Labor court orders shipowner to pay severance pay and benefits to two dismissed masters despite overlapping leave periods.

Varustamo velvoitettu suorittamaan kahdelle irtisanomalleen perämiehelle irtisanomisajan palkka luontoisetukorvauksineen. Varustamo oli kieltäytynyt siitä, koska toinen perämies oli saanut irtisanomisajalta kuuluvan palkkauksen ennen irtisanomista pidetyn vastikevapaan kuluessa ja toinen perämies vastaavasti taas osittain ennen irtisanomista kuluneen ja osittain irtisanomisajan kanssa päällekkäin sattuneen vastikevapaan kuluessa.

Perämiehet olivat omalla käyttäytymisellään antaneet perustellun syyn siihen, ettei työnantajalta kohtuudella voitu vaatia irtisanomisajan päätyttyä uuden työn tarjoamista kumpaisellekaan.

Kun työehtosopimuksessa oli sovittu irtisanomisajan palkan suorittamisesta ja lomautusilmoituksen antamisesta, asia kuului työtuomioistuimen käsiteltäväksi siitä riippumatta, että niistä oli myös säännöksiä laissa.

Kanteen tutkimista ei estänyt se seikka, että erimielisyysneuvotteluja oli käyty vasta jutun vireille tulon jälkeen.

Kysymys myös kanteen laajentamisesta.

Työtuomioistuimen toimivaltaan ei kuulunut kahta varustamoa vastaan sillä perusteella ajetun kanteen tutkiminen, että varustamot alusten omistajina meripanttioikeuden nojalla olisivat vastuussa työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista. (Ään.)

Kantaja Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Vastaajat Ålands Redarförening rf. Ångfartygs Aktiebolaget Alfa Rederiaktiebolaget Hildegaard Lundqvist Rederierna Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Ålands Redarförening r.f:n ja Suomen Varustamoyhdistys r.y:n ja toiselta puolen Suomen Laivanpäällystöliiton välillä 1.5.1980 voimaan tulleessa ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevien perämiesten palkkaus ja työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

Soveltamisala

Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening toiselta puolen ja Suomen Laivanpäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Laivanpäällystöliittoon kuuluvien perämiesten palkkaus- ja työehtoja em. merenkulun työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa konealuksissa.

Ao. liittojen välillä sovitut merityöaikasäännökset ja lomasäännökset ovat osana tätä sopimusta.

Aluksissa, jotka on katsastettu ulkomaanliikenteeseen, noudatetaan näitä ehtoja silloinkin, kun alus tekee matkoja Suomen satamien välillä.

24 §

Erimielisyys sopimuksen tulkinnassa

Jos tätä työehtosopimusta sovellettaessa tai tulkittaessa syntyy erimielisyyttä varustamon ja perämiehen välillä, on, jos jompikumpi puoli sitä anoo, niiden järjestöjen, jotka ovat laatineet tämän työehtosopimuksen, neuvotteluteitse pyrittävä ratkaisuun. Sen järjestön, joka edustaa toista osapuolta ja joka katsoo selvityksen tarpeelliseksi, on tehtävä siitä toiselle perusteltu kirjallinen esitys ja vastaus on annettava samalla tavalla viivytyksettä.

Pöytäkirjamerkintä:

Jos jompikumpi sopimuspuoli katsoo toisen ilmeisesti rikkoneen tätä sopimusta tai laivanpäällystöä koskevia säännöksiä, ei sen vuoksi saa ryhtyä mihinkään muuhun toimenpiteeseen ennen kuin asianomaiset sopimusjärjestöt ovat yrittäneet neuvotteluteitse päästä yhteisymmärrykseen.

25 §

Sopimusriidat

Jos riitaisuutta, joka on syntynyt tämän sopimuksen soveltamisesta ja tulkinnasta, ei ole saatu 24 §:ssä mainitulla tavalla selvitetyksi, jätettäköön se työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Mikäli jokin tällainen kysymys ei kuuluisi työtuomioistuimen ratkaistavaksi, jätettäköön asia viisimiehisen alempana mainitulla tavalla kokoonpannun välimiesoikeuden käsiteltäväksi ja lopullisesti ratkaistavaksi.

Sanotun sopimuksen osana noudatettavassa merenkulkualan ulkomaanliikenteen sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun ohessa seuraavat määräykset:

2 § Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen

b) perämiehen ja linjaluotsin osalta, __________________________________

jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä 1 enintään 3 vuotta 30 päivän irtisanomisaikaa 2 yli 3 vuotta mutta enintään 5 vuotta 45 päivän irtisanomisaikaa 3 yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa 4 yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa, ja 5 yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa. Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen noudatetaan a) päällikön osalta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja b) perämiehen ja linjaluotsin osalta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

Merimieslain 43 ja 44 §§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan laissa säädettyä irtisanomismenettelyä.

3 § Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä merimieslain 22 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta.

Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

7 § Lomautus Lomauttaminen

Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa tai purkaa työsopimuksen, hän voi työsopimuksen tai purkamisen sijasta a) päällikön osalta 90 päivän ilmoitusaikaa noudattaen ja b) perämiehen ja linjaluotsin osalta 1 mikäli työsuhde keskeytyksettä on jatkunut enintään kolme (3) vuotta 30 päivän ilmoitusaikaa noudattaen 2 mikäli työsuhde keskeytyksettä on jatkunut yli kolme (3) vuotta ja enintään viisi (5) vuotta 45 päivän ilmoitusaikaa noudattaen, ja 3 mikäli työsuhde keskeytyksettä on jatkunut yli viisi (5) vuotta 60 päivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samoin voidaan työntekijä lomauttaa merimieslain 39 §:n 2 momentin 4. kohdan mukaisesti. Sopimuksella voidaan lomautusoikeutta laajentaa.

Jos lomauttaminen on tapahtunut toistaiseksi, on työnantajan ilmoitettava työn alkamisesta vähintään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Lomauttaminen ei estä työntekijää ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.

8 § Takaisinottaminen

Milloin työnantaja on irtisanonut työsopimuksen muista kuin työntekijästä johtuvista syistä, ja työnantaja kuuden kuukauden kuluessa tarvitsee työvoimaa samoihin tai samanlaisiin tehtäviin, tulee työnantajan tiedustella paikalliselta työvoimaviranomaiselta (meripäällystövälitys), onko entisiä työntekijöitä etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjota työtä ensi sijassa näille työnhakijoille.

10 § Työvoiman vähentämisjärjestys

Irtisanomisen ja lomautuksen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä, sotavammaisia ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

12 § Neuvottelujärjestys

Jos irtisanomisesta tai lomauttamisesta syntyy erimielisyyttä, voidaan erimielisyys saattaa ratkaistavaksi työehtosopimuksessa sovittua yleistä neuvottelujärjestystä noudattaen. Elleivät työnantaja- ja työntekijäliitot pääse asiassa yksimielisiksi, voidaan se alistaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa, ulkomaanliikenteen kauppa-aluksissa palvelevien työaika- ja lomasäännöksiä sekä pientonnistoa koskevassa sopimuksessa määrätään muun ohessa seuraavaa:

6. KORVAUS YLITYÖSTÄ

6.1. Varsinainen ylityökorvaus (MtL 13 §)

6.1.1. Rahana suoritettava ylityökorvaus

Rahana suoritetettava ylityökorvaus on tunnilta arkipäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/102 ja pyhäpäivänä tehdystä ylityöstä vähintään 1/63 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta. Ruokarahaa tai sitä vastaavaa korvausta ei tällöin lueta rahapalkkaan.

6.1.2. Korvausperusteet

Ylityökorvauksen laskemisen perusteeksi on otettava peruspalkka ja mahdolliset ikälisät. Sinä aikana, jolloin valtamerilisä ja/tai öljynkuljetuslisä maksetaan, on myöskin sellainen lisä otettava mukaan laskettaessa ylityökorvauksen suuruutta.

6.1.3. Ylityön muuttaminen vapaa-ajaksi

Katso pääsopimuksen kohtaa vuorottelujärjestelmä. ______________________

6.2. Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus (ei koske päälliköitä eikä vahtivapaita konepäälliköitä)

6.2.1. Lakisääteinen vastike (MtL 12 § 2 mom.)

Säännöllisenä työaikana arkilauantaina, juhannusaattona sekä jouluaattona sen ollessa arkipäivä ja pyhäpäivänä tehdystä työstä on työntekijä oikeutettu työhön käytettyä aikaa vastaavaan vastikkeeseen.

6.2.2. Lisävastike

Sopimuskauden alusta työaikaa lyhennetään 39 tuntiin viikossa siten, että vastiketta kertyy lisää yksi tunti viikossa.

1.10.1981 työaikaa lyhennetään edelleen 38 tuntiin viikossa siten, että vastiketta kertyy lisää yksi tunti viikossa.

Lakisääteisen vastikkeen lisäksi työntekijä on oikeutettu lisävastikkeeseen 8 tuntia merivuorokaudelta, joka on pyhäpäivä. 1)

Tulo- ja lähtövuorokautena syntyy lisävastiketta aluksen ollessa merellä yksi tunti kutakin alkavaa kolmen tunnin jaksoa kohti. 2)

________________________________________________

1) Pyhäpäivällä tarkoitetaan sunnuntaita, kirkollista juhlapäivää sekä itsenäisyyspäivää ja vapunpäivää. 2) Merelläolo lasketaan siitä lukien, kun alus irroitetaan matkalle lähtöä varten sataman laiturista, jossa se on ollut, tai jos se on ollut muualla kuin laiturissa, lasketaan aika tällaisesta paikasta irroittautumisesta lukien. Merelläolon katsotaan päättyneen, kun alus on kiinnitetty edellä tarkoitettuun paikkaan, ja milloin se on ankkurissa edellyttäen, että alukselta on mahdollisuus päästä maihin. Jos edellä mainitussa paikassa viivytään enintään kolme tuntia, ei se katkaise lisävastikkeen syntymistä.

