Legislator Case Law & Legislation
TT:1985-121 AI generated

Labor court dismissed union claim that established practice in Hango port required manual loading only after all permanent staff were hired.

Case Number TT:1985-121
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The labor court dismissed the union's request to enforce a specific working practice regarding manual loading tasks in Hango port. While the union argued that a long-standing custom existed there, the court found no evidence proving this practice was established or consistently followed before the 1972 contract merger. Consequently, the court ruled that the union failed to meet its burden of proof regarding the alleged local custom.

Legislator headnote

AI generated

Työehtosopimus 17 §; Työehtosopimus 5 §: The court held that a specific working practice must be clearly established and proven to be consistently followed in a particular location to override general contractual provisions, and the burden of proof lies with the party claiming the custom exists.

Keywords

AI generated
established practice labor dispute burden of proof collective agreement port operations union claim local custom

Cited Legislation

AI generated
Työehtosopimus 5 §
Työehtosopimus 16 §
Työehtosopimus 17 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Työehtosopimuksen mukaan 30.4.1972 palveluksessa olleiden vakinaisten koneahtaajien osalta noudatettiin sopimuskauden aikana samaa käytäntöä, jota eri satamissa oli noudatettu päättyneen sopimuskauden aikana. Näyttämättä oli jäänyt, että Hangon satamassa olisi noudatettu sellaista vakiintunutta käytäntöä, että näillä ns. entisillä konepuolen työntekijöillä olisi teetetty käsiahtaustyötä vasta siinä vaiheessa, kun kaikki vakinaiset käsiahtaajat oli työllistetty.

Kantaja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto Vastaaja Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy Hangö Stevedoring Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 17.5.1984 tehdyssä vakinaisia työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

5 §

Työ- Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa suhteen työntekijä sekä määrätä työnjohtamisesta. syntyminen, Työnjako, työnjohto ja työn teknillinen järjestely, lak- kuten työntekijöitten siirto työpisteestä toiseen ja kaami- työpisteitten miehitys ovat työnantajan vapaasti nen ja järjestettävissä. työn teknillinen järjestely

Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on muun ohella seuraavat määräykset:

16 §

Tulkin- Todettiin, että ne 1.5.1972 jälkeen kirjatut liitta- tojen väliset työehtosopimuskohtien tulkintapöytäpöy- kirjat, joiden kohdalla tässä työehtosopimuksessa ei tä- ole tapahtunut sopimusmuutosta, ovat edelleen voikir- massa. jat 17 §

Ent. Aikaisemmin ns. konepuolen työehtosopimuksen piiriin kone- kuuluneiden vakinaisten työntekijöiden osalta noupuolen datetaan sopimuskauden aikana samaa käytäntöä, jota työn- eri satamissa on noudatettu päättyneen sopimuskauden tekijät aikana.

KANNE

Kanteen perustelut

Kun asiasta ei ollut päästy paikallisella tasolla yksimielisyyteen, se oli siirretty liittojen välillä ratkaistavaksi. Myöskään liittojen välillä 6.11.1984 käydyssä neuvottelussa ei ollut päästy yksimielisyyteen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on perustellut kannettaan viittaamalla eri satamien käytäntöön ja sopimuksiin. Liitto on selittänyt, että myös Hangon sataman osalta oli sovittu ja siellä oli aina 2.10.1984 saakka ollut käytäntönä, että entiset konepuolen työntekijät osoitettiin käsiahtaustyöhön vasta, kun kaikki käsiahtaajat oli työllistetty, ja siten siis vain ruuhkahuippujen tasaamiseen.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantaja voi teettää niin sanotuilla entisillä konepuolen työntekijöillä käsiahtaustyötä vasta siinä vaiheessa, kun kaikki vakinaiset käsiahtaajat oli työllistetty. Lisäksi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vaatinut Oy Hangö Stevedoring Ab:n velvoittamista suorittamaan 2.10.1984 lomauttamilleen työntekijöille näiltä lomautuksen vuoksi saamatta jääneinä palkkoina Lietzenille ja Grönroosille kummallekin 227,10 markkaa, Nissiselle 210,70 markkaa, Ekholmille, Degerlundille ja Vindbergille, kullekin 227,10 markkaa ja Hietaselle sekä Anderssonille, kummallekin 218,94 markkaa, kaikki erät 16 prosentin korkoineen palkanmaksupäivästä 5.10.1984 lukien.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto on lausunut, että työehtosopimuksen 17 §:ään sisältyvä määräys oli otettu työehtosopimukseen sanatarkasti valtakunnansovittelijan 30.5.1973 tekemästä sovintoesityksestä. Määräyksen tarkoituksena oli, että entisten konepuolen työehtosopimuksen piiriin kuuluneiden työntekijöiden asemaa ei saisi mitenkään huonontaa eikä heillä teettää sellaisia töitä, joita he eivät aikaisemminkaan olleet tehneet. Heidän osaltaan tuli siis noudattaa entistä käytäntöä sellaisena, miksi se oli muodostunut kussakin satamassa päättyneen sopimuskauden aikana.

