Labor court dismisses union appeal and orders fines for violating collective agreement peace obligations.

Tehtaan työntekijät olivat painostaakseen työnantajaa luopumaan sen työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvasta oikeudesta siirtää työntekijä linjalta toiselle ryhtyneet lakkoon. Lisäksi työntekijät olivat ajoittain jossain määrin hidastaneet tahallaan työtahtia painostaakseen työnantajaa luopumaan suunnitelluista henkilökunnan vähennyksistä ja työnantajalle työehtosopimuksen mukaan kuuluvasta oikeudesta siirtää työntekijöitä linjalta toiselle. Työtaistelu oli kohdistunut työehtosopimuksen töiden järjestelyä ja siirtoa toiseen työhön koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta lakkoon. Työntekijäliiton suorittamat toimenpiteet eivät olleet riittäviä liitolle kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseen, mutta sen sijaan liitolla ei ollut ollut jarrutuksesta sellaisia tietoja, että liiton olisi sen lopettamiseksi tullut ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin vielä lakon päätyttyä.

Kantaja Suomen Työnantajain Yleinen ryhmä r.y. Vastaaja Kemian Työntekijäin Liitto r.y. Kuultava Pietarsaaren Muovityöntekijät r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisyhdistysten välillä voimassa olevassa kemiallisteknisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 § Työrauhavelvoite Työrauha

2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖSUHDETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

5 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan tai tämän edustajan antamia määräyksiä ja ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön, tämän työehtosopimuksen tai työsääntöjen kanssa.

IV TYÖPALKAT

13 § A. Työkohtainen palkka

1. Täysin työkykyisten, 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden luokkapalkat ovat seuraavat:

16 § Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön

Työnjohto

1. Työntekijä tekee työnjohdon hänelle osoittamaa työta ja työnantajalla on oikeus siirtää työntekijä oikeus kulloinkin esiintyvän tarpeen mukaan toiseen työhön.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on lausunut, että Oy Wiik & Höglund Ab:n Pietarsaaren tehtailla oli vuoden 1985 aikana pitkään keskusteltu siitä, että kalanterilta viisi tuli siirtää yksi työntekijä kalenterille neljä linjalla viisi tapahtuneiden rationalisointitoimenpiteiden johdosta. Linjan viisi yhtä työntekijää kolmesta oli pyydetty siirtymään 26.9.1985 linjalle neljä. Työntekijöiden voimakkaiden vastalauseiden johdosta siirrettiin aikaisemmin linjalla työskennellyt henkilö jälkikäsittelyosastolta linjalle viisi miehityksen pysyessä siten linjalla entisenä.

Erästä työntekijää oli 7.10.1985 pyydetty jälleen siirtymään linjalta viisi linjalle neljä, mutta työntekijä oli toistuvasti kieltäytynyt siirtymästä toiselle linjalle. Painostaakseen työnantajaa luopumasta oikeudestaan siirtää työntekijä tehtävästä toiseen työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon seuraavasti. Tehtaan 98 työntekijää oli ollut lakossa 7.10.1985 kello 15 alkaen. Ammattiosasto oli 8.10.1985 pitänyt kokouksen tilanteesta ja kokouksen jälkeen kalanteriosaston työntekijät olivat kiertäneet tehtaalla ja pakottaneet työssä olevat runsaat 20 työntekijää liittymään lakkoon. Lakossa oli 8.10.1985 lukien ollut 124 työntekijää. Lakot olivat loppuneet 16.10.1985 kello 6, jolloin kaikki tehtaan työntekijät olivat palanneet takaisin työhön. Työntekijät olivat heti töihin palattuaan aloittaneet jälleen jarrutustoimenpiteet, jotka olivat jatkuneet jutun työtuomioistuinkäsittelyn aikana, mutta jutun pääkäsittelypäivänä 22.10.1985 vain yhden linjan osalta.

Luottamusmies ja kaksi ammattiosaston toimikunnan jäsentä oli ollut lakossa mukana 8.10.1985. Toinen ammattiosaston toimikunnan jäsenistä oli ollut lakossa myös 9. ja 10.10.1985. Lisäksi pääluottamusmies ja ammattiosaston sihteeri olivat vaatineet työntekijöiden tulemiseksi takaisin töihin, että kalanteriosaston työntekijämäärän oli oltava sama kuin aikaisemmin. Lakon jälkeisten jarrutusten osalta pääluottamusmies oli nimenomaisesti todennut, että linjojen teho pidettiin normaalin alapuolella. Tehtaiden suurimmalla osastolla, kalanteriosastolla, työskenneltiin kolmivuorotyössä. Prosessin keskeytyessä lakon takia olivat tuotantomenetykset noin 70 tonnia päivässä.

