Labor court dismisses union strike claims and orders penalty for violating work peace obligations.

Korjaamotyöntekijöiden työajan sijoituksen muutoksesta ei ollut työnantajan ja luottamusmiehen kesken päästy yksimielisyyteen, ja työnantaja oli määrännyt asiasta yksipuolisesti. Kun työntekijät eivät varoituksesta huolimatta olleet noudattaneet muutettua työaikaa, työsuhteet oli purettu. Työnantaja ei ollut näin menetellessään rikkonut irtisanomissuojasopimusta eikä työnantajan menettelyä ollut pidettävä työntekijöihin kohdistettuna työtaistelutoimenpiteenä.

Työntekijäliiton toimeenpanema saarto oli työehtosopimuksen työnjohto-oikeusmääräyksiin kohdistunut työtaistelutoimenpide. (Ään.)

Kantajat Autoalan Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y. Vastaajat Metallityöväen Liitto r.y. Autoalan Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oulun autotyöväen ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 3.6.1984 allekirjoitetussa autoja konekorjaamoalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset sopimukset, STK-SAK

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteina olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia: Yleissopimus 15.5.1946

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sitovuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseniä.

Noudattamisvelvollisuus

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Työrauha

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

IV TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET

13 § Säännöllinen työaika

Työajan sijoitus

Työtuntijärjestelmä

_______

Mom. 2. Työajan alkamisesta ja päättymisestä sekä tarpeellisista väliajoista työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Milloin se työn laatuun nähden on mahdollista, on työpaikalla laadittava työtuntijärjestelmä, josta edellä mainitut seikat käyvät ilmi.

Työajan sijoitus

Korjaamoalan työpalveluluonteen johdosta työaika sijoitetaan työpäivälle ensisijaisesti työn teettämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpaan ajankohtaan. Työajan sijoittelussa liitot pitävät suotavana, että päivätyössä työaika määritetään klo 7.00-18.00 välille.

Tilapäiset muutokset

Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille työntekijöille, mikäli mahdollista, viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa, kuitenkin viimeistään kolmantena muutoksen voimaantuloa edeltävänä päivänä, ellei ole kysymys hätätyöstä tai siihen verrattavasta.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvotteluvelvollisuus Painostuskielto Alistaminen liitoille

_______

Pöytäkirjamerkintä: Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä: - työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille, kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa todetaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään - välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut - työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neuvottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa taikka useita työntekijöitä tai työryhmää koskevissa asioissa saavutettu neuovottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin - uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

Työtuomioistuin

_______

Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa yleissopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

5. kohta:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

AUTOALAN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Autoalan Työnantajaliitto on lausunut, että sen jäsenyritys Oulun Autoliike Oy oli 6.11.1985 purkanut 14:n korjaamon työntekijän työsuhteet varoituksista huolimatta jatketun työtehtävien laiminlyönnin johdosta. Tämän johdosta käydyissä neuvotteluissa oli Metallityöväen Liiton ja Oulun autotyöväen ammattiosaston taholta vaadittu työsuhteiden palauttamista. Vaatimuksen tueksi olivat ammattiosasto ja liitto toimeenpanneet 11.11.1985 kello 7.00 alkaen yritystä koskevan työsulun tarkoituksella painostaa työnantajaa työsuhteiden palauttamiseen sekä estämään uusien työntekijöiden palvelukseen ottamisen. Saarron johdosta olivat työssä olleet neljä asentajaa, jotka myös olivat ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton jäseniä poistuneet työstä 11.11.1985 kello 10.00. Sanotut toimenpiteet kohdistuivat työtaisteluna työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan työnjohto-oikeudesta ja oikeudesta ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä työehtosopimukseen kokonaisuudessaan.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Oulun autotyöväen ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on ilmoittanut 11.11.1985 kello 7.00 alkaen julistaneensa Oulun Autoliike Oy:n saartoon. Ammattiosastolla ei kuitenkaan ollut saartopäätöksen kanssa mitään tekemistä. Saarto oli kuitenkin aiheutunut yksinomaan työnantajaliiton ja työnantajan lain ja työehtosopimuksen vastaisesta menettelystä, kun työpaikalla oli toimeenpantu lukuisten työsuhteiden purku työntekijöiden painostamiseksi suostumaan työehtosopimuksen ja työsopimusten vastaiseen työajan muutokseen. Metallityöväen Liitto on vastineenaan viitannut seuraavassa olevaan Autoalan Työnantajaliittoa ja Oulun Autoliike Oy:tä vastaan ajamassaan vastakanteessa lausumaansa.