Oy Hangö Stevedoring Ab oli menetellyt kysymyksessä olevassa tilanteessa täysin työehtosopimuksen mukaisesti.

Vastineessa esitetty vaatimus

Vastaaja on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto on vielä lausunut muun ohella, että työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja määräsi ennakkovaroituksettomien lomautuspäivien lukumäärän. Niiden enimmäismäärä vuonna 1984 oli 38. Ennakkovaroituksettomien lomapäivien johdosta muissa satamissa tehdyillä ratkaisuilla oli asian kannalta merkitystä, koska ne osoittivat sen linjan, jota oli noudatettu osoitettaessa entisen konepuolen ahtaajia käsiahtaustyöhön.

Hangon satamassa oli aina 2.10.1984 saakka ollut käytäntönä, että entiset konepuolen työntekijät osoitettiin käsiahtaustyöhön vasta kun kaikki käsiahtaajat oli työllistetty eli ruuhkahuippujen tasaamiseen. Tosin kerran työnantajan taholta oli tätä käytäntöä pyritty muuttamaan, mutta tuolloin työnantajan edustaja yhdessä Hangon Satamatyöntekijät r.y:hyn kuuluneita työntekijöitä edustavan pääluottamusmiehen kanssa oli todennut, että entistä käytäntöä noudatettaisiin jatkossakin.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaisliitot ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan ahtaustöissä satamissa työskentelevien työntekijöiden työsuhteiden ehdot ovat ennen 1.5.1972 asianosaisliittojen välillä voimaan tullutta työehtosopimusta määräytyneet kahden erillisen työehtosopimuksen mukaan. Mainittuun ajankohtaan saakka satamissa ainoastaan niin sanotut konepuolen työntekijät, joita lähinnä ovat olleet koneenkuljettajat ja korjaamoiden työntekijät, ovat olleet pysyvässä työsuhteessa. Heidän palkkauksensa on määräytynyt kuukausipalkan mukaan. Muuta satamissa suoritettavaa ahtaustyötä, jota on kutsuttu käsiahtaukseksi, tekevät työntekijät eivät ole olleet vakinaisessa työsuhteessa, vaan heidät on otettu töihin kutakin työtä tai työpäivää varten erikseen. Heidän palkkauksensa on perustunut urakka- tai tuntipalkkaan. Kumpaakin työntekijäryhmää varten aikaisemmin erikseen sovitut työehtosopimukset on yhdistetty alussa mainitulla työehtosopimuksella yhdeksi sopimukseksi.

Asianosaisliittojen välillä käydyt neuvottelut osoittavat, että Ykspihlajan, Tornion ja Inkoon satamissa on konepuolen työehtosopimusten piirissä olleiden vakinaisten työntekijäin osalta noudatettu sentapaista käytäntöä, jota kanteessa tarkoitetaan. Neuvotteluissa tehdyistä päätöksistä ei voida päätellä, että samaa käytäntöä olisi sovellettu Hangon satamassakin. Hangon satamassa konepuolen työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien työntekijöiden työn suorittamisesta ei ole liittojen välillä saatu aikaan sopimusta tai muuta yhteisesti hyväksyttyä toteamusta siellä aikaisemmin vallinneesta käytännöstä. Jutussa toimitetussa todistajien kuulustelussa on näet käynyt ilmi, että vuonna 1973 on Hangon satamassa määrätty niin sanottuja konepuolen työntekijöitä ahtaustyöhön laivan ruumaan ja lomautettu muita työntekijöitä. Sen johdosta niin paikallisella tasolla kuin liittojen välillä käydyt neuvottelut menettelyn oikeellisuudesta ovat jääneet erimielisiksi.

Työtuomioistuimen mielestä jutussa ei ole voitu täsmällisesti selvittää, minkälaista käytäntöä Hangon satamassa on riidanalaisessa kysymyksessä noudatettu ennen toukokuun alkua 1972, jolloin työehtosopimukset yhdistettiin. Jutussa esitetyn, jossain määrin ristikkäin menevän selvityksen mukaan sellaisia tilanteita, joissa erimielisyyttä aiheuttanutta allekirjoituspöytäkirjan määräystä olisi jouduttu soveltamaan, on esiintynyt hyvin harvoin. Kun otetaan huomioon etenkin se, että konepuolen työehtosopimuksen piiriin kuuluneisiin työntekijöihin sovellettavasta käytännöstä asianosaisliitot ovat olleet eri mieltä jo määräyksen pöytäkirjaan ottamisen aikoihin vuonna 1973, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Hangon satamassa olisi noudatettu sellaista vakiintunutta käytäntöä, jota kanteessa vaaditaan vahvistettavaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian laatuun nähden Suomen Lastauttajain Työnantajaliitto saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Rautiainen, Uski, Kuivanen ja Pennanen.

Tuomio oli yksimielinen.