Labor court dismisses union claims for lost wages on doctor visits where employees did not return to work.

Työnantaja oli lääkärintarkastuksista esitettyyn puutteelliseen selvitykseen vedoten kieltäytynyt kolmen työntekijän ansion menetysten korvaamisesta lääkärintarkastuksissa käyntien ajalta.

Kysymys siitä, oliko työnantaja menettelyllään tietensä rikkonut työehtosopimusta ja työnantajaliitto työnantajan menettelyn hyväksyessään laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Kanteen tutkimista vastaan neuvotteluvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella esitetty väite hylätty.

Kantaja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto KNL r.y. Vastaajat Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Janita Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kumi ja Nahkatyöväen Liiton ja toiselta puolen muun ohella Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton välillä 28.3.1983 allekirjoitetussa kenkä ja nahkateollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

18 §

Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston päätöksen (1009/78) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa sekä niihin liittyvissä matkoissa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta. Samoin menetellään tapauksissa, joissa on kysymys nuorten työntekijäin suojelusta annetussa laissa (669/67), ja säteilysuojauslaissa (174/57) tarkoitetuista tutkimuksista. Samaa sääntöä noudatetaan lisäksi niissä terveydenhoitolain (469/65) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan.

Työntekijälle, joka lähetetään edellä mainituissa lainkohdissa tarkoitettuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, suorittaa työnantaja myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, maksaa työnantaja myös päivärahan.

Pöytäkirjamerkintä:

Matkakorvausten ja päivärahan maksamisvelvollisuus koskee vain 1. kohdan 1. kappaleessa tarkoitettuja lakisääteisiä terveystarkastuksia. Tällaisten terveystarkastusten osalta työnantaja korvaa matkakustannukset myös silloin kun tarkastus tapahtuu samalla paikkakunnalla. Mikäli tarkastus tapahtuu toisella paikkakunnalla, suorittaa työnantaja matkakustannusten korvausten lisäksi myös päivärahan. 2. kohdan 1. kappaleessa mainittujen lääkärintarkastusten osalta työnantaja on velvollinen korvaamaan vain ansionmenetyksen, vaikka tarkastus tapahtuisikin toisella paikkakunnalla.

Mikäli tarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, maksetaan työntekijälle korvauksena ylimääräisistä kuluista summa, joka vastaa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa.

2. Työnantaja korvaa ansion menetyksen sairauden toteamiseksi välttämättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella.

Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työntekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työvuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansion menetyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyyshoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella. Korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen laboratorio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta.

Lisäksi osapuolet ovat sopineet seuraavasta yhteisestä soveltamisohjeesta:

Ansion menetyksen korvaaminen

Ansionmenetys määräytyy työehtosopimuksen 17 §:n mukaan. Ansion menetyksen korvaamisen lisäksi ei työnantaja ole velvollinen maksamaan 1. kohdan toisessa kappaleessa tarkoitetuilta matkapäiviltä korvausta säännöllisen työajan ylittäviltä matkatunneilta.

Lääkärintarkastukset sairaustapauksissa

Ansion menetys korvataan mahdollisen sairauden toteamiseksi ja hoidon määrittelemiseksi tarpeellisten lääkärintarkastusten ja niihin liittyvien lääkärin määräämien laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta. Todetun sairauden (esim. sokeritauti) edellyttämät toistuvat tarkastukset kuuluvat myös määräyksen piiriin. Onko kysymyksessä sairauden toteaminen tai hoidon määritteleminen vaiko terveystarkastus, on viime kädessä selvitettävissä sairausvakuutuksen tulkintoja noudattaen. Epäselvissä tapauksissa sairausvakuutuskäytäntö nojaa ratkaisunsa siihen, onko ao. henkilö itse tuntenut sairauteen viittaavia oireita (subjektiiviset oireet) lääkärille mennessään. Lääkärintarkastusta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi, pidetään hoidon määrittelemiseksi tarpeellisena tutkimuksena, joten tällaisen tarkastuksen ajalta maksetaan korvaus ansion menetyksestä.

Terveydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden ajalta ei korvausta suoriteta. Terveydenhoidon piiriin kuuluvien lääkärintarkastusten osalta ei ole olemassa sopimuksen tarkoittamaa sairastumisriskiin liittyvää ansion turvaamistarvetta. Näistä yleensä ao. henkilön omien etujen vuoksi suoritetuista toimenpiteistä mainittakoon esimerkkeinä lääkärintarkastukset, joiden päätarkoituksena on ollut todistuksen saaminen paikanhakua, oppilaitokseen pyrkimistä, ajokorttia, eläkettä, verohuojennusta, invalidihuollon hakemista tms. syytä varten.

