Labor court orders employer and union branches to pay severance pay and fines for contract termination without notice.

Työnantaja, joka oli menetellyt vastoin työehtosopimuksen määräyksiä päättäessään kirvesmiehen työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, velvoitettu suorittamaan tälle irtisanomisajan palkka.

Työnantajaliiton ja sen piiriyhdistyksen olisi tullut tarkemmin ottaa selvää työsuhteen päättämisperusteista ja huolehtia siitä, että työntekijälle maksetaan irtisanomisajan palkka.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike Aimo Hohtari Ky ja rakennusmestari Aimo Hohtari Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 4.5.1984 tehdyssä Rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

II Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken toukokuun 4 päivänä 1984 solmittua sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla.

Työehtosopimuksessa tarkoitetussa irtisanomissuojasopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 § Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain (320/70) 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

3. Irtisanomisen perusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijästä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5 § Irtisanomisajat

1. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava vähintään seuraavia irtisanomisaikoja työsuhde on jatkunut irtisanomisaika keskeytyksettä

enintään 3 vuotta 2 viikkoa yli 3 vuotta mutta enintään 7 vuotta 4 viikkoa yli 7 vuotta 6 viikkoa

8 § Irtisanomisajan laiminlyönti

1. Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

IV ERINÄISIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

28 § Korvaus muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneesta perusteettomasta irtisanomisesta sekä työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työsopimuksen tämän sopimuksen 4 §:ssä määritellystä muustakuin työntekijästä johtuvasta syystä tai perusteettomasti purkaa työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Pykälää sovelletaan myös tämän sopimuksen 4 §:n 3 momentin mainitsemissa tapauksissa 1.9.1984 saakka.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että sen jäsen kirvesmies Harri Saarinen oli helmikuusta 1984 lukien ollut Rakennusliike Aimo Hohtari Ky:n palveluksessa työskennellen eri kohteissa. Kun Saarisen viimeisellä työmaalla oli syntynyt kiistaa muun muassa vanhan rakennuksen korjauksista maksettavasta palkasta, työnantaja oli päättänyt Saarisen työsuhteen ilman irtisanomisaikaa 15.6.1984 lukien. Työnantaja oli perustellut työsuhteen irtisanomista työaikalain säännösten rikkomisella. Saarinen oli nimittäin lähtenyt 15.6.1984 puoli tuntia ennen työajan loppumista hoitamaan omia asioitaan. Saarinen ei ollut muulloin ollut luvattomasti pois työstä eikä hänelle näin ollen ollut annettu sellaisesta varoituksia. Puolen tunnin poissaoloa ei voitu pitää sellaisena työvelvoitteiden täyttämättä jättämisenä, jota tarkoitettiin työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdassa. Näin ollen työnantajalla ei ollut oikeutta purkaa työsopimusta.

