Labor court fines union for strike and union for failing to maintain peace during work stoppage.

Painostaakseen työnantajaa luopumaan aloitettavaksi ilmoitetusta lauantaityöstä olivat leipomon työntekijät ryhtyneet lakkoon. Ammattiosaston ei ollut edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin kysymyksessä olevan työehtosopimuksen työaikamääräyksiin kohdistuneen työtaistelun lopettamiseksi, minkä lisäksi se vastasi varaluottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun. Myöskään työntekijäliitto ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla.

Ammattiosasto tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja työntekijäliitto valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon. (Ään.)

Kantaja Elintarvikealan Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL r.y. Kuultava Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 29.4.1984 tehdyssä leipomoiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 § Työn johto ja jakaminen sekä järjestäytymisoikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työt sekä ottaa ja erottaa työntekijät.

IV TYÖAIKA

23 § Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika on 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

25 § Poikkeaminen vakiintuneesta työaikajärjestelystä

Mikäli vakiintuneesta työaikajärjestelystä poiketaan pysyvästi ilmoitetaan siitä asianomaisille työntekijöille tai työntekijäryhmille vähintään viikkoa ennen muutoksen toimeenpanoa.

26 § Vapaapäivät

Mikäli viikolla ei sunnuntain lisäksi ole toista vapaapäivää, annetaan leipomon tuotantopuolen työntekijöille tämän lain mukaisesti viikkovapaan lisäksi vapaapäivä viikottain lauantaina.

Muille kuin tuotantopuolen työntekijöille annetaan lain mukaisen viikkovapaan lisäksi tuleva vapaapäivä kuusi arkipäivää sisältävinä viikkoina lauantaina tai, ellei tämä ole mahdollista, maanantaina.

Edellä olevat määräykset eivät kuitenkaan ole esteenä sille, että työnantaja ja työntekijä sopivat, luottamusmiehen kanssa neuvotellen, vapaapäivän antamisesta yksittäistapauksissa jonakin muuna viikon päivänä.

27 § Lauantaityö

Työntekijöillä voidaan tässä pykälässä olevien määräysten estämättä teettää säännöllistä työtä lauantaisin myös kuusi arkipäivää sisältävinä viikkoina. Tällöin heille maksetaan erityislisänä 80 markkaa siitä riippumatta, mikä on ollut ao. lauantaipäivänä tehtyjen säännöllisten työtuntien lukumäärä.

Milloin 40-tuntista työviikkoa suorittavalla työntekijällä teetetään säännöllistä lauantaityötä, saa hän edellä mainitun erityislisän lisäksi vapaa-aikahyvitystä yhden neljäsosan lauantaina tekemiensä täysien työtuntien lukumäärästä. Näin kertyvä vapaa-aika annetaan työntekijälle työtuntijärjestelmän puitteissa ensi sijassa normaalia lyhyempinä, esim. 6 tunnin työpäivinä. Vapaa-aika annetaan sen kertymistä seuraavan vuosineljänneksen loppuun mennessä.

Mikäli muodostunutta vapaa-aikaa on työsuhteen päättyessä antamatta, korvataan se työntekijälle rahassa yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vapaa-ajan antamisajankohdasta toisinkin. Tapauskohtaisesti voidaan sopia myös vapaa-ajan korvaamisesta yksinkertaisella tuntipalkalla.

Vapaa-ajan asemasta suoritettavat rahakorvaukset vanhenevat kuten ylityökorvaukset.

VIII TYÖRAUHA

46 § Työrauha

Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tahi johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kielletyt.

Liiketyönantajain Keskusliitto LTK r.y:n ja toiselta puolen Akava r.y:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n, Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto STTK r.y:n ja Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK r.y:n välillä 5.6.1984 käydystä neuvottelusta laaditussa pöytäkirjassa sanotaan seuraavaa:

Valtioneuvoston tehtyä periaatepäätöksen hallituksen esityksestä eduskunnalle työehtosopimuslain muuttamiseksi, siten, että työehtosopimuslain 7-9 §:n mukaisia hyvityssakkoja korotetaan ja valtioneuvosto valtuutetaan tarkistamaan näitä 3-vuotiskausittain, ovat alla mainitut keskusjärjestöt sopineet yhteisten työehtosopimusalojensa osalta seuraavaa.

Hyvityssakkojen enimmäismäärien korotukset toteutetaan yhteisillä työehtosopimusaloilla siten, etteivät niiden nykyiset markkamääräiset suhteet muutu ja että yksittäiseen työnantajaan ja paikalliseen ammattiyhdistykseen kohdistuvien hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat samat. Jos nämä periaatteet johtaisivat joltain osin hyvityssakkojen alentumiseen, neuvotellaan keskusjärjestöjen välillä sen aiheuttamista toimenpiteistä.

Edellä oleva koskee sekä lailla tapahtuvia hyvityssakkojen korotuksia että niiden myöhempiä tarkistuksia, ellei keskusjärjestöjen välillä muuta sovita.

Todettiin, että em. periaatteet merkitsevät, jos 1. kappaleessa mainitut hyvityssakkojen korotukset lailla toteutuvat, sitä, että paikallisen ammattiyhdistyksen ja yksittäisen työnantajan hyvityssakkojen enimmäismäärät ovat laista poikkeavasti 10 000 markkaa.

Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan samanaikaisesti kun 1. kappaleessa lainmuutos hyvityssakkojen korottamisesta. Tämä sopimus sitoo niitä keskusjärjestöjen jäsenliittoja, jotka eivät ole 20 päivään kesäkuuta 1984 mennessä ilmoittaneet jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto oli ollut tietoinen tapahtumista Iin Leipomo Oy:ssä. Asiasta oli useaan eri otteeseen keskusteltu Liiketyönantajain Keskusliiton Oulun aluetoimiston alueasiamiehen ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton Oulun piirisihteerin kesken. Lakon uhkan tultua työnantajapuolen alueasiamiehen tietoon, hän oli vaatinut työntekijäliiton piirisihteeriä ryhtymään riittäviin toimiin työrauhan turvaamiseksi Iin Leipomo Oy:ssä. Työnantajaliitto oli 12. ja 15.11.1985 päivätyillä kirjeillä vaatinut Suomen Elintarviketyöläisten Liittoa ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi Iin Leipomo Oy:hyn. Työntekijäliitto ei ollut ilmoittanut, mihin toimiin se mahdollisesti oli ryhtynyt laittoman lakon johdosta.

Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosaston työpaikalle asettamat pääluottamusmies ja varaluottamusmies olivat toistuvasti esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia vaatimuksia lauantaityön lopettamisesta Iin Leipomo Oy:ssä. Lisäksi he olivat painostaneet työnantajaa suostumaan esitettyihin vaatimuksiin. Vaikka työnantaja oli edellyttänyt heiltä toimenpiteitä työrauhan palauttamiseksi, he eivät olleet ryhtyneet tällaisiin toimiin. Luottamusmiehet olivat lisäksi osallistuneet lakkoon. Pääluottamusmies oli tosin kysymyksessä olevana aikana ollut sairaslomalla, mutta toimimalla lakkovahtina hän oli osallistunut lakkoon, kuten varaluottamusmieskin.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Elintarvikealan Työantajaliitto on vaatinut Suomen Elintarviketyöläisten Liiton ja Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto on lausunut vastineessaan, johon Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosasto on osaltaan yhtynyt, että leipomotyöntekijät koko maassa olivat suhtautuneet kielteisesti lauantaityöhön, vaikka työehtosopimus kirjaimellisesti tulkittuna antoi siihen mahdollisuuden. Lauantaityöhön siirtymistä ei leipomoiden piirissä ollut koettu mielekkääksi, koska oli ymmärretty, että se ajan mittaan johtaisi kustannusten lisääntymiseen ja hankaliin työaikajärjestelyihin. Pohjois-Suomen alueella ei käytännöllisesti katsoen lainkaan tehty lauantaityötä. Aina silloin tällöin jokin työnantaja oli yrittänyt ryhtyä lauantaityön teettämiseen lyhytaikaisen markkinaedun toivossa. Tästä viimeisin esimerkki oli Iin Leipomo Oy.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Elintarvikealan Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sen jälkeen kun Iin Leipomo Oy:ssä on työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä 8.11.1985 keskusteltu leipomisen aloittamisesta lauantaisin, pääluottamusmies on seuraavana päivänä työnantajan julkistettua keskustelussa syntyneeksi katsomansa neuvottelutuloksen ilmoittanut työnantajan edustajalle, että työntekijät eivät hyväksy työn teettämistä lauantaisin. Painostaakseen työnantajaa luopumaan aiotusta lauantaityöstä on leipomon 16 työntekijää ollut kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 11.11.1985. Saman päivän iltana on Suomen Elintarviketyöläisten Liiton Oulun piirisihteeri ilmoittanut työnantajan edustajalle, että lakko alkaisi uudelleen aamulla 14.11.1985, ellei työnantaja tätä ennen ilmoita luopuvansa lauantaityön teettämisestä. Kun työnantajan ja työntekijöiden väliset neuvottelut eivät ole johtaneet tulokseen, ovat työntekijät ryhtyneet lakkoon aikaisemmin tehdyn ilmoituksen mukaisesti 14.11.1985. Lakko jatkuu vielä jutun pääkäsittelypäivänä.

Lakkoon, joka työtaistelutoimenpiteenä kohdistuu työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin, on ottanut osaa Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosaston työpaikalle asettama, pääluottamusmiehen sairasloman aikana hänen sijaisenaan toiminut varaluottamusmies. Kanteessa tarkoitettuna aikana pääluottamusmies on työpaikan läheisyydessä autossa tarkkaillut tilannetta. Ammattiosaston ei ole edes väitetty ryhtyneen mihinkään toimenpiteisiin lakon estämiseksi tai sen lopettamiseksi, minkä lisäksi se vastaa edellä mainitun varaluottamusmiehen toiminnasta.

Työnantajapuolelta on kehotettu Suomen Elintarviketyöläisten Liiton Oulun piirisihteeriä ryhtymään toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla. Elintarvikealan Työnantajaliitto on 12.11. ja 15.11.1985 päivätyillä kirjeillä edellyttänyt työntekijäliitolta pikaisia toimenpiteitä tilanteen selvittämiseksi. Selvitystä siitä, että Suomen Elintarviketyöläisten Liiton taholta olisi ryhdytty toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi työpaikalla, ei ole esitetty.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla ja huomioon ottaen keskusjärjestöjen välillä laaditun hyvityssakkojen enimmäismäärien korotuksia koskevan pöytäkirjan määräykset työtuomioistuin harkitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla oikeaksi tuomita Oulun Elintarviketyöläisten ammattiosaston maksamaan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa Elintarvikealan Työnantajaliitolle 4 500 markkaa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä maksamaan hyvityssakkoa 12 000 markkaa ja molemmat yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarvikealan Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 200 markalla.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Sariola, Leivo ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sariolan lausunto, johon jäsen Vihma yhtyi:

Yhdyn työtuomioistuimen ratkaisuun muilta osin, mutta harkitsen oikeaksi tuomita Suomen Elintarviketyöläisten Liiton maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoa Elintarvikealan Työnantajaliitolle 16 000 markkaa.