________________________________________________

6.3. Lakisääteisen ja lisävastikkeen käyttäminen ja korvaaminen

1 Kun aikaisemmin hankittuja vastikkeita käytetään vapaa-ajan muodossa maissa, vähennetään vastiketta enintään 8 tuntia jokaisesta muusta arkivapaapäivästä paitsi lauantaista.

Loppiais-, pitkäperjantain-, vapunpäivän-, Kristuksen taivaaseenastumispäivän-, pyhäinpäivän-, helluntain valmistuspäivän-, itsenäisyyspäivän ja uuden vuoden aattona vähennetään vastiketta kuitenkin enintään 3 tuntia.

2 Mikäli vastike sovitaan korvattavaksi rahana, on jokaisesta tunnista maksettava vähintään 1/160 työntekijän kuukautisesta rahapalkasta.

3 Edellä 1 kohdan 1. ja 2. momentissa tarkoitettuja vapaapäiviä käytettäessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä merimiesten vuosilomalaissa (353/75) on säädetty vuosilomapalkan maksamisesta, loman antamissatamasta sekä loman ajankohdan ilmoittamisesta.

Päytäkirjamerkintä:

Tämä ei kuitenkaan koske MtL:n 14 §:n 1 mom:n 2 kohdan mukaista vastikevapaata, jota annetaan vuorottelujärjestelmän lisäksi vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa, jolloin vapaa-ajan on oltava vähintään vastikkeeseen oikeuttavan työajan pituinen.

4 Työsuhteen päättyessä jäljellä olevat vastikkeet korvataan siten, että jokaista vastikkeeseen oikeuttavaa 6,6 tuntia kohden maksetaan yhden päivän palkka.

6.4. Luontoisedut

6.4.1. Milloin vastike suoritetaan arkipäivänä annettavana vapaa-aikana on työntekijä oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti jokaiselta vastikepäivältä ja väliin sattuvilta pyhäpäiviltä. (Vastikelomaksi ei lueta pääsiäislauantaita, juhannus- ja jouluaattoa.)

6.4.2. Milloin vastike suoritetaan vapaa-aikana kotimaan satamassa tai sopimuksesta ulkomaan satamassa on työntekijä oikeutettu luontoisetujen korvaukseen merimiesten vuosilomalaissa säädettyjen perusteiden mukaisesti jokaiselta täydeltä vastikepäivältä ja niihin liittyviltä lauantai- ja pyhäpäiviltä, kun hän ei ruokaile aluksessa edellyttäen, että hän on ilmoittanut tästä talousosaston esimiehelle viimeistään edellisenä päivänä ennen työajan päättymistä.

6.6. Korvausperusteet

Vastikekorvauksia laskettaessa huomioidaan samat lisät kuin vuosilomapalkkaa laskettaessa. Milloin työntekijä on ollut oikeutettu lisiin vain osan aikaa, otetaan ne huomioon siinä suhteessa kuin ne siltä ajalta on maksettu.

10. LOMASÄÄNNÖKSET

1. Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain mukaisesti. (N:o 353/75) Yli viiden vuoden toimessaolon jälkeen vuosiloman pituus on 32 arkipäivää.

3. Vuosilomapalkka

Vuosilomapalkka lasketaan sen palkan mukaan, jonka työntekijä saa vakinaisesta toimestaan vuosiloman alkamisajankohtana. Jos työntekijä lomanmääräytymisvuoden aikana on tilapäisesti ollut yhteensä vähintään yhden kuukauden vakinaista virka-asemaansa ylemmässä virka-asemassa, suoritetaan hänelle vuosilomapalkka/lomakorvaus eri palvelusaikoja vastaavien palkkaetujen mukaisesti.

Lomapalkkaan kuuluvat peruspalkka, pätevyys- ja mahdolliset ikälisät. Tämän lisäksi lasketaan lomapalkkaan niin kutsutut kiinteät lisät siinä suhteessa, kuin niitä lomamääräytymiskauden aikana on maksettu.

5. Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Lomakorvausta maksettaessa korvataan luontoisedut vain niiltä päiviltä, joilta kyseessäoleva lomakorvaus maksetaan.

7. Loman antaminen

Liikenteen niin salliessa varustamon tulee sopia laivaväen kanssa vapaan antamisesta mahdollisimman säännöllisin väliajoin vuosiloma- ja vastikeaikojen puitteissa. Tällöin työntekijä on oikeutettu palkkaan ja luontoisetujen korvaukseen välipyhistä samoin perustein kuin vuosiloman yhteydessä.

Edelle jäljennetyt määräykset sisältyvät samansisältöisinä samojen asianomaisten kesken sopimuskautena 1.3.1981-28.2.1983 voimassa olleisiin työehtosopimuksiin.