Terveydenhoidon piiriin kuuluvat myös terveydenhoitolain nojalla järjestettävät yleistarkastukset (esim. pienoisröntgenkuvaus, syöpätarkastukset). Nämä tarkastukset järjestetään myös säännönmukaisesti niin, että tarkastuksissa käyminen on mahdollista muuna kuin työaikana. Kuitenkin poikkeustapauksissa voidaan korvata ansionmenetys työntekijälle lakimääräisen tarkastusvelvollisuuden täyttämiseksi suoritetun erillistarkastuksen ajalta, jos hän on estynyt käymästä yleistarkastuksessa sen toimeenpanoaikana pätevän esteen (esim. sairauden) vuoksi.

Sairauden toteamiseksi suoritettu lääkärintarkastus työajalla

Työntekijän on aina pyrittävä järjestämään 2. kohdassa mainittu lääkärintarkastus työajan ulkopuolella. Työnantajalla on velvollisuus maksaa korvaus ansionmenetyksestä vain, jos työntekijä ei ole voinut saada vastaanottoa muuna kuin työaikana. Lisäksi on edellytettävä, että kysymyksessä on tapaus, jossa on ollut välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

Muissa kuin välitöntä lääkärinhoitoa vaativissa hätätapauksissa on vaadittava, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Kohtuullisena vähimmäisodotusaikana voitaneen normaalitapauksissa pitää yhtä viikkoa, ellei sairauden laatu muuta edellytä.

Epäselvyyksien välttämiseksi on yleensä edellytettävä, että työntekijä korvauksen saadakseen ilmoittaa etukäteen työnantajalle menostaan tässä tarkoitettuun lääkärintarkastukseen sekä antaa luotettavan selvityksen siitä, että hän ei ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella edellä esitetyn kohtuullisen ajan kuluessa. Ennakkoilmoitus on annettava niin paljon etukäteen, että ohjeluontoista viikon sääntöä on mahdollista valvoa. Ansionmenetyksen korvaamisen edellytyksenä on myös, että työntekijä esittää lääkärintarkastuksesta luotettavan selvityksen, esim. lääkärintodistuksen tai lääkärinpalkkiokuitin.

Yleisesti omaksutun oikeusperiaatteen mukaisesti on vielä katsottava, että työnantaja ei ole velvollinen korvaamaan ansionmenetystä, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella.

Työajan tarpeettoman menetyksen välttäminen

Säännöksen 2. kohdan toisen kappaleen määräyksellä ei ole haluttu puuttua työntekijän oikeuteen valita vapaasti lääkärinsä. Näillä korvaussäännöksillä ei ole kuitenkaan tarkoitettu aikaansaada sellaista käytäntöä, että työntekijä vartavasten valitsisi toispaikkakuntalaisen ja sellaisen lääkärin palveluksia, joita hänen ei ole mahdollista saada oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. On siis toisin sanoen edellytetty, että työntekijä ensisijaisesti käyttää oman paikkakuntansa lääkärinpalveluja ja näitäkin mikäli mahdollista oman säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Samoin on edellytettävä, ettei tarpeettomasti hakeuduta suoraan erikoislääkärin tarkastukseen, jos erikoislääkäripalveluksia on saatavissa vain toiselta paikkakunnalta. Epäselvissä tapauksissa voidaan saada jälleen johtoa sairausvakuutuksessa omaksutuista periaatteista.

Laboratorio- ja röntgentutkimukset

Ansion menetyksen korvaamisen edellytyksenä laboratorio- ja röntgentutkimusten ajalta on, että nämä tutkimukset ovat lääkärin määräämiä ja että ne liittyvät tarkastukseen sen osana. Lisäksi on edellytettävä, että kyseessä on lääkintöhallituksen hyväksymä laboratorio- tai röntgenlaitos. Milloin mainitut laboratorio- tai röntgentutkimukset eivät tapahdu välittömästi lääkärintarkastuksen yhteydessä, tulee ansion menetyksen korvaaminen niiden ajalta kysymykseen vain poikkeustapauksissa, koska näitä palveluksia on yleensä saatavissa työajan ulkopuolella. On otettava huomioon, että tutkimuksen ajankohdan voi määrätä myös tutkimuksen laatu tai sitä edeltävä paasto, kuten esim. sokeritautipotilaan laboratoriotutkimuksessa ja mahalaukun röntgentutkimuksessa.

Työnantajan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät tapaukset, joissa työntekijä on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi sekä varsinaiset hoitotoimenpiteet, kuten esim. lääkärin määräaikaishoidot ja tavanomainen hammashoito.