Työnantajayhdistys oli lähettänyt työntekijäliitolle kaksi kirjettä lakon kulusta. Työntekijäliitto oli 11.10.1985 päivätyn kirjeensä mukaan lähettänyt ammattiosaston puheenjohtajalle ja pääluottamusmiehelle sähkeen, jossa liitto oli edellyttänyt työrauhan turvaamista. Lisäksi työntekijäliiton palkkasihteeri oli matkustanut 11.10.1985 Pietarsaareen ammattiosaston kokoukseen selvittämään asiaa. Palkkasihteeri oli kuitenkin pikemminkin lietsonut työntekijöitä työtaisteluun kuin pyrkinyt saavuttamaan työrauhan työpaikalla.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut, että Kemian Työntekijäin Liitto ja Pietarsaaren Muovityöntekijät r.y. tuomittaisiin työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyönnistä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Kemian Työntekijäin Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että yhtiö oli vuoden 1985 aikana toteuttanut sarjan rationalisointitoimenpiteitä, joilla oli pyritty työvoimakustannusten leikkaamiseen. Tämä oli tapahtunut pääasiassa vähentämällä työvoimaa, siirtämällä tehtaan sisällä työntekijöitä osastolta toiselle sekä lisäämällä jäljelle jääneiden työntekijöiden työtehtäviä. Vaikka kyse oli ollut merkittävistä rationalisointitoimenpiteistä, ne oli toteutettu täysin yksipuolisesti noudattamatta rationalisointisopimuksen määräyksiä. Sopimuksen edellyttämä projektiryhmä rationalisointikohteen toteuttamista varten oli perustettu vasta syyskuun loppupuolella 1985.

Ammattiosaston toimikunnan kokouksessa 18.6.1985 laaditussa kirjelmässä tehtaan johdolle todettiin, että siihen mennessä toteutetut tekniset parannukset eivät olleet sellaisia, että työvoimaa voitaisiin supistaa. Toimikunta oli esittänyt työnantajan ja työntekijöiden välisten neuvottelujen käynnistämistä välittömästi. Kesäkuun lopulla 1985 työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet, että he laativat osastokohtaisen suunnitelman työvoimasiirroista neuvottelujen poh

jaksi. Neuvottelut luvattiin käynnistää jo ennen kesälomia, mutta näin ei ollut tapahtunut.

Elokuun puolivälissä 1985 ammattiosasto oli pitänyt jäsenkokouksen, jossa oli todettu, että yhtiön yksipuolisesti laatimat rationalisointi-, investointi- ja saneeraussuunnitelmat merkitsivät olennaisia muutoksia työtehtävissä, työmenetelmissä, töiden järjestelyissä ja siirroissa työtehtävistä toisiin. Koska työnantaja ei ollut ennen asioiden ratkaisua neuvotellut työntekijöiden edustajien kanssa toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista, se oli rikkonut yhteistoimintasopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan.

Kalanteriosaston rationalisointiryhmän avauskokous oli pidetty 20.9.1985. Tuotantopäällikkö oli esitellyt työnantajapuolen laatiman rationalisointisuunnitelman, joka käytännössä olisi tullut merkitsemään työvoiman vähentämistä ja entisen työmäärän suorittamista pienemmällä miehityksellä. Työntekijöiden kannan mukaan miehitys olisi tullut pitää ennallaan, kunnes oleelliset parannukset koneiden osalta olisi tehty.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Kemian Työntekijäin Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Oy Wiik & Höglund Ab:n Pietarsaaren tehtailla on vuoden 1985 aikana toteutettu sarja rationalisointitoimenpiteitä, joilla on pyritty työvoimakustannusten vähentämiseen. Kun tämä työntekijöiden käsityksen mukaan oli tapahtunut pääasiassa vähentämällä työvoimaa, siirtämällä talon sisällä työntekijöitä osastolta toiselle ja lisäämällä jäljelle jääneiden työntekijöiden työtehtäviä 6.3.1981 solmitun yhteistoimintasopimuksen ja 25.5.1978 solmitun rationalisointisopimuksen hengen vastaisesti yksipuolisesti, tehtaan työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa luopumaan sen työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvasta oikeudesta siirtää työntekijä linjalta toiselle ryhtyneet työtaisteluun aloittamalla 7.10.1985 kello 15.00 lakon 50 työntekijän voimin sekä jatkaneet 8.10.1985 alkaen lakkoa koko tehdasta koskevana 124 työntekijän osallistuessa siihen. Viimeksi mainitun päivän jälkeen lakot ovat jatkuneet aina 16.10.1985 kello 06.00 saakka, jolloin kaikki työntekijät ovat palanneet työhön.

Kanteessa tarkoitetun osaston luottamusmiehen on näytetty olleen lakossa yhden tunnin ajan, yhden ammattiosaston toimikunnan jäsenen on näytetty osallistuneen lakkoon koko sen kestoajan ja toisen toimikunnan jäsenen on näytetty osallistuneen lakkoon parin tunnin ajan.

Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen töiden järjestelyä ja siirtoa toiseen työhön koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Se vastaa myös mainittujen luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenten osallistumisesta lakkoon.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Pietarsaaren Muovityöntekijät r.y:n ja Kemian Työntekijäin Liiton maksamaan hyvityssakkona Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle, Pietarsaaren Muovityöntekijät r.y:n työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 12 000 markkaa ja Kemian Työntekijäin Liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 14 000 markkaa.

Pietarsaaren Muovityöntekijät ja Kemian Työntekijäin Liitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 2 500 markkaa.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Tiitinen, Vihma, Heiniö, Palanko-Laaka ja Vertanen.

Tuomio oli yksimielinen.