METALLITYÖVÄEN LIITON KANNE

Kanteen perustelut

Työajasta oli käyty paikallisia neuvotteluja jo noin kuukauden verran ennen työnantajan yksipuolista toimenpidettä. Tilanteen kiristyttyä 4.11.1985 oli Metallityöväen Liiton toimitsija ottanut yhteyttä työnantajaan. Metallityöväen Liiton taholta oli esitetty muistiomenettelyä ja neuvotteluja ja pyydetty noudattamaan vanhaa työaikaa siihen saakka kunnes asia olisi liittotasolla selvitetty. Metallityöväen Liiton kaksi edustajaa oli 8.11.1985 mennyt Ouluun asian vuoksi. Työnantaja oli ollut valmis palauttamaan tiettyjen työntekijöiden työsuhteet edellytyksellä, että pääluottamusmiehen työsuhteen purku jäi voimaan. Tähän eivät Metallityöväen Liiton edustajat olleet voineet suostua.

Työntekijöiden menettely kokonaisuudessaan erityisesti olosuhteet huomioon ottaen ei ollut ollut sellainen, etteikö työnantajalta olisi kohtuuden mukaan voitu vaatia sopimussuhteen jatkamista.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metallityöväen Liitto on vaatinut Autoalan Työnantajaliiton tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja Oulun Autoliike Oy:n tuomitsemista hyvityssakkoon työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisestä. Edelleen Metallityöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oulun Autoliike Oy oli rikkonut työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä pyrkiessään yksipuolisesti muuttamaan työntekijöiden työaikaa ja vahvistamaan, että yhtiö oli purkanut työntekijöiden työsuhteet irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti omaamatta työsuhteiden päättämiselle enempää purkamis- kuin irtisanomisperusteitakaan. Edelleen Metallityöväen Liitto on vaatinut Oulun Autoliike Oy:n velvoittamista maksamaan kanteessa luetelluille 14:lle työntekijälle korvausta työsuhteen päättämisestä vastoin työehtosopimusta 18 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Sen varalta, että työsuhteet palautettaisiin liitto on vaatinut vaihtoehtoisen korvauksen määräämistä.

AUTOALAN TYÖNANTAJALIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Asiaa oli selvitelty myös liittojen välillä siten, että Metallityöväen Liitto oli lähettänyt Autoalan Työnantajaliitolle kirjeen asiassa 6.11.1985. Autoalan Työnantajaliitto oli vastannut siihen kirjeellä 8.11.1985. Asiaa oli lisäksi käsitelty kahdessa neuvottelussa liittojen välillä nimittäin 7.11. ja 9.11.1985.

Autoalan Työnantajaliitto on katsonut, että koska Limingantullin autotalo oli täysin eri työpaikka kuin Nummikadun korjaamo, ei kysymyksessä ollut työtuntijärjestelmän muuttaminen. Kysymyksessä oli kaksi erillistä autotaloa, joiden välinen maantieteellinen etäisyyskin oli noin kaksi kilometriä, ja niissä oli kummassakin ollut omat työtuntijärjestelmänsä. Metallityöväen Liiton väite siitä, että se olisi esittänyt 4.11.1985 asian ratkaisemista erimielisyysmuistiolla, ei pitänyt paikkaansa. Työsuhteiden purku ei muodostanut työtaistelutoimenpidettä. Päinvastoin voitiin perusteluksi väittää, että työnantajaa oli painostettu muuttamaan Limingantullin autotalon vakiintunut työtuntijärjestelmä. Työnantajalla oli ollut perusteet työsuhteitten purkamiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Autoalan Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton kanteen hylkäämistä.

METALLITYÖVÄEN LIITON VASTASELITYS

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianomaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Asentajat ovat 4.11.1985 lukien noudattaneet vanhaa työaikaansa kello 7.30-16.00. Oulun Autoliike Oy on antanut kaikille asentajille 5.11.1985 varoituksen poistumisesta luvatta työmaalta 4.11.1985 kello 16.00, minkä lisäksi asian johdosta työmaalla 5.11. kello 15.15 pidetyssä tiedotustilaisuudessa työnantaja oli suullisesti työsuhteiden purkamisen uhalla varoittanut poistumasta työpaikalta ennen kello 17.00. Työntekijöiden poistuttua kello 16.00 on Oulun Autoliike seuranneena aamuna antanut asentajille työsuhteen purkuilmoituksen ilmoittaen perusteeksi luvattoman poistumisen työpaikalta työnantajan nimenomaisesta varoituksesta huolimatta 5.11.1985 kello 16.00.

Työsuhteiden purkamisen johdosta on välittömästi käynnistetty neuvottelut asianosaisliittojen välillä. Neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina lauantaina, 9.11.1985 Metallityöväen Liiton liittotoimikunta on julistanut Oulun Autoliike Oy:n korjaamossa asianosaisliittojen välisen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvat työt saartoon 11.11.1985 kello 7.00 lähtien. Saartopäätöksen mukaan Metallityöväen Liiton jäsenet muissa autoalan yrityksissä pidättäytyvät Oulun Autoliike Oy:ltä mahdollisesti siirretyistä töistä eivätkä Metallityöväen Liiton jäsenet hakeudu Oulun Autoliike Oy:n palvelukseen ennen kuin työntekijöitä tyydyttävä ratkaisu asiassa saavutetaan.