Äkillisen hammassairauden aiheuttama hoitotoimenpide korvataan siten kuin lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta on sovittu.

KANTEET

Kanteiden perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että Janita Oy:n Seinäjoen tehtaan työntekijä Annikki Keltamäki oli käynyt huimauksen vuoksi tutkimuksissa Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan korvapoliklinikalla 14.9., 23.9. ja 24.10.1983 sekä lääkärin määräämässä röntgentutkimuksessa 21.9.1983. Sairaalassa käynneistä 14.9. ja 21.9.1983 Keltamäki oli esittänyt ensiksi kaksi sairaanhoitajan antamaa todistusta. Työnantaja oli kieltäytynyt ansion menetyksen korvaamisesta vedoten siihen, että todistukset eivät olleet olleet lääkärin allekirjoittamia. Tämän jälkeen Keltamäki oli esittänyt työnantajalle sairaalassa käynneistään 23.9. ja 24.10.1983 päivätyt lääkärintodistukset. Työnantaja oli kuitenkin näidenkin esittämisen jälkeen kieltäytynyt ansion menetyksen korvaamisesta sillä perusteella, että lääkärintodistuksissa ei ollut mainittu diagnoosia.

Koska paikalliset neuvottelut asiassa eivät olleet johtaneet tulokseen, Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli 26.10.1983 päivätyllä kirjeellä esittänyt Kenkäteollisuuden Työnantajaliitolle Keltamäen ansion menetyksen korvaamista 14.9. ja 23.9.1983 suoritettujen lääkärintarkastusten sekä 21.9.1983 suoritetun röntgenkuvauksen ajalta. Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli 1.11.1983 esittänyt työnantajaliitolle ansion menetyksen korvaamista myös 24.10.1983 suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta. Liittojen välillä asiasta oli neuvoteltu 23.1.1984. Tuossa neuvottelussa asia oli jäänyt liittojen välillä avoimeksi ja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli 9.11.1984 päivätyllä kirjeellä muistuttanut työnantajaliittoa asiasta. Liittojen väliset neuvottelut oli käyty loppuun 9.1.1985, jolloin työnantajaliitto oli lopullisena kantanaan ilmoittanut, että ansion menetystä ei korvata.

Pakkalan ansion menetyksen korvaamisesta käydyt paikalliset neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina, minkä jälkeen Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli 12.12.1983 päivätyllä kirjeellä esittänyt Kenkäteollisuuden Työnantajaliitolle neuvottelujen käymistä erimielisyyden johdosta. Liittojen välillä asiasta oli neuvoteltu 23.1.1984, jolloin Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli pyytänyt työnantajaliittoa myötävaikuttamaan siihen, että työnantaja esimerkiksi lääkäriltä tiedustelemalla pyrkisi selvittämään epäselvyyksiä paikallisesti. Työnantajaliitto oli luvannut ilmoittaa kantansa ansion menetyksen korvaamiseen myöhemmin. Asia oli jäänyt liittojen välillä avoimeksi ja 9.11.1984 päivätyllä kirjeellä Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli muistuttanut työnantajaliittoa asiasta. Pakkalan osalta liittojen väliset neuvottelut oli käyty loppuun 9.1.1985, jolloin työnantajaliitto oli lopullisena kantanaan ilmoittanut, että ansion menetyksiä ei korvattu.

Ensimmäistä lääkärintarkastusta koskeneiden neuvottelujen päätyttyä paikallisesti tuloksettomina Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli 11.11.1983 päivätyllä kirjeellä esittänyt Kenkäteollisuuden Työnantajaliitolle neuvottelujen käymistä asiassa. Neuvotteluesitystä oli sittemmin täydennetty siten, että työnantajaliitolle oli toimitettu myös jälkimmäistä lääkärintarkastusta koskevat asiakirjat. Asia oli ollut esillä ensimmäistä kertaa liittojen välillä 23.1.1984 käydyissä neuvotteluissa. Asia oli tuossa neuvottelussa jäänyt avoimeksi ja Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto oli sittemmin 9.11.1984 päivätyllä kirjeellä muistuttanut työnantajaliittoa asiasta. Liittojen väliset neuvottelut myös Pakkalan osalta oli käyty loppuun 9.1.1985, jolloin työnantajaliitto lopullisena kantanaan oli ilmoittanut, että ansion menetystä ei korvattu.

