutoksista ei päästä yksimielisyyteen, työn jatkuminen entisin perustein merkitsee tavoiteansion säilymistä ennallaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Työnantajain Yleisestä Ryhmästä oli otettu yhteyttä Rakennustyöläisten Liiton jaostosihteeriin 19.11. ja 3.12.1984. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli lisäksi 4.1.1985 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Rakennustyöläisten Liitolle toimeenpannuista työtaistelutoimenpiteistä ja kehottanut liittoa välittömästi ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Rakennustyöläisten Liiton Turun aluetoimiston edustaja oli käynyt tuotantolaitoksilla, mutta hänen käyntinsä ei ollut vaikuttanut työtaistelun lopettamiseen. Muihin toimenpiteisiin Rakennustyöläisten Liiton taholta ei ollut ryhdytty.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 94:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Rakennustyöläisten Liiton betoniteollisuutta hoitavan jaostosihteerin kehotuksesta oli liiton Turun aluejärjestön aluesihteeri käynyt tuotantolaitoksilla 4.12.1984. Työntekijät olivat kiistäneet syyllistyneensä lakkoiluun tai jarrutukseen. He olivat todenneet tuotannon vaikeutuneen muista syistä. Koska aluesihteeri ei ollut todennut mitään työtaistelutoimenpiteitä tehtaalla, ei liiton taholta ollut ryhdytty muihin toimenpiteisiin. Aluesihteeri oli käynyt uudelleen tehtaalla 17.1.1985. Työntekijät olivat toistaneet tuolloin aiemmin esittämänsä. Aluesihteeri oli selostanut työrauhavelvoitteen sisältöä ja korostanut sen noudattamisen tärkeyttä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto n:o 94 ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vielä lausunut, että tuotantolaitoksen seinäelementtiosastolla oli raudoittajat mukaan lukien 75 työntekijää. Uusia työntekijöitä osastolle oli otettu marras-joulukuun 1984 aikana seitsemän. Lisääntyneestä työntekijämäärästä huolimatta tuotanto oli jarrutuksen johdosta vähentynyt. Pääluottamusmiehen esitettyä palkankorotusvaatimuksensa oli seinälaattaosaston I-, II- ja III-hallien yhteinen tuotantomäärä pudonnut hieman edellisten viikkojen tuotantomäärään verrattuna. Tuotantomäärä oli tämän jälkeen 19.11.1984 alkaneella viikolla laskenut siten, että keskimääräinen tuotanto mainitusta ajankohdasta alkaen oli ollut noin 950 bruttoneliömetriä ja noin 870 nettoneliömetriä viikossa. Ennen pääluottamusmiehen tekemää palkankorotusvaatimusta oli keskimääräinen tuotanto ollut noin 1 500 bruttoneliömetriä viikossa ja noin 1 360 nettoneliömetriä viikossa. Nämä luvut jo osoittivat, että työntekoa oli jarrutettu.

Seinälaattaosaston työntekijät olivat tehneet jonkin verran ylityötä, sillä elementin pintojen viimeistelijät, joita oli kahdeksan, olivat tehneet koko ajan ylityötä. Myös yksi Ihallin varastomies oli tehnyt ylityötä ja kerran olivat yksi viimeistelijä ja yksi uusi työntekijä olleet ylityössä. Elementin valmistajat, III-hallin työntekijät ja raudoittajat eivät olleet tehneet koko aikana ylityötä. Pintamiesten työ oli luonteeltaan sellaista, että se vaati ylityön tekemistä. Ellei betonipintaa viimeistelty, elementti menisi pilalle.

Työtaistelutoimenpiteet olivat aiheuttaneet sen, että tuotantolaitoksen toimitukset olivat tällä hetkellä myöhässä neljä-viisi viikkoa. Tehdyistä toimitussopimuksista odotettavissa olevia sopimussakkoja oli työnantajalle tämän johdosta tiedossa noin 800 000 markkaa.

VASTAAJAN VASTASELITYS

Työehtosopimuksen 13 §:n mukaan työtehon vastatessa normaalia urakkatyövauhtia ansion oli noustava 20 %:a korkeammaksi hinnoitteluperustetta ja siten siis perustuntipalkkoja. Kantaja ei ollut esittänyt, että tuotantolaitoksella työteho olisi jäänyt normaalityövauhtia alhaisemmaksi. Työntekijöitä ei myöskään suorituspalkkatyössä voitu vaatia tekemään jatkuvasti työtä enimmäisvauhdilla. Mahdollinen työvauhdin aleneminen pienensi myös työntekijöiden ansioita. Tuotantomääriä tarkasteltaessa oli otettava huomioon myös se, että ylitöiden vähentäminen oli alentanut päivittäisiä ja viikottaisia tuotantolukuja. Tämä oli yhdessä lomien kanssa vähentänyt käytössä ollutta työpanosta. Muutokset elementtilaaduissa puolestaan olivat vaikeuttaneet työtä ja siten hidastaneet tuotantovauhtia. Tuotettujen elementtien kappale- ja neliömäärissä oli jo ennen marraskuuta 1984 esiintynyt noin 20 %:n vaihteluja.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli vasta työtuomioistuimessa esittänyt näyttöä väitetystä työvauhdin hidastuksesta ja ylityökiellosta. Aikaisemmin ei työntekijäpuolelta ollut näytön puuttuessa ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin asiassa. Rakennustyöläisten Liiton Turun aluejärjestön aluesihteeri oli käynyt vielä 22.1.1985 tuotantolaitoksilla ja korostanut työrauhavelvoitteen ehdottoman noudattamisen tärkeyttä.

Tammikuun 1 päivänä 1985 voimaan tulleella työehtosopimuslain muutoksella oli hyvityssakkojen määrää korotettu. Ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin työehtosopimuksen määräyksen rikkomisiin ja työtaistelutoimenpiteisiin sovellettiin lain voimaantulosäännöksen mukaan aikaisempaa lakia. Mikäli kanteessa tarkoitettujen työtaistelutoimenpiteiden katsottaisiin jatkuneen tammikuun 1985 puolella, muodostivat ne kuitenkin vain osan viime vuoden puolella tapahtuneista työtaisteluista. Tällöin mahdollisen seuraamuksen määräämisessä tulisi noudattaa vaikutukseltaan lievempää säännöstä. Sovellettavan säännöksen valintatilanteissa oli vakiintuneesti seuraamusta määrättäessä noudatettu lievemmän lain periaatetta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Selvitystä ei ole esitetty siitä, että ylitöistä kieltäytyminen ja työvauhdin hidastaminen perustuisivat työntekijöiden kokouksessa nimenomaisesti tehtyyn asiaa koskevaan päätökseen. Työn tuloksissa tapahtuneesta äkillisestä muutoksesta ja sen jälkeen pitkään jatkuneesta alenemisesta sekä vastaavalla tavalla ilmenneestä haluttomuudesta ylityön tekemiseen on pääteltävissä, että työntekijät ovat ryhtyneet näihin toimenpiteisiin yhteisesti ja käynnissä olleisiin palkankorotusneuvotteluihin liittyen. Edellä mainitut työaikana pidetyt kokoukset, joihin ammattiosaston edustajista ainakin pääluottamusmies on osallistunut, sekä yksissä tuumin toteutettu työvauhdin hidastaminen, johon on liittynyt ylityöstä pidättäytymistä, ovat näin ollen kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla, joiden säännösten sisältöä on muutettu 1.1.1985 voimaan tulleella lailla (660/84), oikeaksi tuomita Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 94:n maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle 3 000 markkaa ja korvaamaan Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.

Muilta osin kanne hylätään.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Sariola, P. Virtanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.