Vastaaviin 1.3.1983 lukien voimaantulleisiin työehtosopimuksiin sisältyvät samansisältöiset määräykset muutoin paitsi, että siinä työaika-, ja lomasäännösten 6.2. ja 10.1. kohta kuuluvat seuraavasti:

6.2. Vastikkeena suoritettava ylityökorvaus (ei koske päälliköitä eikä vahtivapaita konepäälliköitä)

6.2.1. Lakisääteinen vastike (MtL 12 § 2 mom.)

Säännöllisenä työaikana arkilauantaina, juhannusaattona sekä jouluaattona sen ollessa arkipäivä ja pyhäpäivänä tehdystä työstä on työntekijä oikeutettu työhön käytettyä aikaa vastaavaan vastikkeeseen.

6.2.2. Työaikamääräykset

Sopimuskauden alusta työaikaa lyhennetään 39 tuntiin viikossa siten, että vastiketta kertyy lisää yksi tunti viikossa.

1.10.1981 työaikaa lyhennetään edelleen 38 tuntiin viikossa siten, että vastiketta kertyy lisää yksi tunti viikossa.

6.2.3. Lisävastike

Lakisääteisen vastikkeen lisäksi työntekijä on oikeutettu lisävastikkeeseen 8 tuntia merivuorokaudelta, joka on pyhäpäivä. 1)

Työvuorossa olevalle työntekijälle syntyy vuorokautena, jolle sattuu sekä aluksen tulo että lähtö satamasta ja joka on pyhäpäivä lisävastiketta siten, että satamassaoloaika rinnastetaan merelläoloaikaan, mikäli työntekijä on estynyt poistumasta aluksesta. Muussa tapauksessa syntyy tulo- ja lähtövuorokautena joka on pyhäpäivä, lisävastiketta aluksen ollessa merellä yksi tunti kutakin alkavaa kolmen tunnin jaksoa kohti. 2)

10. LOMASÄÄNNÖKSET

Vuosiloma

Vuosiloma määräytyy merimiesten vuosilomalain mukaisesti. (N:o 353/75)

Poiketen siitä, mitä merimiesten vuosilomalaissa (353/75) on säädetty, ansaitaan 1.4.1983 jälkeen vuosilomaa 2.5 päivää vuosilomalaissa (272/73) tarkoitetulta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, kun työsuhde on kestänyt yhden vuoden. Näin kertynyt lisäloma annetaan merimiesten vuosilomalain mukaisesti.

Yli viiden vuoden toimessaolon jälkeen vuosiloman pituus on 32 arkipäivää.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Laivanpäällystöliitto on lausunut, että sen ja Ålands Redarförening r.f:n ja kolmen vastaajana olevan varustamoyhdistyksen jäsenvarustamon välillä oli syntynyt erimielisyyttä perämies Kalle Aallon ja yliperämies Leif Carpelanin oikeudesta irtisanomisaikaan ja irtisanomisajan palkkaan samoin kuin työnantajan velvollisuudesta korvata Aaltoa ja Carpelania kohdanneet takaisinottamisen laiminlyömiset.

Aalto oli ollut perämiehenä Lundqvist Rederierna Ab:n palveluksessa 19.8.1982 saakka, jolloin hänet oli lomautettu ja työnteko oli päättynyt. Aallolle oli maksettu vastikesuorituksia 15.10.1982 saakka. Aalto oli sen jälkeen työskennellyt 1.2. - 8.5.1983 välisen ajan varustamon palveluksessa moottorialus Doriksen toisena perämiehenä. Työnantaja oli sen jälkeen 15.6.1983 päivätyllä ilmoituksella irtisanonut Aallon työsuhteen päättymään 15.7.1983. Moottorialus Doris oli otettu jälleen liikenteeseen 8.8.1983.

Carpelan oli työskennellyt yliperämiehenä Lundqvist Rederierna Ab:ssä moottorialus Anniella, kunnes hänelle oli 26.12.1982 annettu lomautusvaroitus, jolloin hänen työntekonsa oli päättynyt. Carpelanille oli maksettu vastikekorvauksia 12.4.1983 saakka. Carpelanin työsuhde oli irtisanottu 17.6.1983 päivätyllä ilmoituksella päättymään 18.7.1983. Moottorialus Annie oli otettu jälleen liikenteeseen 5.8.1983.

Lundqvist Rederiena Ab työsopimusten allekirjoittajana sekä Rederiaktiebolaget Hildegaard moottorialus Doriksen ja Ångfartygs Aktiebolaget Alfa moottorialus Annien omistajana olivat vastuussa työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Laivanpäällystöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Aallolla oli oikeus 45 päivän irtisanomisaikaan ja Carpelanilla kahden kuukauden irtisanomisaikaan. Kantajaliitto on jutun käsittelyn aikana luopunut Carpelanin irtisanomisaikaa koskevasta vaatimuksesta. Lisäksi kantajaliitto on vaatinut vahvistettavaksi, että työnantajan olisi tullut antaa Aallolle uusi lomautusilmoitus hänen työntekonsa päättyessä 8.5.1983. Liitto on vaatinut vielä työnantajan velvoittamista suorittamaan Aallolle irtisanomisajan palkana 7 846,80 markkaa ja luontoisetuina 45 päivältä 59 markan mukaan päivältä yhteensä 2 655 markkaa ja Carpelanille irtisanomisajan palkkana 14 724,20 markkaa ja luontoisetuina 60 päivältä myös 59 markan mukaan päivää kohti yhteensä 3 540 markkaa, kaikki erät korkoineen sekä työnantajapuolen tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Ålands Redarförening r.f:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastaajat ovat lausuneet, että Lundqvist Rederierna Ab ei harjoittanut varustamotoimintaa. Se ainoastaan oli tehnyt työsopimukset Ångfartygs Aktiebolaget Alfan ja Rederiaktiebolaget Hildegaardin puolesta, jotka myös vastasivat työntekijöiden palkoista. Lundqvist Rederierna Ab ei näin ollen ollut velvollinen vastaamaan kanteeseen.