Kanteissa esitetyt vaatimukset

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on Keltamäkeä, Pakkalaa ja Katilaa koskevissa eri kanteissa vaatinut Janita Oy:n velvoittamista suorittamaan Keltamäelle ansion menetyksen korvauksena 282,15 markkaa 16 %:n korkoineen 31.10.1983 lukien, Ulla-Maija Pakkalalle 171 markkaa 16 %:n korkoineen 1.12.1983 lukien ja Tarja Katilalle 128,10 markkaa 16 %:n korkoineen 15.11.1983 lukien. Lisäksi Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on kaikissa kolmessa kanteessa vaatinut Janita Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n nojalla valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Ulla-Maija Pakkala oli esittänyt työnantajalle 14.11.1983 päivätyn erikoissairaanhoitajan allekirjoittaman todistuksen, jonka mukaan hän oli ollut hoidettavana Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa. Pakkala oli lähtenyt työpaikaltaan sairaalaan mainittuna päivänä kello 10.19, eikä hän ollut enää palannut työhön. Pakkalalle oli maksettu palkkaa kolmelta ja puolelta tunnilta. Erikoissairaanhoitajan allekirjoittaman 22.11.1983 päivätyn todistuksen mukaan Pakkala oli ollut hoidettavana Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan neurologian poliklinikalla mainittuna päivänä. Pakkala oli lähtenyt työpaikalta sairaalaan kello 9.01, eikä hän ollut palanut työhön. Pakkalalle oli maksettu palkkaa kahdelta tunnilta. Koska Pakkalan työnantajalle esittämät edellä mainitut todistukset olivat olleet puutteellisia, ei työnantaja ollut suorittanut Pakkalalle ansion menetyksen korvausta.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto ja Janita Oy ovat vaatineet ensisijaisesti kanteiden jättämistä tutkittavaksi ottamatta ja asioiden palauttamista liittojen välillä neuvoteltavaksi ja toissijaisesti kanteiden hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Kumi- ja Nahkatyöväen Liitto on vielä lausunut, että vastaajat olivat vaatineet asian siirtämistä takaisin liittojen välisiin neuvotteluihin sillä perusteella, että asiassa oli liittoneuvottelujen jälkeen esitetty uutta selvitystä. Selvää oli, että mikäli työntekijäliitto olisi liittoneuvotteluissa esittänyt hankkimansa lääkärinlausunnot, työnantajaliitto olisi huolehtinut siitä, että ansion menetykset olisi korvattu. Keskeinen kysymys asiassa oli juuri se, että työntekijäliitto ei katsonut asiakseen toimia lääkärintodistusten kustantajana. Työnantajapuoli ei ollut paikallisneuvotteluissa eikä myöskään liittoneuvotteluissa yksilöinyt sitä, mistä ansion menetyksen korvattavuuden edellytyksestä selvitystä olisi vielä tullut esittää. Työnantajapuolelta oli vain todettu, että esitetyt todistukset eivät kelvanneet.

VASTAAJIEN VASTASELITYS

Koska Pakkala olisi 22.11.1983 ehtinyt Seinäjoelta Peräseinäjoelle kello 13 lähtevään linja-autoon, ei työnantajalla ollut velvollisuutta maksaa ansion menetyksen korvausta sairaalasta poistumisen jälkeiseltä ajalta, koska Pakkala ei ollut palannut työhön. Katilan olisi 26.9.1983 suoritetun lääkärintarkastuksen jälkeen tullut käydä toteamassa työpaikalla, olisiko hänelle ollut tarjolla sellaista työtä, jota hän olisi pystynyt tekemään. Koska Katila ei ollut palannut työpaikalle, ei työnantajalla ollut velvollisuutta suorittaa ansion menetyksen korvausta kello 13:n jälkeiseltä ajalta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Kumi- ja Nahkatyöväen Liiton ja Kenkäteollisuuden Työnantajaliiton välillä käydyissä neuvotteluissa on 9.1.1985 jääty erimielisiksi siitä, minkälaista selvitystä Janita Oy työnantajana on työehtosopimuksen mukaan voinut vaatia esitettäväksi edellytyksenä ansion menetyksen korvaamiselle lääkärintarkastusajalta. Se seikka, että kantajaliitto on neuvotteluissa kieltäytynyt esittämästä kaikkea hallussaan ollutta aineistoa saattaa vaikuttaa siihen, voidaanko työnantajan katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimusta ja työnantajaliiton syyllistyneen valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin. Kun varsinaisesta erimielisyyskysymyksestä on kuitenkin neuvoteltu työehtosopimuksen mukaisessa järjestyksessä, ei se seikka, että toinen osapuoli kieltäytyy hallussaan olleen aineiston esittämisestä, saata johtaa kanteen jättämiseen neuvotteluvelvollisuuden laiminlyönnin perusteella tutkimatta.

