Labor court dismissed strike action for blocking engine room as it did not target collective agreement terms.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the plaintiffs' claim that blocking the engine room constituted a strike action targeting collective agreement provisions. The court found that the shipowners' unilateral transfer of vessels abroad, which ended the collective agreements' applicability, was a unilateral right not subject to strike pressure. Consequently, the blocking action was deemed a preparatory measure rather than a direct challenge to specific contractual terms.
Legislator headnote
AI generatedWork Agreement Provisions; The court held that blocking a vessel does not constitute a strike action targeting collective agreement terms when the dispute concerns the unilateral termination of those agreements by transferring the vessel abroad.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Moottorialuksen saartamisella tapahtunut yhtiön painostaminen oli muodostanut työtaistelutoimenpiteen. Varustamoyhtiön alusten siirtäminen ulkomaille, joka samalla merkitsi riidan kohteena olevien työehtosopimusten soveltamisen lakkaamista niiden miehistön ja päällystön työsuhteissa, oli yhtiön yksipuolisesti määrättävissä. Tällaisen tilanteen varalta oli vastaajayhdistysten puolesta vaadittu tehtäväksi sopimus työehtosopimuksen määräysten asemasta noudatettavista työehdoista. Sopimuksen aikaansaamiseksi toimeenpantu moottorialuksen saartaminen ei kohdistunut työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimusten yksittäisiin määräyksiin tai niihin kokonaisuudessaan.
Kantaja Ålands Redarförening r.f. Vastaajat Suomen Konepäällystöliitto r.y. Suomen Laivanpäällystöliitto r.y. Suomen Merimies-Unioni r.y. Suomen Tietoliikennetekniset r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Toiselta puolen muun ohella Ålands Redarföreningin ja toiselta puolen Suomen Konepäällystöliiton kesken 11.4.1985 tehdyssä ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevien konepäälliköiden palkkaus ja työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening toiselta puolen sekä Suomen Konepäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Konepäällystöliittoon kuuluvien konepäälliköiden palkkaus- ja työehtoja em. merenkulun työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa konealuksissa.
Toiselta puolen muun ohella Ålands Redarföreningin ja toiselta puolen Suomen Konepäällystöliiton kesken 11.4.1985 tehdyssä ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevien konemestarien palkkaus- ja työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening toiselta puolen sekä Suomen Konepäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Konepäällystöliittoon kuuluvien konemestareiden palkkaus- ja työehtoja em. merenkulun työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa konealuksissa.
Toiselta puolen muun ohella Ålands Redarföreningin ja toiselta puolen Suomen Laivanpäällystöliiton kesken 6.5.1985 tehdyssä päälliköiden työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:
Soveltamisala
Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening toiselta puolen ja Suomen Laivanpäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Laivanpäällystöliittoon kuuluvien päälliköiden palkkaus- ja työehtoja em. merenkulun työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa konealuksissa.
Toiselta puolen muun ohella Ålands Redarföreningin ja toiselta puolen Suomen Laivanpäällystöliiton kesken 6.5.1985 tehdyssä ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevien perämiesten palkkaus- ja työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on seuraava määräys:
Soveltamisala
Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening toiselta puolen ja Suomen Laivanpäällystöliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Laivanpäällystöliittoon kuuluvien perämiesten palkkaus- ja työehtoja em. merenkulun työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa konealuksissa.
Samojen asianosaisten kesken tehdyssä ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevien linjaluotsien voimassa olevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
Soveltamisala
1 §
Linjaluotsien suhteen noudatetaan soveltuvin osin merenkulun työnantajaliittojen ja Suomen Laivanpäällystöliiton välisissä ulkomaanliikenteen konealuksissa ja matkustaja-aluksissa sekä matkustaja- ja autolautoissa palvelevien perämiesten palkkaus- ja työehtoja koskevia sopimuksia kuitenkin seuraavin poikkeuksin:
Toiselta puolen muun ohella Ålands Redarföreningin ja Suomen Merimies-Unionin kesken 7.3.1985 tehdyssä ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevan kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkkaus- ja työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:
Johdanto
Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening toiselta puolen ja Suomen Merimies-Unioni toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Merimies-Unioniin kuuluvien kansi- ja konemiehistön sekä taloushenkilökunnan palkkaus- ja työehtoja em. merenkulun työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa konealuksissa.
