Labor court dismissed union's claim that employer terminated probationary contract on non-bona fide grounds.

Koeajaksi tehty työsopimus oli purettu koeaikana sillä perusteella, että työntekijän työntulos ei ollut tyydyttävä. Työsopimuksen purkaminen ei ollut tapahtunut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitetulla epäasiallisella perusteella, joten kanne hylätty. (Ään.)

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaaja Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Kuultavat Rakennusosakeyhtiö Hartela Suomen Rakennusteollisuusliiton Lounais-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.5.1984 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 § Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton kesken toukokuun 4 päivänä 1984 solmittua sopimusta irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta rakennusalalla on muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Koeaika

1. Osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan työehtosopimuksin tai työsopimuksin sopia erityiseksi, enintään kolme (3) kuukautta kestäväksi koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa ilman irtisanomisaikaa ja työsopimuslain irtisanomis- ja purkamisperusteita. Purkaminen ei saa kuitenkaan tapahtua työsopimuslain (320/70) 17 §:n 3 momentissa tarkoitetuilla tai muutoin epäasiallisilla perusteilla. Mikäli työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli kolme (3) kuukautta, voidaan sopia enintään kuuden (6) kuukauden pituisesta koeajasta.

IV ERINÄISIÄ MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

28 § Korvaus muusta kuin työntekijästä johtuvasta tapahtuneesta perusteettomasta irtisanomisesta sekä työsopimuksen perusteettomasta purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työsopimuksen tämän sopimuksen 4 §:ssä määritellystä muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tai perusteettomasti purkaa työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän syystä on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kolmen (3) kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään seitsemän (7) vuotta eikä kahdeksan (8) kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli seitsemän (7) vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena kahden (2) viikon palkka.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että kirvesmies Kari Erik Kujanpää oli työskennellyt Rakennusosakeyhtiö Hartelan palveluksessa Turussa Asunto Oy Metsäpuronpuiston työmaalla 16.-18.5.1984. Työsopimuksen mukaan työsuhteessa noudatettiin kolmen kuukauden koeaikaa. Kujanpään työskenneltyä työmaalla kaksi päivää oli yhtiön työnjohtaja 18.5.1984 purkanut hänen työsuhteensa vedoten sovittuun koeaikaan ja ilmoittanut, etteivät Kujanpään työtulokset olleet riittäviä.

Kujanpää oli tehnyt jalkalistoitusta elementtirakenteisessa kerrostalossa. Hän oli työskennellyt aikapalkalla. Kujanpään työ oli ollut tuloksiltaan samaa luokkaa kuin muiden työmaalla työskennelleiden kirvesmiesten. Lisäksi oli otettava huomioon, että työn aloittamiseen uudessa työkohteessa liittyi aina jonkin verran vaikeuksia, jotka haittasivat työnsuoritusta. Myös se seikka, että työsuhde oli purettu jo kahden päivän työskentelyn jälkeen, osoitti, ettei esitettyä purkamisperustetta voitu pitää asiallisena. Työnantaja ei Kujanpään työskentelyn aikana ollut esittänyt huomautuksia hänen työvauhdistaan. Yhtiö oli Rakennustyöläisten Liiton käsityksen mukaan purkanut Kujanpään työsopimuksen epäasiallisilla perusteilla ja siten menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n vastaisesti.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Lounais-Suomen Piiri olivat jättäneet ryhtymättä toimenpiteisiin mainitun rikkomuksen johdosta ja siten laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Paikalliseen 25.5.1985 käytyyn neuvotteluun olivat osallistuneet työnantajan edustajan ja pääluottamusmiehen lisäksi molempien liittojen edustajat. Liittojen välinen neuvottelu 17.8.1984 oli päättynyt erimielisenä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusosakeyhtiö Hartela on menetellyt rakennusalan työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 2 §:n vastaisesti purkaessaan Kujanpään työsuhteen 18.5.1984, ja velvoittamaan yhtiön suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena irtisanomissuojasopimuksen 28 §:n nojalla kahden viikon palkkaa vastaavat 2 560 markkaa l6 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Lounais-Suomen Piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja Kujanpään välillä 16.5.1984 tehty työsopimus on koskenut Asunto Oy Metsäpuronpuiston työmaalla tehtäviä kirvesmiehen töitä. Työsopimuksessa on sovittu kolmen kuukauden koeajasta.

Jutussa ei ole väitetty, että työsuhteen purkaminen olisi johtunut työsopimuslain 17 §:n 3 momentissa syrjimisperusteena mainitusta seikasta tai muusta siihen verrattavasta syystä. Purkaminen on siten perustunut pelkästään Kujanpään väitettyyn soveltumattomuuteen työsopimuksessa tarkoitettuun työhön. Riippumatta siitä, että hänen työsuorituksensa joutuisuudesta on esitetty erilaisia arviointeja ja osittain ristiriitaista selvitystä, työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Kujanpään työsopimuksen purkaminen olisi tapahtunut sellaisella epäasiallisella perusteella, jota irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Suomen Rakennusteollisuusliitto, sen Lounais-Suomen Piiri ja Rakennusosakeyhtiö Hartela saavat asian laatu huomioon ottaen pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen puheenjohtaja, Iirola, Äimälä, H. Rautiainen, P. Virtanen ja Sulkunen.

Eri mieltä olevan jäsen Sulkusen lausunto, johon jäsen P. Virtanen yhtyi:

Katson, että purkaminen on perustunut Kujanpään väitettyyn soveltumattomuuteen työsopimuksessa tarkoitettuun työhön. Työnantajan ei siten voida katsoa vedonneen irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuun epäasialliseen perusteeseen purkaessaan Kujanpään työsopimuksen. Työnantajan on kuitenkin kysymyksessä olevaa sopimusmääräystä sovellettaessa voitava esittää siinä määrin selvitystä väittämästään työntekijän työhön soveltumattomuudesta, ettei sopimusmääräys menetä tarkoitustaan, varsinkin kun sopimuksen tarkoituksena on ollut ottaa huomioon 1.9.1984 voimaan tulleen työsopimuksen irtisanomismenettelyä koskevan lain säännökset.

Jutussa Rakennusosakeyhtiö Hartela on perustanut käsityksensä Kujanpään työn joutuisuudesta työmaan vastaavan mestarin tekemään arvioon. Työntekijäpuolelta on kuitenkin esitetty siinä määrin selvitystä työn joutuisuuteen vaikuttavista tekijöistä, että työnantajan olisi vallinneissa olosuhteissa tullut ottaa tarkempi selko niistä seikoista, jotka vaikuttivat päätökseen Kujanpään työsopimuksen mahdollisesta purkamisesta. Tämän vuoksi katson työnantajan menetelleen irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen vastaisesti purkaessaan Kujanpään työsuhteen. Huomioon ottaen uusitun sopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuuden Suomen Rakennusteollisuusliiton eikä liiton Lounais-Suomen Piirin ole katsottava laiminlyöneen työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä valvontavelvollisuuttaan.

Näin ollen harkitsen oikeaksi kanteen enemmälti hyläten vahvistaa Rakennusosakeyhtiö Hartelan menetelleen rakennusalan työehtosopimuksen osana olevan irtisanomissuojaa ja lomauttamista rakennusalalla koskevan sopimuksen 2 §:n vastaisesti purkaessaan Kujanpään työsuhteen ja velvoittaa yhtiön maksamaan Kujanpäälle vahingonkorvauksena irtisanomissuojasopimuksen 28 §:n perusteella kahden viikon palkkaa vastaavana korvauksena 2 560 markkaa 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien. Jutun laatuun katsoen saa Rakennustyöläisten Liitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.