Labor court dismisses union claim for severance compensation due to insufficient evidence of worker's incompetence in specific tasks.

Työnantaja oli rakennusalan avustaviin ja aputöihin otetun työntekijän irtisanottuaan palkannut saumaustyöhön uuden työntekijän. Asiassa ei ollut näytetty, ettei irtisanottu työntekijä olisi opetusta saatuaan suoriutunut tyydyttävästi saumaustyöstä tai että yhtiö ei olisi voinut tarjota muuta hänelle paremmin soveltuvaa työtä. Työnantaja velvoitettu maksamaan korvausta irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta menettelystä. (Ään.)

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Kuultavat Suomen Rakennusteollisuusliiton Lapin piiri r.y. Seuturakennus Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 18.4.1983 - 29.2.1984 voimassa olleessa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä huhtikuun 18 päivänä 1983 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla. (Rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 43).

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

5 §

Irtisanomisenperusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

2. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Työnantajan velvoite järjestää työtä arvioidaan tämän sopimuksen 8 §:n mukaisesti.

8 §

Erinäisiä määräyksiä

1. Arvioitaessa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle, joka tämän sopimuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa muuten lomautetuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä työmaalla, jossa työntekijä, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, voi päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin. Samoin perustein arvioidaan työnantajan velvollisuus tarjota lomautettuna sanotunlaisessa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle työtä. Niinikään arvioidaan edellä mainituilla perusteilla työnantajan velvollisuus tarjota työtä muussa työkohteessa työntekijälle eli työntekijän siirtotapauksissa.

2. Mikäli julkinen viranomainen on urakkasopimuksessa tai muutoin asettanut työvoiman käyttöä koskevia ehtoja määräytyy työnantajan velvollisuus tarjota työntekijälle työtä työllistämisehtojen asettamien rajoitusten mukaisesti.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tai lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 6 viikon palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 2 vuotta eikä 3 kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli 2 vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena 2 viikon palkka.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että rakennustyöläinen Irja Keskipoikela oli 3.1.-9.12.1983 työskennellyt Seuturakennus Oy:n palveluksessa Rovaniemellä. Yhtiö oli järjestäytynyt Suomen Rakennusteollisuusliittoon sen Lapin piiri r.y:n kautta. Keskipoikela oli tullut yhtiön palvelukseen Asunto-osakeyhtiö Ounas-Telkän työmaalle rakennussiivoojaksi. Työmaalla hän oli tehnyt siivoustyön lisäksi myös laattojen saumaustyötä yhdessä kahden muun naistyöntekijän kanssa. Helmikuussa 1983 Keskipoikela oli siirretty saman yhtiön urakoimalle rajavartioston saneeraustyömaalle sen vuoksi, että Asunto-osakeyhtiö Ounas-Telkän työmaa oli valmistumassa. Keskipoikelan työsuhde oli päättynyt 9.12.1983 työnantajan irtisanottua työsuhteen päättymään työn vähyyden vuoksi. Seuturakennus Oy:llä oli joulukuussa 1983 ollut Rovaniemellä työmaa myös Vartiokadulla. Tälle työmaalle oli 12.12.1983 otettu uusi työntekijä työnvälityksen kautta tekemään saumaustöitä. Hänen työsuhteensa oli päättynyt 6.1.1984.

Keskipoikela oli työsuhteensa aikana tehnyt myös saumaustyötä. Sen vuoksi yhtiön olisi ensisijaisesti tullut tarjota Vartiokadun rakennustyömaalla olevaa saumaustyötä Keskipoikelalle. Kun yhtiö ei ollut näin tehnyt, se oli rikkonut työehtosopimusta. Irtisanomissuojasopimuksen edellyttämiä syitä Keskipoikelan työsuhteen päättämiseen ei nimittäin ole ollut.

