Labor court rules B-table wage applies to temporary warehouse workers but not to those permanently transferred.
Legislator summary
AI generatedThe court ordered the employer to pay two pipe fitters the warehouse work wage stipulated in the collective agreement, while dismissing the claim of a third fitter. The plaintiff union argued that all three workers were entitled to the specific warehouse wage, whereas the employer contended the wage table only applied to permanent transfers. The court determined that the wage table was intended solely for workers permanently transferred to warehouse duties, distinguishing the two temporary workers from the one with a permanent transfer agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 10 of the collective agreement; Section 10, paragraph 4 of the collective agreement: The wage table designated for warehouse work applies only to workers permanently transferred to such duties, not to those working there temporarily.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työnantaja oli maksanut kolmelle varastotyötä tehneelle putkiasentajalle B-taulukon mukaista palkkaa.
B-taulukkoa koskevan työehtosopimusmääräyksen sanamuoto ja määräyksen syntyvaiheista esitetty selvitys viittasivat kuitenkin siihen, että B-taulukkoa ei ollut tarkoitettu sovellettavaksi putkiasentajiin, jotka määrättiin ainoastaan tilapäisesti tekemään sellaista työtä, jonka palkkaus oli sovittu sitä säännönmukaisesti tekevien osalta peruspalkaksi mahdollisine lisineen.
Kahdella putkiasentajalla, jotka vain satunnaisesti olivat olleet varastotyössä, katsottu olleen oikeus saada varastotyön ajalta kanteessa vaadittua aikatyönä tehtävästä hinnoittelemattomasta työstä maksettavaksi sovittua palkkaa. Sen sijaan putkiasentajalla, jonka kanssa oli sovittu siirtymisestä pysyväisluonteisesti varastotyöhön, ei ollut oikeutta kanteessa vaadittuun palkkaan.
Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Kuultava Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Rakennustyöläisten Liiton ja Putkijohtotyönantajainliiton välillä 26.5.1977 28.2.1979 voimassa olleessa putkijohtoja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
9 §
AIKAPALKAT
PUTKIJOHTOALA
1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden aikapalkkojen perusosat:
1.10.1978 jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta:
Taulukko A Paikkakuntaluokat
Taulukko B Paikkakuntaluokat
Taulukko C Paikkakuntaluokat
7. Henkilökohtainen tuntipalkka
Henkilökohtainen tuntipalkka = A- tai D-taulukon mukainen perustuntipalkka lisättynä työkohtaisuuslisällä.
10 §
AIKAPALKKOJEN KÄYTTÖ
1. A- ja D-taulukot
A-taulukon mukaisesti lasketulla henkilökohtaisella tuntipalkalla maksetaan odotusajan palkka, 17 §:n tarkoittama korvaus matkustamiseen käytetyltä ajalta ja palkka harjannostajaisten ajalta niihin osallistuvalle työntekijälle.
D-taulukkoa käytetään putkiasentajaoppilaille Ataulukon asemasta.
Odotusajan palkka maksetaan työntekijälle, joka odottaa työtä verstaalla tai työpaikalla.
2. B-taulukko
B-taulukon mukaiset palkat maksetaan niille työntekijöille, joiden palkkaus muodostuu ainoastaan perustuntipalkasta mahdollisine työkohtaisuus ja muine lisineen.
3. C-taulukko
PUTKIJOHTOALA
C-taulukon mukaisesti maksetaan palkka seuraavista töistä:
3.1. Korjausmiehelle niinä työtunteina, joina hän suorittaa hänelle määrättyä korjaustyötä. Palkka maksetaan myös niiltä korjaustyöhön liittyviltä matkatunneilta, joista ei makseta matka-aikakorvausta.
3.2. Työ, jonka suorittamiseen arvioitu aika urakkahinnoittelun a-hintojen mukaan on arvioitu vähemmäksi kuin 60 yksikköä, suoritetaan aikatyönä. Kuitenkin työnantajalla ja työntekijällä on oikeus tällöinkin sopia, että työ suoritetaan urakkatyönä.