Merimiehen on suoritettava tehtävänsä kunnollisesti lain ja hyvän merimiestavan mukaisesti, laivapalveluksessa noudatettava raittiutta, hyvää järjestystä ja kuria sekä käyttäydyttävä kohteliaasti. Alusta ja sen kuntoa on hoidettava huolellisuudella. Aluksen kulutustarvikkeiden ja muonan käytössä on noudatettava säästäväisyyttä.
Toiselta puolen muun ohella Ålands Redarföreningin ja Suomen Radiosähköttäjäliiton, nykyisen Suomen Tietoliikenneteknisten kesken 19.4.1985 tehdyssä ulkomaanliikenteen konealuksissa palvelevien radiosähköttäjien palkkaus- ja työehtoja koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:
Suomen Varustamoyhdistys ja Ålands Redarförening toiselta puolen ja Suomen Radiosähköttäjäliitto toiselta puolen tekevät täten seuraavan työehtosopimuksen, joka koskee Suomen Radiosähköttäjäliittoon kuuluvien radiosähköttäjien palkkaus- ja työehtoja em. merenkulun työnantajaliittojen jäsenvarustamoiden ulkomaanliikenteessä olevissa konealuksissa.
KANNE
Kanteen perustelut
Ålands Redarförening on lausunut, että varustamoyhdistyksen jäsenyrityksen Rederiaktiebolaget Gustaf Eriksonin omistaman moottorialus Degerön oli määrä lähteä Kemin satamasta 27.11.1985 noin kello 22. Vastaajayhdistykset olivat kuitenkin estäneet aluksen lähdön satamasta. Syyksi saartoon olivat Suomen Merimies-Unionin kansainvälisten asiain sihteeri ja Suomen Laivanpäällystöliiton Kemin piiriasiamies ilmoittaneet aluksen kapteenille, että varustamo ei ollut suostunut neuvottelemaan vastaajayhdistysten kanssa ulkomaanlipun alle siirretyillä tai siirrettävillä laivoilla työskentelevien työntekijöiden työehdoista. Edelleen vastaajayhdistysten taholta oli ilmoitettu, että ellei ratkai
suun päästäisi viimeistään 29.11.1985, yhdistykset ryhtyisivät uusiin vastaavanlaisiin toimenpiteisiin.
Kanteessa esitetyt vaatimukset.
Ålands Redarförening on vaatinut Suomen Konepäällystöliiton, Suomen Laivanpäällystöliiton, Suomen Merimies-Unionin ja Suomen Tietoliikenneteknisten tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n nojalla hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
VASTINE
Vastineen perustelut
Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Merimies-Unioni ja Suomen Tietoliikennetekniset ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että moottorialus Degeröllä 27.11.1985 toimeenpantu työtaistelu oli puhdas myötätuntotyötaistelutoimenpide. Toimenpiteellä tuettiin vastaajajärjestöjen ja Rederiaktiebolaget Gustaf Eriksonin Kyprokselle perustamien tytäryhtiöiden välistä erimielisyyttä. Toimenpiteellä ei pyritty vaikuttamaan moottorialus Degerön päällystön ja miehistön työehtosopimuksiin. Työtaistelutoimenpide ei toisin sanoen kohdistunut työehtosopimuksien määräyksiin.
Varustamo oli perustanut Kyprokselle tytäryhtiöitä. Sen jälkeen varustamo oli pyytänyt valuuttalainsäädännön nojalla Suomen Pankilta lupaa siirtää pääomaa tytäryhtiöiden nimiin alusten siirtämiseksi Kyproksen lipun alle. Esimerkkinä tällaisesta yhtiöstä oli Igloo Star Shipping Ltd, jolle varustamo oli siirtänyt moottorialus Herrön. Siirtäessään moottorialukset Herrön, Rannön, Norrön ja Tingön Kyprokselle ei varustamo ollut merenkulkualalle annettujen yhteistoimintalain soveltamisohjeiden mukaisesti ilmoittanut eikä neuvotellut alusten myynnistä sisaryhtiöilleen henkilöstön tai ammattijärjestöjen kanssa. Kaikki neljä vastaajajärjestöä olivat olleet yhteydessä valtioneuvostoon, Suomen Pankkiin sekä eduskuntaan ilman, että alusten ulosliputtamisesta olisi aloitettu neuvotteluja.