Vastaajat ovat lausuneet, ettei kanteesta selvinnyt, miltä osin työehtosopimuksen tulkinnasta vallitsisi erimielisyyttä. Sekä Aalto että Carpelan olivat saaneet hyväkseen irtisanomisajan. Aalto oli 19.8.1982 annetun lomautusilmoituksen jälkeen nauttinut palkkaa 15.10.1982 saakka ja siten 57 päivältä. Carpelan taas oli saanut palkan 26.12.1982 annetun lomautusilmoituksen jälkeen 107 päivältä eli 12.4.1983 saakka. Säännökset irtisanomisajoista sisältyivät merimieslakiin, jota työehtosopimusmääräykset vain täydensivät. Työtuomioistuin ei ollut toimivaltainen ratkaisemaan kysymystä siitä, olisiko uusi lomautusilmoitus pitänyt antaa. Kanne kuului kokonaisuudessaan yleisen alioikeuden tutkittavaksi, sillä kysymys oli merimieslain tulkinnasta. Sen varalta, että kanne tutkittaisiin, vastaajat ovat kiistäneet sen perusteiltaan.

Kantajan vastaselitys

Suomen Laivanpäällystöliitto on jutun käsittelyn aikana ilmoittanut pyytäneensä asiassa työehtosopimuksen mukaisia neuvotteluja, joista Ålands Redarförening r.f. oli kieltäytynyt. Vasta 1.2.1985 oli käyty neuvottelut. Suomen Laivanpäällystöliitto oli todennut neuvottelujen koskevan Aallon ja Carpelanin oikeutta irtisanomisajan palkkaan ja heidän takaisin ottamistaan sekä työvoiman vähentämisjärjestystä. Neuvotteluissa ei ollut päästy yhteisymmärrykseen mistään sanotuista kohdista. Liitto on lausunut, että hyvitysakkovaatimukset koskivat myös työvoiman vähentämisjärjestyksen rikkomista.

Suomen Laivanpäällystöliitto on jutun käsittelyn aikana esittänyt korkeimman oikeuden tuomion 9.5.1985 n:o 3715/84. Se tuki kannetta siltä osin kun kanne koski Aallon ja Carpelanin oikeutta irtisanomisajan palkkaan.

Vastaajien vastaselitys

Vastaajat ovat lausuneet, että korkeimman oikeuden tuomio koski yksittäistapausta ja perustui merityöaikalain vastiketta koskevien säännösten tulkintaan. Tulkinta ei ollut oikea. Merityöaikalain vastiketta koskevat säännökset oli kuitenkin sivuutettu työehtosopimuksen merityöaikamääräyksissä. Työehtosopimuksessa oli määrätty yksityiskohtaisesti vastikkeen kertymisestä ja käytöstä. Määräysten mukaan työnantajan oli suorittettava kertynyt vastike vapaa-aikana samalla tavoin kuin vuosiloma. Työntekijöille oli työehtosopimuksessa taattu etuja, jotka ylittivät huomattavasti laissa säädetyt vapaa-aikaedut. Työehtosopimuksen merityöaikamääräysten mukaan vastikevapaa ja irtisanomisaika voivat kulua samanaikaisesti. Sopijapuolten tarkoituksena ei ollut ollut määräysten kautta vaikuttaa irtisanomisajan pituuteen. Irtisanomisajan pituuteen ei myöskään tahdottu vaikuttaa sopimalla työ- ja vapaa-ajan säännöllisistä jaksoista eli niin kutsutusta vuorottelujärjestelmästä.

Esillä olevassa tapauksessa Aalto ja Carpelan oli irtisanottu lomautuksen aikana. Merimieslain 45 §:n mukaan työnantajan, kun työsopimus irtisanottiin ennen lomautusajan päättymistä työntekijän saamatta hyväkseen työsopimuksen irtisanomisaikaa, oli korvattava irtisanomisajan palkan tai sen osan menettämisestä aiheutuva vahinko. Sekä Aalto että Carpelan olivat lomauttamisilmoituksen jälkeen nauttineet palkkaa irtisanomisaikaa pitemmältä ajalta. He eivät kumpikaan näin ollen olleet kärsineet sellaista vahinkoa, jota säännöksessä tarkoitettiin. Kanne oli näin ollen perusteeton.