Rakennustyöläisten Liiton paikallinen toimitsija oli ottanut asian johdosta yhteyttä Rakennusteollisuusliiton Lapin piiriasiamieheen ja vaatinut häntä ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että työnantaja oikaisisi työehtosopimuksen vastaisen menettelynsä. Työnantajalta saamiinsa tietoihin viitaten piiriasiamies oli kuitenkin väittänyt, ettei Keskipoikela ollut ammattitaitoinen saumaaja. Piiriasiamies oli katsonut tällä perusteella, että työnantaja ei ollut rikkonut työehtosopimusta. Piiriasiamiehen kantaan ei ollut vaikuttanut se, että Keskipoikela oli tehnyt saumaustyötä yhtiön palveluksessa ilman, että hänen työhönsä olisi ollut huomauttamista. Asia oli jäänyt riitaiseksi paikallisissa neuvotteluissa ja liittojen välisissä muistioneuvotteluissa. Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Lapin piiri olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Keskipoikelan vaatima korvaus oli laskettu palkkana siltä ajalta, jonka 12.12.1983 työhön otettu uusi työntekijä oli ollut yrityksen palveluksessa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Seuturakennus Oy on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n vastaisesti irtisanoessaan Keskipoikelan ja velvoittamaan yhtiön suorittamaan hänelle korvaukseksi työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä 3 378,95 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Lapin piirin tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Asunto-osakeyhtiö Vartiokadun työmaalla oli tehtävänä ollut suuren kerrostalon kaikki laatoitusten saumaukset. Työmaalla oli laatoitettu muun muassa huoneistojen kylpyhuoneet, keittiöt ja talon saunan pesuhuone sekä pesula. Työssä oli käytetty sekä kovettuvia että elastisia saumoja. Työn vaativuudesta johtuen siihen oli jouduttu hankkimaan työvoimatoimistosta ammattitaitoinen saumaaja. Työhön oli otettu 12.12.1983 työntekijä, jonka kanssa oli tehty määräaikainen työsopimus kerrostalon laatoituksen saumauksista. Saumaustyön valmistuttua hänen työsopimuksensa oli päättynyt 6.1.1984. Hänen työmaalla tekemänsä työ ei ollut ollut rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 8 §:ssä tarkoitettua Keskipoikelan ammattitaidon edellyttämää työtä.

Seuturakennus Oy ei ollut menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n vastaisesti irtisanoessaan hänet. Keskipoikelan aikaisempi työkokemus ei ollut antanut viitteitä siitä, että hän olisi omannut riittävää ammattitaitoa. Hän ei ollut missään yhteydessä sanonut työnantajalle, että hän olisi ammattitaitoinen saumaaja.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että joitakin päiviä ennen Keskipoikelan työsuhteen alkamista 3.1.1983 oli Seuturakennus Oy:n Asunto-osakeyhtiö Ounas-Telkän työmaalta irtisanottu kolme työntekijää, jotka olivat tehneet muun muassa siivousta. Keskipoikelan työsuhteen alettua oli työmaan luottamusmies tiedustellut vastaavalta rakennusmestarilta syytä työntekijöiden vaihtoon. Vastaava mestari oli ilmoittanut, että hän tarvitsi Keskipoikelaa saumaustyöhön, jota irtisanotut eivät olleet hallinneet. Vastaava mestari oli kertonut saaneensa tiedon Keskipoikelan saumaustaidosta eräältä toiselta rakennusmestarilta. Keskipoikela oli tehnyt muiden saumaustyötä tekevien työntekijöiden kanssa työtä erottumatta mitenkään joukosta. Vaikka joitakin saumauksia olisi jouduttu korjaamaan, ei ollut osoitettu, että ne olisivat olleet Keskipoikelan tekemiä.

VASTAAJAN SELITYS

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vielä lausunut, että Seuturakennus Oy oli 31.12.1982 päättänyt kolmen rakennustyömiehen työsuhteet. He olivat tehneet työmaalla betoni-, maa- ja muita rakennusapumiehille kuuluvia töitä, mutta eivät lainkaan siivoustyötä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Irja Keskipoikela on 3.1.1983 otettu Seuturakennus Oy:n palvelukseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Asunto-osakeyhtiö Ounas-Telkän työmaalle. Hänen allekirjoittamansa työhönottolomakkeen mukaan hänen tehtävänään ovat olleet rakennusalan avustavat ja aputyöt. Hänet on sijoitettu neljänteen palkkaryhmään. Työmaalla Keskipoikela on tehnyt siivoustyötä ja riitaiseksi jääneen ajan laatoitusten saumausta. Työkohteen valmistuttua noin kuukauden kuluttua Keskipoikelan työsuhteen alkamisesta hänet on siirretty rajavartioston rakennusten korjaustyömaalle. Siellä hän on ollut yksinomaan siivoustöissä, kunnes hänen työsopimuksensa on marras-joulukuun vaihteessa 1983, todennäköisesti 2.12.1983 irtisanottu. Hänen työsuhteensa on päättynyt 9.12.1983.