Kun varustamo oli siirtänyt alukset Kyprokselle, oli enin osa työntekijöistä siinä yhteydessä irtisanottu. Tilalle oli palkattu filippiiniläisiä merimiehiä. Koska suomalaisten järjestöjen ja varustamon tytäryhtiöiden välillä ei ollut saatu aikaan edes keskusteluja - hyväksyttävästä työehtosopimuksesta puhumattakaan -, olivat järjestöt päättäneet toimeenpanna moottorialus Degeröllä myötätuntotyötaistelutoimenpiteen, jolla tuettiin järjestöjen ja kyproslaisten yhtiöiden välistä riitaa työehtosopimuksen solmimiseksi.
Neljän jo siirretyn aluksen osalta järjestöt olivat esittäneet Kansainvälisen Kuljetustyöntekijäin Federation ITF:n sopimukseen perustuvan työehtosopimuksen solmimista siten, että se tulisi voimaan erikseen sovittavana ajankohtana. Samalla olisi sovittu alusten miehistön miehittämisestä suomalaisilla merimiehillä. Suomen lipun alla olevien siirrettäväksi aiottujen alusten osalta, kuten esimerkiksi moottorialusten Finnön ja Lindön osalta edellytettiin vastaavanlaisen työehtosopimuksen solmimista. Sopimusta aloitettaisiin noudattaa aluksen siirryttyä toisen maan alusrekisteriin. Alukset miehitettäisiin suomalaisilla merimiehillä. Järjestöt olivat tehneet yksityiskohtaisen sopimusesityksen varustamolle ja sen tytäryhtiöille.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Suomen Konepäällystöliitto, Suomen Laivanpäällystöliitto, Suomen Merimies-Unioni ja Suomen Tietoliikennetekniset ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Asiassa on selvitetty, että Ålands Redarföreningiin jäsenenä kuuluvan Rederiaktiebolaget Gustaf Eriksonin omistaman moottorialus Degerön on ollut määrä lähteä 27.11.1985 illalla Kemin satamasta Ouluun. Samana päivänä on aluksen lähtö satamasta kanteessa kerrotuin tavoin estetty. Aluksella käyneet Suomen Merimies-Unionin sihteeri ja Suomen Laivanpäällystöliiton piiriasiamies ovat ilmoittaneet syyksi toimenpiteeseen, että yhtiö on kieltäytynyt neuvottelemasta ja tekemästä sopimusta sen omistamien, Kyproksen tasavallan alusrekisteriin siirrettyjen ja vastaisuudessa ulkomaisiin alusrekistereihin siirrettävien alusten päällystön ja miehistön työehdoista. Moottorialus Degerö on ollut 18.12.1985 saakka saarrettuna Kemin satamassa.
Asiakirjoista ja muusta selvityksestä käy ilmi, että varustamoyhtiö on syksyllä 1985 siirtänyt neljä moottorialusta, nimittäin Herrö, Rannö, Norrö ja Tingö nimiset alukset Kyprokseen perustetuille tytäryhtiöilleen ja merkityttänyt ne siellä alusrekisteriin. Siitä lähtien alukset ovat liikennöineet Kyproksen lippua käyttäen. Siirtojen yhteydessä on suurin osa alusten miehistöstä irtisanottu. Heidän tilalleen on otettu filippiiniläisiä merimiehiä. Yksityiskohtaisempaa selvitystä varustamoyhtiön suunnitelmista siirtää muita aluksiaan ulkomailla rekisteröitäviksi ei ole esitetty. Moottorialus Degerön kohdalla ei asianosaisten ilmoitusten mukaan tuollaista tarkoitusta kuitenkaan ole.
Riidan kohteena olevien työehtosopimusten soveltamisalaa koskevat määräykset osoittavat, että työehtosopimukset koskevat ainoastaan Ålands Redarföreningin ja Suomen Varustamoyhdistyksen jäsenvarustamoja. Asianosaisten lausumista on lisäksi pääteltävissä, että työehtosopimusten määräyksiä on tarkoitettu soveltaa vain suomalaisten ja Suomen lippua käyttämään oikeutettujen ulkomaanliikenteen alusten miehistön ja päällystön työsuhteissa. Merilain 2 §:n mukaan tuollaisen aluksen, jota käytetään kauppamerenkulkuun, tulee olla kirjoitettu Suomessa alusrekisteriin. Puheena olevia työehtosopimuksia ei ole sovellettu Kyproksella rekisteröidyissä aluksissa työskentelevien työsuhteisiin sikälikään kuin niissä on suomalaista päällystöä tai miehistöä. Työtuomioistuimelle on esitetty jonkin verran selvitystä niistä työehdoista, joista vastaajayhdistysten vaatimusten mukaan olisi ulkomaille siirretyissä tai siirrettävissä aluksissa noudatettava. Ehdot poikkeavat olennaisesti työehtosopimuksien vastaavista määräyksistä.
