Labor court dismisses union compensation claim for failing to enforce collective agreement wage rules during strike.

Ammattiosastojen taholta ei ollut ryhdytty ainakaan riittäviin työrauhan palauttamista edistäviin toimenpiteisiin työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin kohdistuneen työtaistelun johdosta. Ammattiosastot vastasivat sitä paitsi luottamusmiestensä toiminnasta.

Työntekijäliittoa vastaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisen perusteella esitetty hyvityssakkovaatimus hylätty.

Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultavat Turun Metallityöväen Ammattiosasto r.y. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 30.3.1984 tehdyssä metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

3 §

Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Sito- Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liitvuus toja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

Noudat- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noutamis- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että velvol- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työlisuus nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

________

noit- teknisesti on mahdollista, työntekijälle on varattelu tava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suoriperuste tuspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin. Hinnoit- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että telu- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkasääntö työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohtaista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Urakan Mom. 8. Milloin työntekijä työnantajan määräyksestä

_______

kes- joutuu keskeyttämään aloittamansa sovitun urakan keyttä- muun työn takia, eikä keskeytyksen aiheuttanutta minen työtä voida järjestää urakalla, maksetaan työntekityön- jälle keskeytyksen ajalta hänen keskituntiansionsa antajan mukainen palkka. Se maksetaan kuitenkin enintään 6 mää- työpäivältä. Jos tuntityö jatkuu kauemmin kuin 6 räyk- työpäivää, maksetaan sen jälkeiseltä tuntityöajalta sestä aikapalkka.

Urakan keskey- Jos työntekijä joutuu keskeyttämään urakkatyön jontyminen kin työnantajasta johtuvan syyn vuoksi, ja hän ilmuusta moittaa välittömästi tästä työnjohdolle, hänelle on syystä pyrittävä järjestämään muuta työtä. Tästä työstä maksetaan työntekijälle, mikäli keskeytys on puolta tuntia pitempi eikä työtä voida teettää urakkatyönä, 85 % hänen keskituntiansionsa mukaisesta palkasta, enintään kuitenkin kuudelta työpäivältä. Tämän kappaleen määräyksiä on noudatettava myös silloin, kun urakkatyötä tekevän työntekijän kone rikkoutuu, ellei rikkoutuminen ole kyseisen työntekijän syy. Tämän kappaleen määräykset eivät saa aiheuttaa muutosta aikaisempaan, työntekijän kannalta edullisempaan käytäntöön.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 §

Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

Neuvot- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä

________

Työ- Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyy

_______

tuomio- det, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momenistuin tissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

KANNE

Kanteen perustelut

Työtaisteluihin olivat ottaneet kahta sairaslomalla ollutta henkilöä lukuun ottamatta kaikki Turun Metallityöväen Ammattiosaston ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston työpaikalle asettamat luottamusmiehet, joita edelliseen kuului seitsemän ja jälkimmäiseen yksi. Jälkimmäisen osaston luottamusmies oli samalla ammattiosaston toimikunnan jäsen. Edellisen osaston työpaikalle asettama pääluottamusmies oli osallistunut lakkoon 30.8.1985. Vaatimukset keskituntiansion mukaisen palkan maksamisesta urakan keskeytyksen ajalta oli työnantajalle esittänyt sanottu pääluottamusmies ja osaston luottamusmies, joka oli myös ilmoittanut työnantajalle ylityökiellosta raskaalla koneistusosastolla.

Luottamusmiehet eivät olleet työnantajan esittämistä vaatimuksista huolimatta ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelujen tuomitsemiseksi tai lopettamiseksi. Sen sijaan he olivat työtaistelutoimenpiteisiin osallistumalla, vaatimuksia esittämällä ja muutenkin selvästi asettuneet tukemaan työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia ja toimenpiteitä. Lakkoon oli ryhdytty huolimatta siitä, että työnantaja oli esittänyt työehtosopimuksen mukaisten neuvottelujen loppuun saattamista. Ammattiosastojen taholta ei muutoinkaan ollut voitu havaita mitään toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi eikä säilyttämiseksi.