3.3. Jos työntekijä joutuu suorittamaan työnantajan antaman työmääräyksen perusteella muutos- ja lisätöitä, jotka eivät kuulu urakkasopimukseen ja joita ei voida järjestää urakalla suoritettavaksi.
PUTKIJOHTOALA
4. Mikäli hinnoittelematonta työtä ei sovita urakkatyönä, suoritetaan se aikatyönä, josta maksetaan henkilökohtainen tuntipalkka 30 %:lla korotettuna. Tämä määräys ei koske hinnoiteltujen töiden yhteydessä olevien yksittäisten osien tai kappaleiden hinnoitteluerimielisyyksiä.
13 § URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET
PUTKIJOHTOALA
1. Hinnoiteltu työ suoritetaan 10 §:n 3.2 kohdan määrittelemää poikkeusta lukuun ottamatta urakkatyönä. Sellaisista töistä, joista tähän sopimukseen liittyvästä hinnoittelusta ei löydy hintoja, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia, mutta urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että se antaa hinnoiteltujen urakoiden kanssa yhdenmukaisen tason, kuitenkin niin, että työntekijän urakka-ansio normaalilla työvauhdilla nousee vähintään 30 % henkilökohtaisia palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa.
Yhdenmukaisella tasolla putkiasennustöissä tarkoitetaan liikkeen putkiasennusurakkatöiden keskituntiansiota.
KANNE
Kanteen perustelut
Rakennustyöläisten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Pentti Lahtinen, Kaarlo Karttunen ja Raimo Aaltonen olivat vuodesta 1978 lähtien olleet Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n palveluksessa. Työsopimusten mukaan heidät oli palkattu putkiasentajiksi. Kun heidät oli työn vähyyden vuoksi siirretty varastotöihin, työnantaja oli maksanut heille tästä työstä työehtosopimuksen 10 §:n 2 kohdassa tarkoitettua B-taulukon mukaista palkkaa. Työntekijöiden mielestä varastotyöstä olisi tullut maksaa työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaista hinnoittelemattoman aikatyön palkkaa.
Vuoden 1973 työehtosopimukseen oli otettu uudet A ja B-taulukot. A-taulukkoon sisältyivät perustuntipalkat. B-taulukko taas oli otettu sopimukseen sen vuoksi, että siihen olisi saatu mukaan yksinomaan henkilökohtaisella tuntipalkalla työskenteleville työntekijöille jo edellisen vuoden työehtosopimukseen sisältynyt 20 pennin ylimääräinen palkankorotus. Taulukoiden sisällyttäminen työehtosopimukseen oli ollut pelkästään tekninen uudistus, jolla oli selvennetty työehtosopimuksen sisältöä. Tarkoituksena ei ollut ollut muuttaa työehtosopimuksen tulkintaa, jonka mukaan B-taulukkoa ei sovellettu putkiasentajiin.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy olisi ollut velvollinen maksamaan Lahtiselle, Karttuselle ja Aaltoselle varastotyöstä palkkaa työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaisesti.
VASTINE
Vastineen perustelut
Putkijohtotyönantajainliitto on vastineessaan, johon Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy on osaltaan yhtynyt, lausunut, että sanonnalla hinnoittelematon työ oli putkialalla vakiintunut merkityksensä. Työehtosopimukseen liittyvä urakkahinnoittelu sisälsi urakkatyössä noudatettavat hinnat eri putkiasennustyövaiheille. Urakkahinnoittelu ei kuitenkaan ollut täydellinen, vaan asennustyössä esiintyi usein työvaiheita, joita ei ollut hinnoiteltu. Esimerkkeinä tällaisista työvaiheista voitiin mainita kromauksen poistaminen kupariputkesta ja putken maalaaminen. Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa oli asetettu urakkahinnoittelutyöryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ja hinnoitella hinnoittelemattomia työtapoja siten, että työntekijällä
kaikissa asennustyövaiheissa oli mahdollisuus saavuttaa työtehon mukainen urakka-ansio.