Oulun Autoliike Oy on työsuhteiden purkamisen jälkeen solminut uusia työsuhteita, 6.11., 7.11., 14.11., 18.11., 19.11., 28.11. ja 2.12.1985 kunakin päivänä yhden. Saarron vaikutuksesta yhtiö ei ole saanut palvelukseensa tarpeellista määrää autonasentajia. Saarron johdosta ovat työssä olleet neljä asentajaa poistuneet työstä 11.11.1985 kello 11.

Oulun Autoliike Oy on muuttanut yksipuolisesti antamallaan määräyksellä korjaamotyöntekijäin työajan sijoituksen. Kun yritys on korjaamotoiminnan siirtymiseen saakka pyrkinyt neuvottelemaan muutoksesta, jota korjaamotoiminnan siirtyessä samaan toimipisteeseen automyynnin kanssa on pidetty työn teettämisen kannalta tarkoituksenmukaisimpana, ei työnantajan toimenpidettä voida vallinneessa tilanteessa pitää työehtosopimuksen edellyttämän sopimusvaatimuksen kiertämisenä. Työnantaja ei näin ollen ole työajasta määrätessään rikkonut työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä.

Mitä työntekijöiden työsuhteiden päättämiseen tulee, niin Oulun Autoliike Oy on antanut työntekijöille varoituksen työstä poistumisen vuoksi. Kun kaikki työssä olleet asentajat ovat varoituksesta huolimatta edelleen poistuneet työstä kesken muutetun työajan, ei työnantajan ole työsuhteet päättäessään katsottava rikkoneen irtisanomissuojasopimusta. Työnantaja on pyrkimällä välittömästi solmimaan uusia työsuhteita osoittanut tarkoituksenaan olleen lopullisesti katkaista työsuhteet. Tähän nähden taikka muutoinkaan ei ole näytetty, että työnantajan menettelyä olisi pidettävä työntekijöihin kohdistettuna työtaistelutoimenpiteenä.

Metallityöväen Liiton toimeenpaneman saarron tarkoituksena on ollut tukea neuvotteluissa esitettyä vaatimusta työsuhteitten palauttamisesta. Metallityöväen Liitto vastaa toimeenpanemastaan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin kohdistuneesta työtaistelusta. Näyttämättä sen sijaan on jäänyt, että Oulun Autotyöväen ammattiosasto vastaisi saarrosta.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee Metallityöväen Liiton työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Autoalan Työnantajaliitolle 10 000 markkaa sekä korvaamaan Autoalan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Metallityöväen Liiton kanne hylätään kokonaan ja Autoalan Työnantajaliiton kanne enemmälti.

Jäsenet: Iirola puheenjohtaja, Peltola, Airaksinen, M. Virtanen, Hölttä ja A. Rautiainen.

Eri mieltä olleiden jäsenten lausunnot:

Jäsen A. Rautiainen lausui:

Esko Luodolle 50 000 markkaa, Martti Kokolle 40 000 markkaa, Eino Kokolle 35 000 markkaa, Juhani Raappanalle 40 000 markkaa, Kimmo Karvosenojalle 35 000 markkaa, Leo Toloselle 35 000 markkaa, Jussi Salakarille 25 000 markkaa, Raimo Niemelle 30 000 markkaa, Erkki Vehkaperälle 40 000 markkaa, Kari Kurjelle 25 000 markkaa, Jorma Säkkiselle 40 000 markkaa, Erkki Korennolle 50 000 markkaa, Ville Rohkimaiselle 50 000 markkaa ja Pekka Kaikkoselle 35 000 markkaa.

Vaihtoehtoisena korvauksena siinä tapauksessa, että työnantaja tarjoaa entistä tai siihen verrattavaa työtä, Oulun Autoliike Oy:n on maksettava:

Esko Luodolle 40 000 markkaa, Martti Kokolle 32 000 markkaa, Eino Kokolle 28 000 markkaa, Juhani Raappanalle 32 000 markkaa, Kimmo Karvosenojalle 28 000 markkaa, Leo Toloselle 28 000 markkaa, Jussi Salakarille 20 000 markkaa, Raimo Niemelle 24 000 markkaa, Erkki Vehkaperälle 32 000 markkaa, Kari Kurjelle 20 000 markkaa, Jorma Säkkiselle 32 000 markkaa, Erkki Korennolle 40 000 markkaa, Ville Rohkimaiselle 40 000 markkaa ja Pekka Kaikkoselle 28 000 markkaa.

Enemmälti hylkään Metallityöväen Liiton kanteen näyttämättömänä.

Jäsen Hölttä lausui:

Autoalan Työnantajaliiton kanteen osalta yhdyn työtuomioistuimen enemmistön kantaan muutoin, mutta harkitsen oikeaksi tuomita Metallityöväen Liiton maksamaan Autoalan Työnantajaliitolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 6 000 markkaa. Metallityöväen Liiton kanteen osalta yhdyn jäsen A. Rautiaisen lausuntoon.