Asiasta oli käyty neuvotteluja ensin työnantajaliiton Lahti-Kymen Piirin ja Rakennustyöläisten Liiton Lahden aluejärjestön edustajien kesken pääsemättä sopimukseen. Asia oli sitten siirtynyt liittojen välillä neuvoteltavaksi, ja tällöin kantajaliitto oli vaatinut irtisanomisajan ja odotusajan palkkaa. 7.1.1985 pidetyssä liittoneuvottelussa oli todettu asian jäävän erimieliseksi. Tällöin Rakennustyöläisten Liitto oli ilmoittanut vievänsä asian työtuomioistuimeen ja vaativansa työnantajan tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä työnantajaliiton ja sen piiriyhdistyksen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantaja oli menetellyt vastoin työehtosopimuksen määräyksiä päättäessään Saarisen työsuhteen ilman irtisanomisaikaa ja jättäessään maksamatta Saariselle irtisanomisajan palkan. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike Aimo Hohtari Ky:n ja sen vastuunalaisen yhtiömiehen Aimo Hohtarin tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta työnantajan jättäessä noudattamatta irtisanomisaikaa ja maksamatta irtisanomisajan palkan. Edelleen kantaja on vaatinut Rakennusliike Aimo Hohtari Ky:n ja Aimo Hohtarin velvoittamista suorittamaan Harri Saariselle kahdelta viikolta irtisanomisajan palkan yhteensä 2 256 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.6.1984 lähtien. Edelleen kantaja on vaatinut vastaajaliiton ja sen Lahti-Kymin Piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kanteeseen vastatessaan vastaajat ovat lausuneet, että Saarisen oli havaittu perjantaina 15.6.1984 kello 15.00 aikoihin poistuneen luvatta Tervastien rivitalotyömaalta palaamatta sinne enää sinä päivänä. Maanantaina, 18.6.1984 Aimo Hohtari oli tiedustellut Saariselta poissaolosta, jolloin Saarinen oli ensin väittänyt olleensa perjantaina työssä työvuoron loppuun saakka. Työnantajan kysyttyä toistamiseen poissaoloa, Saarinen oli myöntänyt poistuneensa töistä samana päivänä luvattomasti ennen aikojaan. Tällöin työnantaja oli purkanut Saarisen työsuhteen päättymään välittömästi, jolloin Saarinen oli poistunut työmaalta sinne enää myöhemmin palaamatta. Ennen työsuhteen purkamista Saarista oli todistettavasti varoitettu 2-3 kertaa työmaalta liian aikaisin poistumisesta.

Saarisen tapaus oli tullut Suomen Rakennusteollisuusliiton piiriasiamiehen tietoon vasta työsuhteen purkamisen tapahduttua Aimo Hohtarin oma-aloitteisesti tiedustellessa piiriasiamieheltä menettelyn oikeellisuutta, kun Saarisen työsuhde oli purettu. Piiriasiamiehen tiedustellessa, oliko Saarista ennen purkamista varoitettu työvelvoitteiden laiminlyömisestä Aimo Hohtari oli vakuuttanut varoittaneensa häntä. Erimielisyysneuvotteluissa pääkysymyksenä oli ollut vanhojen rakennusten korjauslisä ja sivuvaatimuksena irtisanomisajan palkka. Saarisen työsuhde oli kuitenkin päätetty purkaa, kun sille oli edellytykset. Siksi työnantaja ei ollut suostunut irtisanomisajan palkkaa koskeneisiin vaatimuksiin.

Kantajan vaatimus työnantajan tuomitsemisesta hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta oli perusteeton sen vuoksi, että ensimmäinen kannekohta oli perusteeton. Vaatimus oli perusteeton myös sillä perusteella, että työehtosopimuksen mukaisen korvauksen rinnalla ei tietensä rikkomiseen perustuva hyvityssakko tullut kysymykseen.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja vastaajaliiton Lahti-Kymen Piiri ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusliike Aimo Hohtari Ky on 18.6.1984 purkanut kirvesmies Harri Saarisen työsopimuksen sillä perusteella, että Saarinen oli aikaisemmista varoituksista huolimatta toistuvasti laiminlyönyt työvelvollisuutensa. Mistään irtisanomisesta ilman irtisanomisaikaa ei asiassa siis ole ollut kysymys. Kantaja on kuitenkin kanteessaan tuonut esiin myös sen, ettei työnantajalla olisi ollut oikeutta purkaa työsopimusta. Tämän vuoksi ja kun kantaja on koko ajan tarkoittanut samaa tapahtumaa, nimittäen sitä työsuhteen päättämiseksi ilman irtisanomisaikaa, ja kun myös asiassa käydyissä neuvotteluissa on käsitelty kysymystä Saarisen työsopimuksen purkamisesta, työtuomioistuin katsoo, ettei ole estettä tutkia kannetta sillä perusteella ajettuna, kun siinä väitetään ettei työsuhdetta olisi pitänyt päättää irtisanomisaikaa noudattamatta.