Vuonna 1978 käydyissä neuvotteluissa Rakennustyöläisten Liitto oli ehdottanut, että vain tuottavasta työstä maksettaisiin hinnoittelemattoman työn palkkaa. Esimerkkinä tuottavasta työstä voitiin mainita putkikannakkeiden teko verstaalla tiettyä putkiurakkaa varten. Erimielisyysneuvotteluissa sovittu tulkinta oli tarkoitettu olemaan voimassa työehtosopimuskauden loppuun asti eli 28.2.1979 saakka. Se oli tapahtunut Rakennustyöläisten Liiton vaatimuksesta. Kanteessa tarkoitetut tapahtumat olivat sattuneet juuri edellä mainittuna ajankohtana. Työnantajaliitto oli neuvottelussa edellyttänyt, että mikäli asia kaipasi selvennystä, se olisi tehtävä tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Koska muutoksia ei työehtosopimukseen ollut tehty, sovittujen tulkintojen voitiin katsoa jääneen voimaan.
Karttunen ja Aaltonen olivat työskennelleet varastossa vain tilapäisesti vuoden 1978 aikana. Heidän kanssaan oli sovittu erikseen työstä maksettavasta palkasta. Lahtinen sen sijaan oli siirtynyt varastotyöhön marraskuussa 1978 pysyvästi ja hänen kanssaan oli tehty uusi työsopimus. Rakennustyöläisten Liitto oli kanteessaan hyväksynyt sen, että pysyvästi varastotyötä tekevälle työntekijälle tuli maksaa B-taulukon mukaista palkkaa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että työtuomioistuimen tuomiossa n:o 40/1973 oli ollut kysymys siitä, koskiko työehtosopimuksen määräys hinnoittelemattomien töiden hinnoittelutavasta vain hinnoittelukirjassa mainittuihin töihin verrattavia töitä vai kaikkia työehtosopimuksen piiriin kuuluvia hinnoittelemattomia töitä, kuten varastotyötä. Työtuomioistuin oli tuomiossaan katsonut, että hinnoittelemattomina töinä oli pidettävä kaikkia työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä.
VASTAAJAN VASTASELITYS
Putkijohtotyönantajainliitto on vielä lausunut, että varastotöitä ei ollut hinnoiteltu työehtosopimuksessa. Työehtosopimuksen mukaan kaikki varastotyöt tehtiin aikatyönä. Mahdollista oli, että työpaikkakohtaisesti sovittiin varastotöiden urakasta. Tästä oli ollut kysymys työtuomioistuimen tuomiossa n:o 40/1973. Työtuomioistuin oli katsonut, että työehtosopimuksen 13 §:n 1 momentin määräys urakka-ansiotasosta koski kaikkia urakalla tehtyjä töitä. Sen sijaan tuomiossa ei ollut otettu kantaa siihen, mitä aikapalkalla tehtävästä varastotyöstä olisi maksettava. Työtuomioistuimen tuomion johdosta voitiin todeta, että kohtuullisena voitiin pitää sitä, että myös varastourakoissa oli yllettävä urakkatöitä varten sovitulle ansiotasolle. Perusteita ei sen sijaan ollut olemassa sellaiselle käsitykselle, että aikatyönä tehtävän varastotyön palkan pitäisi olla 15-20 % korkeampi, jos työtä teki tilapäisesti putkiasentaja, joka varastotyön osalta oli ammattitaidoiltaan todennäköisesti huonompi kuin vakituinen varastomies.
Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:ssä ei ennen kanteessa mainittuja tapahtumia eikä sen jälkeenkään ollut maksettu putkiasentajille tilapäisestä varastotyöstä työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaista palkkaa.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n palveluksessa ollut putkiasentaja Pentti Lahtinen on siirtynyt syksyllä 1978 putkiasennustyöstä varastotyöhön. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että tästä on sovittu työnantajan ja Lahtisen välillä. Epäselvyyttä on sen sijaan siitä, onko siirtymisvaiheessa sovittu varastotyössä maksettavasta palkasta. 24.11.1978 on Lahtisen ja työnantajan edustajan välillä tehty kirjallinen työsopimus, joka on päivätty tehdyksi 29.9.1978 ja johon on merkitty remonttipalkaksi 15,50 markkaa tunnissa ja varastotyöstä maksettavaksi palkaksi 12,96 markkaa tunnissa 1.11.1978 - 22.12.1978. Putkiasentajat Raimo Aaltonen ja Kaarlo Karttunen ovat putkiasennustyön vähyyden vuoksi olleet syksyllä 1978 varastotyössä tilapäisesti. Heidän työskentelynsä varastossa on työntekijäliiton ilmoituksen mukaan kestänyt muutamasta tunnista enintään muutamaan päivään. Varastotyöstä on Aaltoselle ja Karttuselle samoin kuin Lahtisellekin maksettu B-taulukon mukainen palkka.