Vastaajat ovat vielä lausuneet, että kanne olisi jätettävä tutkimatta siltä osin kuin työehtosopimuksen edellyttämiä neuvotteluja erimielisyydestä ei ollut käyty. Ennen haastehakemuksen jättämistä kantajaliitto oli kirjeitse 26.9.1983 pyytänyt neuvotteluja Ålands Redarföreningiltä. Neuvottelupyyntö koski ainoastaan Carpelanin ja Aallon oikeutta irtisanomisajan palkkaan. Ålands Redarförening oli perusteellisesti vastannut neuvottelupyyntöön 3.10.1983. Oikeudenkäynnin aikana 1.2.1985 käytyä neuvottelua ei voitu ottaa huomioon tässä oikeudenkäynnissä, koska neuvottelupyyntö oli esitetty vasta kanteen vireille panemisen jälkeen.

Aalto oli saanut lomautusilmoituksen 19.8.1982. Hän oli palvellut lomautusaikanaan tilapäisesti ajan 1.2. - 8.5.1983 moottorialus Doriksella. Kuten tehdystä sopimuksesta selvisi, lomautuksen tuli jatkua palveluksen loputtua. Aalto itse oli allekirjoittanut työsopimuksen, jossa tämä seikka oli mainittu. Uutta lomautusilmoitusta Aallolle ei näin ollut tarvinnut antaa.

Mitä irtisanomisaikojen pituuteen tulee, niin Carpelanin irtisanomisaika oli ollut 60 päivää, mutta Aallon irtisanomisaika vain 30 päivää.

Sen varalta, että korkeimman oikeuden tuomio otettaisiin työtuomioistuimen ratkaisun pohjaksi, oli todettava, että Carpelan on saanut 30 päivää työehtosopimukseen perustuvaa vastikevapaata ja 27 päivää vuosilomaa. Näinä aikoina irtisanomisaika oli kulunut. Kun Carpelanin irtisanomisaika oli 60 päivää, voi työnantaja olla velvollinen korvaamaan irtisanomisajan palkan enintään kolmelta päivältä. Aalto oli saanut 23,5 päivää työehtosopimukseen perustuvaa vastikevapaata ja 26,5 päivää vuosilomaa, jona aikana irtisanomisaika oli kulunut. Aallon irtisanomisaika oli 30 päivää. Koska Aalto oli saanut hyväkseen koko irtisanomisajan, ei työnantaja voinut olla velvollinen korvaamaan Aallolle menetyksiä irtisanomisajalta.

Mitä työvoiman vähentämisjärjestykseen tuli, niin työsuhteen pituus oli vain yksi monista kysymykseen tulevista tekijöistä, jotka on otettava huomioon työvoimaa vähennettäessä. Carpelania ei haluttu palkata uudelleen hänen käytöksensä vuoksi. Samoin Aalto omalla käyttäytymisellään oli antanut aiheen siihen, ettei häntä voitu ottaa uudelleen palvelukseen.

Suomen Laivanpäällystöliiton vastaselitys

Suomen Laivanpäällystöliitto on todennut, että Carpelan oli sanottu irti taloudellisten syiden vuoksi. Carpelanin käytökseen työsuhteen lopettamisen syynä oli vedottu liian myöhään. Myöskään Aallon käyttäytymiseen ei ollut puututtu ennen kuin oikeudenkäynnin aikana. Se oli tapahtunut myös liian myöhään.

Suomen Laivanpäällystöliitto on vielä todennut, että Aallon työsuhde oli alkanut yhtiössä 11.12.1978, joten hänelle kuului 45 päivän irtisanomisaika. Suomen Laivanpäällystöliitto on täsmentänyt Carpelanin osalta esittämäänsä korvausvaatimusta. Carpelan oli saanut lomautusilmoituksen 26.12.1982. Palkkakortin mukaan hänelle oli maksettu palkkaa 28.12.1982 asti. Lomakorvausta ja vastikkeita hänelle oli kertynyt yhteensä 105 päivää. Irtisanomisajalta laskettavasta 60 päivän palkasta tuli sanotusta syystä vähentää kahden päivän palkka. Hänen saatavansa oli näin ollen palkkana 14 233,40 markkaa ja luontoisetuina 3 422 markkaa.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Asian tutkiminen

Ålands Redarförening ja vastaajina olevat yhtiöt ovat katsoneet, ettei työtuomioistuin voi ottaa kannetta merimieslakiin perustuvana tutkittavakseen siltä osin kuin siinä on kysymys irtisanomisajan palkoista ja lomautusilmoituksen antamisesta perämies Kalle Aaltoa toistamiseen lomautettaessa. Merenkulkualan ulkomaanliikennettä koskevassa irtisanomissuojasopimuksessa on sovittu muun muassa irtisanomisajan palkan suorittamisesta noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta ja myös lomautusilmoituksen antamisesta. Kun asianosaiset ovat sidottuja riidan kohteena olevien työsuhteiden osalta mainittuun työehtosopimukseen, työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan näitä seikkoja koskeva riita-asia siitä riippumatta, että niistä on myös säännöksiä merimieslaissa, kuuluu työtuomioistuimen käsiteltäväksi.