Esitetyn selvityksen mukaan Janita Oy:ssä on vakiintuneesti noudatettu käytäntöä, jonka mukaan lääkärintarkastuskäynneistä on edellytetty esitettäväksi lääkärin allekirjoittama todistus. Epäselväksi on sen sijaan jäänyt, onko ansion menetyksen korvaamisen edellytyksenä pidetty sitä, että lääkärin allekirjoittamaan todistukseen on merkitty tarkka diagnoosi vai onko riittävänä pidetty, että lääkärintarkastuksen käynnin syyksi on merkitty vain sairaus.

Keltamäen edellä selostetusta työnantajalle esittämästä selvityksestä ei ole ilmennyt taudinmääritystä eikä sitä, että kysymyksessä on ollut sairauden tutkiminen. Työnantaja on korvannut Keltamäen ansion menetyksen sen jälkeen kun työntekijäliitto on haastehakemuksen liitteenä esittänyt lääkärintodistuksen, jonka mukaan Keltamäen riidanalaiset käynnit Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa ovat johtuneet huimauksen syiden selvittämisestä. Erimielisyyttä on tämänkin jälkeen jäänyt vielä siitä, tuleeko Keltamäelle suorittaa ansion menetyksen korvaus 14.9., 21.9. ja 23.9.1983 suoritetuista tutkimuksista paluuajoilta. Mainittuina päivinä Keltamäki ei ole suoritettujen tutkimusten jälkeen palannut työhön siitä huolimatta, että häntä ei tutkimusten jälkeen ole todettu loppupäiväksi työkyvyttömäksi.

Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että ansion menetyksenä korvataan varsinainen tutkimukseen kulunut aika ja myös tutkimukseen liittyvät matka-ajat. Erimielisiä asianosaiset ovat sen sijaan siitä, tuleeko ansion menetyksen korvaus matka-ajalta suorittaa myös sellaisissa tapauksissa, joissa työntekijä ei tarkastuksen jälkeen palaakaan työhön, vaikka työaikaa vielä olisi jäljellä. Työehtosopimuksen mukaan korvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus järjestetään työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Tämän huomioon ottaen ansion menetyksen korvaamisen edellytyksenä voidaan työtuomioistuimen mielestä perustellusti pitää sitä, että työntekijän tulee palata lääkärintarkastuksesta työpaikalle, ellei häntä ole katsottu loppupäiväksi työkyvyttömäksi ja mikäli työaikaa on vielä jäljellä niin paljon, että hänen voidaan katsoa ehtivän tekemään varsinaista työtään.

Erimielisyyttä ei asianosaisten välillä ole siitä, että Keltamäki olisi 14.9. ja 23.9.1983 suorittamiensa lääkärintarkastuksessa käyntien ja 21.9.1983 suorittamansa röntgentutkimuksessa käynnin jälkeen hyvin ehtinyt takaisin työpaikalle ja työtään tekemään. Kun Keltamäki kuitenkin on mainittuina päivinä jäänyt palaamatta työhön siitä huolimatta, että lääkäri ei ole todennut häntä työkyvyttömäksi, työtuomioistuin edellä esitetyn perusteella katsoo, että hänellä ei ole oikeutta ansion menetyksen korvaukseen vaadituilta lääkärintarkastuksista ja röntgentutkimuksesta paluuajoilta.

Kantajan puolelta ei ole työtuomioistuimessa esitetty selvitystä siitä, miten kauan Pakkalalle Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa 22.11.1983 suoritetut lääkärin määräämät tutkimukset ovat kestäneet. Kun näin ollen on näyttämättä jäänyt, että Pakkala ei tutkimusten jälkeen olisi ehtinyt Seinäjoelta Peräseinäjoelle kello 13 lähtevään linja-autoon, työtuomioistuin hylkää esitetyn ansion menetyksen korvaamista koskevan vaatimuksen.

Jättäessään ansion menetyksen korvaamatta kiistanalaisilta sairaalassa käyntiajoilta ennen kuin työehtosopimuksen mukainen selvitys on esitetty, ei Janita Oy ole tietensä rikkonut työehtosopimusta. Myöskään Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto ei näin ollen ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan jättäessään huolehtimatta siitä, että työnantaja suorittaa ansion menetyksen korvauksen ennen työehtosopimuksen mukaisen selvityksen esittämistä.

Tuomiolauselma

Kanteiden tutkimista vastaan esitetty väite hylätään.

Lausunnon antaminen kanteista raukeaa siltä osin kuin niistä on luovuttu.

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteet.

Juttujen laatuun katsoen saavat Kenkäteollisuuden Työnantajaliitto ja Janita Oy kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Mörä, Sariola, Saastamoinen, Kenraali ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.