Putkijohtotyönantajainliiton ilmoituksen mukaan käytäntö 1970-luvun loppupuolelle asti on ollut sellainen, että tilapäisesti varastotyöhön siirretylle putkiasentajalle on maksettu A-taulukon mukainen odotusajan palkka, jos hän on satunnaisesti tehnyt sekalaisia varastotöitä. Liiton selityksen mukaan 1970-luvun loppupuolelta lähtien on vastaavanlaisissa tilanteissa ryhdytty maksamaan B-taulukon mukaista palkkaa. Tarkempaa selvitystä käytännöstä tältä osin ei ole esitetty. Todistajana kuullun Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy:n palveluksessa olevan osastopäällikön kertoman mukaan putkiasentajille on varastotyöstä maksettu C-taulukon mukaista palkkaa, mikäli kysymyksessä on ollut putkiasennustyöhön liittyvä työ. Varsinaisesta varastotyöstä sen sijaan on maksettu B-taulukon mukainen palkka.
Työehtosopimuksen 10 §:n 2 kohdan sanamuoto ja määräyksen syntyvaiheista esitetty selvitys viittaavat siihen, että B-taulukkoa ei ole tarkoitettu sovellettavaksi sellaisiin työntekijöihin, jotka määrätään ainoastaan tilapäisesti tekemään sellaista työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa työtä, jonka palkkaus on sovittu sitä säännönmukaisesti tekevien osalta peruspalkaksi mahdollisine lisineen. Näyttämättä on myös jäänyt, että 15.12.1978 käydyistä muistioneuvotteluista laaditulla pöytäkirjalla olisi tarkoitettu ottaa yleisesti kantaa B-taulukon soveltamiseen putkiasentajiin, vaan neuvottelutulokset on käsitettävä lähinnä vain silloin esillä olleita yksittäistapauksia koskeviksi ratkaisuiksi. Tähän viittaa työtuomioistuimen mielestä myös se, että muistioneuvotteluista laaditun pöytäkirjan mukaan asia on ollut tarkoitus selvittää lopullisesti seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa. Se on sittemmin kuitenkin jäänyt tekemättä.
Rakennustyöläisten Liitto on jutun käsittelyssä selittänyt, että mikäli putkiasentaja pysyvästi siirretään varastomieheksi, voidaan hänelle maksaa B-taulukon mukaista palkkaa. Kun Lahtisen kanssa edellä selvitetyin tavoin on katsottava sovitun siitä, että hän siirtyy pysyväisluonteisesti varastotyöhön, ei hänellä ole oikeutta saada tässä työssä työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaista palkkaa. Aaltonen ja Karttunen sen sijaan ovat olleet varastotyössä putkiasennustyön tekemisen välillä vain satunnaisesti. Työnantajapuolelta ei ole väitetty, että heidän kohdallaan kysymys olisi ollut sellaisesta tilanteesta, jossa voitaisiin maksaa A-taulukon mukaista odotusajan palkkaa. Näin ollen Aaltoselle ja Karttuselle on varastotyöstä kuulunut maksaa palkka työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaisesti.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy on ollut velvollinen maksamaan Raimo Aaltoselle ja Kaarlo Karttuselle kanteessa tarkoitetun varastotyön ajalta palkkaa työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan mukaisesti.
Kanne enemmälti hylätään.
Jutun laatuun katsoen saa Rakennustyöläisten Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Mörä, Airaksinen, Sariola, Kuivanen ja Porttila.
Tuomio oli yksimielinen.