Työtaistelutoimenpiteiden vuoksi oli kantajaliiton taholta useita kertoja vaadittu vastaajaliitolta toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi dieseltehtaalla. Vastaajaliiton toimenpiteellä ei kuitenkaan ollut ollut toivottua vaikutusta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja sanottujen kahden ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Metallityöväen Liitto on lausunut, että tiedot työnseisauksista 27.8.1985 pitivät paikkansa. Sen sijaan 30.8.1985 tehtaalla oli ollut normaalin käytännön mukainen työntekijäin kokous. Kysymys ei ollut ollut työtaistelutoimenpiteestä vaan työnseisaus oli alkanut vasta kello 12.00. Pääluottamusmies ei kantajan esittämin tavoin ollut osallistunut 30.8.1985 työnseisaukseen vaan hän oli osallistunut tehtaan yhteistoimintaelimen kokoukseen. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston luottamusmies ei osallistunut työnseisaukseen 27.8.1985 eikä hän ollut osaston toimikunnan jäsen.

Lyhyissä työnseisauksissa oli ollut kysymys tehtaalla vakiintuneesti noudatettujen työehtojen spontaanista puolustamisesta. Tehtaalla oli jo vuosien ajan noudatettu sellaista käytäntöä, että kun työntekijä sähköhäiriön takia joutui keskeyttämään urakkatyön eikä hänelle voitu järjestää muuta urakkatyötä, hänelle maksettiin keskituntiansion mukainen palkka. Työnantaja oli nyt telakan ja dieseltehtaan eriydyttyä omiksi yksiköikseen vuoden vaihteessa ja dieseltehtaan saatua uuden henkilöstöpäällikön yksipuolisesti pyrkinyt muuttamaan vakiintuneesti noudatettuja työehtoja. Työnseisaus oli syntynyt spontaanisti, kun työnantaja 27.8.1985 oli ilmoittanut, ettei työntekijöille makseta keskituntiansion mukaista palkkaa edellisenä päivänä sattuneen sähköhäiriön ajalta. Tapaus oli koskenut noin 10 työntekijää. Työntekijöillä oli se käsitys, että huhtikuussa 1985 samanlaisen sähköhäiriön ajalta oli maksettu keskituntiansion mukainen palkka.

Metallityöväen Liitto on jatkanut, että 30.8.1985 pidetyssä ruokatuntikokouksessa oli käsitelty erilaisia työpaikkaa koskevia kysymyksiä. Mitä pääluottamusmiehen käyttäytymiseen 30.8. tulee, niin hän ei osallistunut työnseisaukseen kello 14-16. Tehtaan yhteistoimintaelimen kokous oli päättynyt kello 14.30. Sen jälkeen pääluottamusmies oli hoitanut pääluottamusmiestehtäviään. Hän oli ollut työssä normaalisti kello 16 saakka, joskin hän solidaarisuussyistä oli merkinnyt palkanmaksun perusteeksi 4 tuntia.

Mitä vielä palkanmaksuun sähköhäiriön ajalta tuli, niin työpaikassa oli vakiintuneesti jo 1970-luvulta lähtien noudatettu sellaista käytäntöä, että työntekijälle maksetaan telakan sisäisestä sähköhäiriöstä johtuvalta odotusajalta keskituntiansion mukainen palkka. Oli katsottava, että tämä käytäntö oli muodostunut kunkin työntekijän työsuhteen ehdoksi, jota työnantaja ei voinut yksipuolisesti muuttaa. Metallityöväen Liiton mielestä työnseisauksia, jotka liittyivät näin työsopimuksen tulkintaan, ei voitu pitää työehtosopimuslain vastaisina.

Huolimatta sanotusta ammattiosastot ja Metallityöväen Liitto olivat pyrkineet ratkaisuun neuvotteluteitse. Turun Metallityöväen Ammattiosastoon kuului noin 8 400 jäsentä, joista 312 kuului dieseltehtaan työhuonekuntaan. Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosastoon taas kuului noin 3 300 jäsentä, jotka olivat työssä 50 eri työpaikalla. Dieseltehtaan työntekijöistä noin 80 oli ammattiosaston jäseniä. Ammattiosasto oli saanut tiedon työnseisauksesta vasta haasteen saatuaan. Kanteessa ei ollut selvitetty, oliko tämän osaston jäseniä osallistunut lainkaan työnseisaukseen 27.8.1985. Kantaja oli myös myöntänyt, että osaston asettama luottamusmies ei ollut osallistunut tuona päivänä häiriöön.