Edellä lausutun mukaan ei työtuomioistuimen mielestä ulkomaan lippua käyttävien alusten suomalaisenkaan päällystön ja miehistön työsuhteiden ehdoista ole sovittu riidan kohteena olevilla työehtosopimuksilla. Ålands Redarföreningiin tai varustamoyhtiöön kohdistetuilla vaatimuksilla ei esitetyn selvityksen mukaan ole tarkoitettu laajentaa voimassa olevien työehtosopimusten soveltamispiiriä koskemaan ulkomaalaisia aluksia edes suomalaisen laivaväen osalta, vaan järjestää muulla kuin työehtosopimuslain mukaisella sopimuksella tuollaisissa aluksissa noudatettavat työehdot. Saarto ei siten ole painostustoimenpiteenä kohdistunut työehtosopimusten soveltamisalaa koskevaan määräykseen tai siitä johtuen työehtosopimuksiin kokonaisuudessaan.
Työntekijäyhdistysten ilmoituksen mukaan painostustoimilla ei pyritä estämään varustamoyhtiötä siirtämästä Suomessa alusrekisteriin merkittyjä aluksiaan ulkomailla rekisteröitäviksi. Vastanäyttöä ilmoitusten todenperäisyyttä kohtaan ei ole esitetty. Alusten siirtäminen ulkomaille, joka samalla merkitsee riidan kohteena olevien työehtosopimusten soveltamisen lakkaamista niiden miehistön ja päällystön työsuhteissa, on yhtiön yksipuolisesti määrättävissä. Tällaisen tilanteen varalta tehtäväksi vaadittava sopimus työehtosopimuksen määräysten asemesta noudatettavista työehdoista ei kohdistu sovellettavuutensa menetettävissä työehtosopimuksissa oleviin, työtehtäviä ja muita työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin yhtä vähän kuin työehtosopimusten osina noudatettavien irtisanomista ja lomauttamista koskevien työehtosopimusten määräyksiin.
Todistajana jutussa kuulustellun Suomen Laivanpäällystöliiton järjestösihteerin lausuman mukaan liiton eräänä tavoitteena on ollut vaatimuksia esitettäessä ja niistä neuvoteltaessa saada aikaan sellaisia järjestelyjä, joiden mukaan ulkomaille siirrettäviin aluksiin otettaisiin suomalainen päällystö. Ilmeisesti samantapaisia pyrkimyksiä on ollut muillakin vastaajina olevilla yhdistyksillä. Työtuomioistuimen mielestä kysymys ulkomaille siirrettävien alusten miehityksestä jää joka tapauksessa voimassa olevien työehtosopimusten soveltamisalan ulkopuolelle.
Jutussa ei ole väitetty, että kanteessa tarkoitetuilla painostustoimenpiteillä olisi pyritty välittömästi vaikuttamaan moottorialus Degerön päällystön tai miehistön työsuhteiden ehtoihin. Se, että saartaminen on tosiasiassa keskeyttänyt ja estänyt työn tavanomaisen suorittamisen aluksella, ei tee toimenpidettä näissä oloissa moottorialus Degerön laivaväen työsuhteissa noudatettaviin työehtosopimusten määräyksiin kohdistuvaksi. Heidän työsuhteidensa ehdot on tarkoitettu jäämään muuttumattomina voimaan saarron päättyessä.
Jutussa on siis jäänyt näyttämättä, että vastaajayhdistysten toimeenpanema moottorialus Degerön saartaminen kohdistuisi työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimusten yksittäisiin määräyksiin tai niihin kokonaisuudessaan.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Suomen Tietoliikennetekniset, Suomen Merimies-Unioni, Suomen Laivanpäällystöliitto ja Suomen Konepäällystöliitto saavat kuitenkin asian laatu huomioon ottaen kärsiä kulunsa vahinkonaan.
Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Peltola, Vihma, Airaksinen, Leivo ja Porttila.
Tuomio oli yksimielinen.