Saarisen ei ole näytetty jättäneen työvelvoitettaan täyttämättä ennen kuin 15.6.1985, jolloin hän on ilman perusteltua aihetta poistunut työpaikalta noin puoli tuntia ennen työajan päättymistä. Sitä paitsi varoituksen, jotta sitä voitaisiin pitää sellaisena toimenpiteenä, jota työsopimuslain 43 §:n 6 kohdassa tarkoitetaan, tulisi sisältää ilmoitus siitä, mihin seurauksiin työntekijän menettely jatkuessaan saattaisi johtaa. Tätä työnantaja ei ainakaan ole ilmoittanut työntekijälle kertomansa mukaan varoitusta antaessaan.

Työtuomioistuin katsoo, ettei työnantajalla ole ollut kanteen tarkoittamissa olosuhteissa oikeutta purkaa Saarisen työsopimusta. Näin ollen työnantajan olisi tullut vähintäänkin noudattaa Saariseen nähden asianomaista irtisanomisaikaa, jonka pituus tässä tapauksessa on ollut kaksi viikkoa. Työnantaja on tällä perusteella velvollinen suorittamaan Saariselle kanteessa tarkoitetun kahden viikon irtisanomisajan palkan korkoineen.

Hohtarin otettua heti työsopimuksen purettuaan yhteyttä Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen Piirin asiamieheen selvittääkseen, oliko hän menetellyt työsuhteen päättämisessä oikein, ja ilmoitettua, että Saarista oli aikaisemmin varoitettu siitä, että tämä oli poistunut työpaikalta ennen työajan päättymistä, piiri ei ole puuttunut työnantajan menettelyyn eikä pyrkinyt lähemmin selvittämään tapauksen yksityiskohtia. Rakennustyöläisten Liiton vaadittua ensin piirijärjestöltä ja sitten Suomen Rakennusteollisuusliitolta Saarisen ja Hohtarin välillä syntyneiden erimielisyyksien selvittämistä, muun ohella irtisanomisajan palkkaa, asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut pääsemättä irtisanomisajan palkkaa koskevan erimielisyyden osalta yksimielisyyteen. Työnantajapuolen kanta on perustunut siihen, että työnantajalla oli ollut oikeus purkaa Saarisen työsuhde sillä perusteella, että Saarinen ei 15.6.1984 ollut aikaisemmin saamistaan varoituksista huolimatta noudattanut täsmällisesti työaikaa.

Kun Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Lahti-Kymen Piiri ovat hyväksyneet työnantajan menettelyn, ei työnantajan voida katsoa tietoisesti rikkoneen työehtosopimusta. Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Lahti-Kymen Piirin olisi tullut tarkemmin ottaa selvää työsuhteen päättämisperusteista ja huolehtia siitä, että Saariselle maksetaan irtisanomisajan palkka. Kun ne ovat tämän jättäneet tekemättä, on niiden katsottava laiminlyöneen niille kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin vahvistaa, että työnantaja on menetellyt vastoin työehtosopimuksen määräyksiä päättäessään Harri Saarisen työsuhteen ilman irtisanomisaikaa ja jättäessään maksamatta Saariselle irtisanomisajan palkan.

Rakennusliike Aimo Hohtari Ky ja sen vastuunalainen yhtiömies Aimo Hohtari velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Saariselle irtisanomisajan palkka kahdelta viikolta yhteensä 2 256 markkaa 16 %:n korkoineen 30.6.1984 lukien.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Lahti-Kymen Piiri ja Suomen Rakennusteollisuusliitto velvoitetaan työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla suorittamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, edellinen 4 000 markkaa ja jälkimmäinen 3 000 markkaa sekä yhteisvastuullisesti Rakennusliike Aimo Hohtari Ky:n ja Aimo Petteri Hohtarin kanssa korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Enemmälti kanne hylätään.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Peltola, Airaksinen, Sariola, Hölttä ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.