Suomen Laivanpäällystöliitto on kohdistanut vaatimuksensa Ångfartygs Aktiebolaget Alfaan ja Rederiaktiebolaget Hildegaardiin sen perusteella, että yhtiöt ovat kanteessa tarkoitettujen moottorialusten Doriksen ja Annien omistajina meripanttioikeuden nojalla vastuussa työnantajalle kuuluvista velvollisuuksista. Koska kysymys tuollaisella perusteella syntyvästä vastuusta on pelkästään merilain tulkintakysymys, työtuomioistuin jättää yhtiöihin kohdistetut vaatimukset edellä jo mainitun työtuomioistuimesta annetun lain säännöksen nojalla toimivaltaansa kuulumattomina tutkittavaksi ottamatta.

Ratkaisun perustelut

Asianosaiset ovat asian käsittelyssä olleet eri mieltä siitä, onko Lundqvist Rederierna Ab:tä pidettävä työnantajana Aallon ja Carpelanin työsuhteessa. Yhtiön toimialaksi on kaupparekisteriin merkitty varustamoliikkeen ja sitä lähellä olevan toiminnan harjoittaminen. Yhtiö, joka on Ålands Redarföreningin jäsen, on allekirjoittanut kummankin työsopimukset työnantajana ja myös ilmoitukset heidän työsopimustensa irtisanomisista. Kun jutussa on jäänyt näyttämättä, että Lundqvist Rederierna Ab olisi toiminut työsopimukset allekirjoittaessaan ainoastaan edellä mainitut alukset omistaneiden yhtiöiden puolesta heidän edustajanaan, työtuomioistuin katsoo, että Lundqvist Rederierna Ab on työsopimusten ehtojen mukaisesti vastuussa niiden perusteella työnantajalle johtuvista velvollisuuksista.

Esitetyn selvityksen mukaan Aalto on 2.10.1981 ollessaan perämiehenä moottorialus Doriksella ilmoittanut lopettavansa työsuhteensa ja poistunut alukselta. Hänen työsuhteensa on tuolloin päättynyt hänen toimestaan. Aalto on sen jälkeen 25.11.1981 otettu uudestaan saman aluksen toisen perämiehen tehtävään. Kun Aallon työsopimus on työn vähyyden vuoksi irtisanottu 15.6.1983 päättymään 15.7.1983, hänen työsuhteensa ei ole jatkunut keskeytyksittä kolmea vuotta. Edellä mainitun irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n nojalla Aallon työsuhteessa on näin ollen noudatettava 30 päivän irtisanomisaikaa.

Asianosaiset ovat jutun käsittelyssä olleet yhtä mieltä siitä, että Carpelanin työsuhteeseen on kuulunut kahden kuukauden irtisanomisaika.

Aallon ollessa kesäkuusta 1982 alkaen palveluksessa toisena perämiehenä moottorialus Primerolla hänelle on todistajana kuulustellun Lundqvist Rederierna Ab:n henkilöstöpäällikön kertoman mukaan annettu laivapäiväkirjaan merkitty, Aallon allekirjoituksellaan hyväksymä ilmoitus lomauttamisesta. Aalto on lopettanut työnsä aluksella 21.9.1982. Lomautuksen jatkuessa Lundqvist Rederierna Ab on sopinut Aallon kanssa yhdestä kahteen kuukauteen kestävästä toisen perämiehen palveluksesta moottorialus Doriksella. Työsopimukseen tehdyn merkinnän mukaan lomautus moottorialus Primeron perämiehen palveluksesta jatkuisi moottorialus Doriksella suoritettavan työn päätyttyä aikaisemmin sovitun mukaisesti.

Työtuomioistuimen mielestä työnantaja ei ole ollut velvollinen antamaan Aallolle muunlaista irtisanomissuojasopimuksen 7 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta siitä, että hänen lomautuksensa tulisi jatkumaan edelleen moottorialus Doriksella suoritettavan perämiespalvelun päätyttyä. Työsopimuksen merkintää ei sitä vastoin voida pitää merimieslain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettuna sopimuksena irtisanomisajan palkan menettämisestä aiheutuneen vahingon korvauksesta. Päinvastoin kun Aalto on otettu lomautuksen kestäessä uudelleen työhön, tuota työaikaa yhtä vähän kuin hänen aikaisempiakaan työssäoloaikojakaan ei ole mahdollista lukea irtisanomisaikaan sisältyviksi.

Jutussa ei ole tarkemmin selvitetty, miten ne Aallon vuosiloman osat, joiden ajalta maksetut palkat on vastaajien puolelta vaadittu irtisanomisajan palkasta vähennettäväksi, on annettu. Palkkakorttien merkinnät viittaavat lähinnä siihen, että loma-ajan palkkojen maksaminen on tapahtunut ikään kuin kysymys olisi työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta. Riidatonta joka tapauksessa on, ettei Aalto ole ollut 15.6.1983 tapahtuneen irtisanomisen jälkeen vuosilomalla. Kun jutussa ei ole esitetty työehtosopimuksesta johdettavaa perustetta sille, että irtisanomisen toimittamista aikaisemmin maksettua lomapalkkaa tai -korvausta voitaisiin näissä oloissa pitää irtisanomisajan palkkana, Aallolla on oikeus irtisanomisajan palkkaan 30 päivältä luontoisetujen korvauksineen.