Molempien ammattiosastojen edustajat olivat pyrkineet työtaistelun lopettamiseen.

Metallityöväen Liittoon oli tieto työnseisauksesta tullut 29.8.1985 aamupäivällä. Liitolla näin ollen ei ollut mitään mahdollisuuksia ryhtyä toimenpiteisiin aikaisempien tapahtumien johdosta. Liiton edustajat olivat kuitenkin olleet yhteydessä työpaikalle saaden selville, että työnseisaukset eivät toistuisi.

Metallityöväen Liitto on kiistänyt sen, että työpaikalla olisi toimeenpantu väitettyä ylityökieltoa. Metallityöväen Liiton edustaja on, ollessaan yhteydessä työpaikalle saanut pääluottamusmieheltä tietää, että ylityötilastot osoittivat työntekijöiden hyvinkin ahkerasti suostuvan ylityön tekemiseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaaja on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan työntekijäin vaatimukseen palkan maksamisesta työnteon keskeytyksen ajalta. Ylityöstä kieltäytymisen tarkoituksena on taas ollut koneistajien palkkausta koskevan vaatimuksen tukeminen. Työtaistelu on siten kohdistunut työehtosopimuksen palkkausmääräyksiin.

Lakkoon ovat osallistuneet kahta sairaslomalla ollutta henkilöä lukuun ottamatta kaikki Turun Metallityöväen Ammattiosaston seitsemän luottamusmiestä ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosaston yksi luottamusmies, viimeksi mainittu kuitenkin vain 30.8.1985 iltapäivällä. Ammattiosastojen työpaikalle asettamat luottamusmiehet eivät ole esitetyistä vaatimuksista huolimatta ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelujen lopettamiseksi. Ammattiosastojen taholta ei muutoinkaan ole ryhdytty ainakaan riittäviin työrauhan palauttamista edistäviin toimenpiteisiin. Ammattiosastot vastaavat sitä paitsi edellä mainittujen luottamusmiestensä toiminnasta työtaistelun aikana.

Työntekijäliitto on saanut tiedon työtaistelusta 27.8.1985. Se on osaltaan toimenpiteillään myötävaikuttanut lakkoilun loppumiseen. Työntekijäliitto on pyrkinyt selvittämään sitä, onko ylityökielto ollut olemassa ja muistuttanut työntekijöitä velvollisuudesta noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Ylityökiellon olemassaolosta sillä ei ole ollut käytettävissä sellaista selvitystä, että sen olisi tältäkään osin näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Turun Metallityöväen Ammattiosasto ja Turun Metalli- ja Telakkatyöväen Ammattiosasto tuomitaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, ensin mainittu ammattiosasto 18 000 markkaa ja viimeksi mainittu ammattiosasto 15 000 markkaa.

Metallityöväen Liittoon kohdistettu kanne hylätään.

Mainitut kaksi ammattiosastoa velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle 2 500 markkaa.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Äimälä, Leivo ja Porttila.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto.

Jäsen Äimälä, jonka lausuntoon jäsen Vihma yhtyi, lausui:

Ammattiosastojen vastuun osalta yhdyn enemmistön kantaan. Samoin yhdyn enemmistöön siltä osin kuin koskee Metallityöväen Liiton vastuuta toimeenpannuista työnseisauksista. Mitä ylityökieltoon tulee niin tehtaan ylityöstä kieltäytyminen on jo 27.6.1985 saatettu Metallityöväen Liiton tietoon ja on liitto ollut sen jatkumisesta tietoinen ainakin tämän asian tultua haastehakemuksin sen tietoon. Liitto on tyytynyt luottamaan työntekijäpuolen ilmoituksiin siitä, ettei ylityökieltoa ollut olemassa. Katson liiton laiminlyöneen sille kuuluvan valvontavelvollisuuden, kun se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin ylityökiellon lopettamiseksi.

Tuomitsen Metallityöväen Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa työnantajaliitolle 15 000 markkaa sekä velvoitan Metallityöväen Liiton ja ammattiosastot yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 2 500 markalla.