Yhtiö on Keskipoikelan irtisanomisen aikoihin hakenut eräälle kerrostalotyömaalleen työvoimaviranomaisten välityksellä ilmoituksensa mukaan ammattitaitoista saumaajaa suorittamaan kerrostalon kylpyhuoneiden ja myös muiden tilojen laatoitusten saumausta. Todistajana kuulustellun yhtiön rakennuspäällikön kertoman mukaan Keskipoikela ei olisi yhtiön työmailla toimivien vastaavien mestareiden käsitysten perusteella kyennyt suoriutumaan etenkin kylpyhuoneiden laatoittamisen edellyttämästä vaativasta saumaustyöstä. Tästä syystä tuohon työhön on 12.12.1983 otettu toinen naispuolinen rakennustyöntekijä, jonka työsuhde on päättynyt 6.1.1984.

Asianosaisliitot ovat ilmoittaneet olevansa yksimielisiä siitä, että Keskipoikelan työsopimusta ei olisi saanut irtisanoa, jos hän saumaustaitonsa perusteella olisi pystynyt suoriutumaan niistä saumaustöistä, joihin yhtiö on ottanut uuden työntekijän. Saumaustyötä esitetyn selvityksen mukaan pidetään rakennusalan aputöihin kuuluvana. Sitä tekevät yleisesti naispuoliset työntekijät laatoittajan apuna muiden avustavien töiden ja siivoustyön ohella. Perustellusti on yhtiön puolelta tuotu todistajien kuulustelussa esiin, että kylpyhuoneiden ja muiden sellaisten tilojen laatoituksen saumaustyö, jossa kosteutta esiintyy tavanomaista enemmän, vaatii sen suorittajalta vastaavasti suurempaa harjaantumista ja huolellisuutta työssä.

Työtuomioistuimessa toimitetun todistajien kuulustelemisen jälkeenkin on jossain määrin epäselväksi jäänyt, missä määrin Keskipoikela on työsuhteensa aikana suorittanut saumaamista ja miten hän on työstään suoriutunut. Hänen työsuhteensa jatkamisen edellytysten kannalta noilla seikoilla on olennainen merkitys. Huomioon ottaen näissä oloissa työtaidon arvioimiseen liittyvät vaikeudet työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työnantajaliitto tai sen Lapin piiri olisivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Seuturakennus Oy:n, joka on menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n vastaisesti irtisanoessaan Irja Keskipoikelan työsopimuksen ilman erityisen painavaa syytä, suorittamaan Keskipoikelalle korvaukseksi työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä 3 378 markkaa 95 penniä 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 12.7.1985 lukien.

Kanne hylätään enemmälti.

Yhtiö velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Mörä, Pohjanoksa, Vannela, Sulkunen ja Palanko-Laaka.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Pohjanoksa, jonka lausuntoon jäsen Vannela yhtyi, lausui:

Keskipoikelaa ei ole otettu Asunto-osakeyhtiö Ounas-Telkän työmaalle saumaajaksi vaan tekemään erilaisia rakennusalan avustavia töitä ja muita aputöitä. Nimikkeeseen avustavat työt ja aputyöt saattaa kunkin työntekijän taipumuksista ja työtaidosta riippuen liittyä monien muiden työtehtävien lisäksi myös saumaustyötä. Niinpä Keskipoikelallakin on teetetty saumausta kuukauden kestäneen työskentelynsä aikana ainakin kahtena päivänä. Työn tulos on kuitenkin osoittautunut sellaiseksi, ettei Keskipoikelalla ole yritettykään teettää saumaustyötä sen jälkeen tällä eikä myöskään rajavartioston työmaalla, jossa Keskipoikelan työsuhde on kestänyt lähes 11 kuukautta ja jossa saumaustyötä myös on ollut. Keskipoikelalla on teetetty edellä mainitun lyhyen saumaustyönsä jälkeen ainoastaan siivoustyötä.

Kun Keskipoikelan työsuhteen päättymisen aikaan on Seuturakennus Oy:n eräälle toiselle työmaalle haettu työvoimaviranomaisten välityksellä ammattitaitoista saumaajaa, on kysymyksessä ollut selvästi edellä kerrottua ainakin vesieristyskyvyltään vaativampi saumaustyö. Näin ollen työnantajalla, jolla on ollut selvä käsitys Keskipoikelan mahdollisuuksista selvitä saumaustyöstä, ei voida katsoa olleen velvollisuutta siirtää Keskipoikelaa viimeksi mainittuun saumaustyöhön. Kun yhtiöllä on ollut siis hyväksyttävä syy irtisanomiseen, hylkään kanteen kokonaisuudessaan.

Asian laatu huomioon ottaen saavat Suomen Rakennusteollisuusliitto, sen Lapin piiri ja Seuturakennus Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.