Carpelanin työsopimus on myös työn vähyyden takia irtisanottu 17.6.1983. Hänen palkkansa irtisanomisajalta määräytyy samalla tavoin kuin Aallonkin. Kun Suomen Laivanpäällystöliitto on myöntänyt Carpelanin saaneen ennen irtisanomisaikaa kahdelta siihen luettavaksi kuuluvalta päivältä palkan, Carpelanilla on oikeus irtisanomisajan palkkaan luontoisetujen korvauksineen 58 päivältä.

Todistajina kuulusteltu Lundqvist Rederierna Ab:n henkilöstöpäällikkö on kertonut, että Aalto on irtisanomisen toimittamisen aikoihin kesällä 1983 ja sen jälkeen useita kertoja esiintynyt yhtiön konttoritiloissa alkoholin vaikutuksen alaisena ja selittänyt todistajalle, ettei hän halunnut ottaa vastaan mitään työtä varustamossa. Jutussa on myös selvitetty, että Helsingin hovioikeus on 8.2.1983 antamallaan päätöksellä pysyttänyt voimassa Hyvinkään kihlakunnanoikeuden 20.5.1982 julistaman päätöksen, jonka mukaan Carpelan on tuomittu muun muassa rangaistukseen jatketusta petoksesta. Päätöksissä on Carpelanin todettu syyllistyneen petokseen työnantajaansa, Lundqvist Rederierna Ab:n tytäryhtiönä pidettävää edellä mainittua Ångfartygs Aktiebolaget Alfaa kohtaan esittämällä totuudenvastaisen tapaturmailmoituksen saadakseen työnantajan vakuutusyhtiöltä perusteettomasti tapaturmakorvausta.

Aalto ja Carpelan ovat siten käyttäytymisellään itse antaneet perustellun syyn siihen, ettei työnantajalta kohtuudella voida vaatia uuden työn tarjoamista kumpaisellekaan. Tästä johtuen ei Lundqvist Rederierna Ab ole tietensä rikkonut työehtosopimusta eikä Ålands Redarförening laiminlyönyt valvontavelvollisuutta työn tarjoamisvelvollisuutta koskevan määräyksen kohdalta. Kun kysymystä Aallolle ja Carpelanille irtisanomisajalta tulevan palkan maksamisvelvollisuudesta on siitä huolimatta, että vastaajat ovat myöntäneet erehtyneensä Carpelanin irtisanomisajan pituuden määräämisessä, pidettävä tulkinnanvaraisena ja epäselvänä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että yhtiö tai työnantajaliitto olisivat tässä kohden tahallisesti rikkoneet tai laiminlyöneet työehtosopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan.

Tuomiolauselma

Lausunnon antaminen kanteesta luovutuilta osin raukeaa. Kanne jätetään tutkittavaksi ottamatta siltä osin kuin se on kohdistettu Ångfartygs Aktiebolaget Alfaan ja Rederiaktiebolaget Hildegaardiin ja sikäli kuin siinä on kysymys työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan työehtosopimuksen 10 §:n määräyksen tietensä rikkomisesta tai siihen liittyvän valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. Oikeudenkäyntiväitteet hylätään muutoin.

Lundqvist Rederierna Ab velvoitetaan suorittamaan Aallolle irtisanomisajan palkkana 5 231 markkaa 60 penniä ja luontoisetujen korvauksena 1 779 markkaa, molemmat erät kuuden prosentin korkoineen heinäkuun 15 päivästä 1983 lukien sekä Carpelanille irtisanomisajan palkkana 14 233 markkaa 40 penniä ja luontoisetujen korvauksena 3 422 markkaa myös kuuden prosentin korkoineen saman kuun 18 päivästä lukien.

Kanne hylätään enemmälti.

Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Mörä, Vihma, M. Virtanen, Kuivanen ja Leivo.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen M. Virtanen, jonka mielipiteeseen jäsen Vihma yhtyi, lausui:

Näillä perusteilla katson, että kun Carpelan ei esitetyn selvityksen mukaan ole ollut irtisanomisaikana vastikevapaalla, hänellä on oikeus tuomittuun irtisanomisajan palkkaan. Aallolla ei sitä vastoin ole oikeutta irtisanomisajan palkkaan siltä ajalta, jonka hän on ollut vastikevapaalla irtisanomisaikana. Kun epäselväksi on jäänyt se aika, jonka Aalto on ollut vastikevapaalla irtisanomisen tapahduttua, osoitan hänet ajamaan erikseen kannetta irtisanomisajan palkasta asianomaisessa alioikeudessa. Muilta osin yhdyn tuomiolauselmaan.