Labor court dismissed union claim that collective agreement social facilities rules applied to permanent company offices.
Legislator summary
AI generatedThe Labor Court dismissed the union's claim that collective agreement social facility provisions applied to the respondent's permanent office. The union argued the agreement covered all worksite conditions, while the respondent contended the rules only applied to temporary construction sites. The court ruled that the specific agreement's scope was limited to construction sites, leaving permanent offices governed by general safety laws instead.
Legislator headnote
AI generatedSection 23 of the Plumbing and Insulation Industry Collective Agreement; The social facility provisions of a collective agreement apply only to construction sites and do not extend to the employer's permanent place of business.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työehtosopimuksen määräys, jonka mukaan rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen oli rinnan rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä työehtosopimuksen mukaiset sosiaalitilat, ei koskenut yrityksen kiinteää toimipaikkaa. Tällaisen toimipaikan sosiaalitilojen järjestäminen jäi työturvallisuuslain ja muiden niitä mahdollisesti koskevien määräysten ja ohjeiden varaan. (Ään.)
Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Oy Huber Ab
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 21.4.1983 allekirjoitetussa putkijohto ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
23 §
TYÖTURVALLISUUS JA SOSIAALITILAT
Sosiaalitilat
PUTKIJOHTOALA JA PUTKIERISTYSALA
Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat.
a) Ruokailusuoja.
Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että
- ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin +18 celsiusasteen lämpötila,
- niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti,
- niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokasuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa.
Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä niin, että ne on helppo puhdistaa.
Ruokailupöydät on maalattava, lakattava tai peitettävä tarkoituksenmukaisella muovikelmulla taikka vastaavalla.
Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.
Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.
Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.
Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymiseikä varastosuojina.
b) Vaatesuoja.
Vaatteiden vaihto ja säilytys.
Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.
Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan n. 30x50x150-180 cm. Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvolla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.
Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.
Vaatteiden kuivatus.
Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.
c) Peseytymistila
Ellei f-kohdan 4. kappaleessa sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.
Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti), on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.
Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan. Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tai muulla sellaisella tavalla.
Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet ja mahdollisuuksien mukaan lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin kahdeksaa työntekijää kohti. Yhden hengen pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä pesuaineita.
KANNE
Kanteen perustelut
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut edellä olevilla perusteilla Oy Huber Ab:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Putkijohtotyönantajainliiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.
VASTINE
Vastineen perustelut
Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen 23 §:n määräykset sosiaalitiloista olivat peräisin rakennusalan työehtosopimuksesta, josta ne oli otettu sanamuodoltaan samanlaisena putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimukseen vuonna 1971. Sosiaalitilamääräykset oli haluttu yhdenmukaistaa rakennusalan ja putkialan sopimuksissa, jotta pää- ja ala- tai sivu-urakoitsijoiden työntekijöitä koskisivat samanlaiset määräykset. Sosiaalitilamääräysten soveltamisalaa tarkasteltaessa tuli siten ensisijaisesti ottaa huomioon, mitä rakennusalan vastaavalla määräyksellä oli tarkoitettu. Rakennusalalla työntekijät, joihin alan työehtosopimusta sovellettiin, eivät työskennelleet kiinteissä toimipaikoissa vaan rakennustyömailla. Näin ollen oli luonnollista, ettei rakennusalalla ollut ollut tarvetta ottaa työehtosopimukseen määräyksiä kiinteiden
toimipaikkojen sosiaalitiloista, vaan sosiaalitilamääräykset koskivat ainoastaan rakennustyömaiden tiloja.
Rakennuspaikan ja kiinteän toimipaikan käsitteiden ero oli täysin selvä. Kiinteää toimipaikkaa ei voitu kutsua rakennuspaikaksi, ellei kysymyksessä ollut vasta rakenteilla oleva toimipaikka. Työehtosopimuksen 23 §:n sanamuodon mukaan sosiaalitilat oli järjestettävä rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen. Tämän kaltainen sijainnin määritteleminen ei olisi ollut mielekästä, jos määräys olisi tarkoitettu koskemaan myös kiinteitä toimipaikkoja. Määräyksen mukaan sosiaalitilat oli järjestettävä rinnan rakennustyön alkamisen kanssa. Tällä tavoin tehty ajankohdan määrittäminen saisi käsittämättömän sisällön, mikäli se olisi tarkoitettu sovellettavaksi myös kiinteiden toimipaikkojen sosiaalitiloihin. Sanamuodon mukaan oli siten selvää, mihin määräyksiä oli tarkoitettu sovellettavaksi. Koska määräys oli sisällöltään yksiselitteinen, oli tarpeetonta puhua kohtuusnäkökohdista.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab ovat edellä olevilla perusteilla vaatineet kanteen hylkäämistä.
KANTAJAN VASTASELITYS
Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että mikäli työehtosopimusneuvotteluissa olisi tarkoitettu, että työehtosopimuksen 23 §:n määräykset eivät koskisi kiinteän toimipaikan sosiaalitiloja, olisi työehtosopimukseen otettu erillinen niitä koskeva määräys. Työnantajapuolen olisi myös jo työehtosopimusneuvotteluissa tullut tuoda esille, että työehtosopimuksen sosiaalitiloja koskevat määräykset eivät koskisikaan kiinteitä toimipaikkoja. Työntekijäliitolla ei missään vaiheessa ollut ollut tällaista käsitystä. Työehtosopimuksia tulkittaessa jouduttiin ottamaan huomioon kohtuusnäkökohdat sekä se, että tulkintariidan ratkaisun tuli olla asianmukainen. Kohtuullisena ja mielekkäänä ratkaisuna voitiin pitää sitä, että työehtosopimuksen 23 §:n määräykset koskivat myös kiinteän toimipaikan sosiaalitiloja. Selvää myös oli, että kiinteän toimipaikan sosiaalitilojen tuli täyttää korkeammat vaatimukset kuin tilapäisten sosiaalitilojen.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Esitetyn selvityksen mukaan putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksen 23 §:ssä olevat sosiaalitiloja koskevat määräykset on otettu työehtosopimukseen vuonna 1971 samansisältöisinä kuin ne ovat olleet talonrakennusalan työehtosopimuksessa. Määräysten ottamisella putkijohtoalan työehtosopimukseen on pyritty saattamaan rakennustyömailla yleensä aliurakoitsijan palveluksessa olevat putkijohtoalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät samaan asemaan kuin rakennustyömailla pääurakoitsijan palveluksessa olevat talonrakennusalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat työntekijät. Työehtosopimusneuvotteluissa ei ole esitetyn selvityksen mukaan missään vaiheessa keskusteltu siitä, tulisiko riidanalaisia määräyksiä soveltaa myös kiinteiden toimipaikkojen sosiaalitiloihin.
Työehtosopimuksen 23 §:n mukaan rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rakennustyön alkamisen kanssa järjestettävä siinä mainitut sosiaalitilat. Määräyksen sanamuodon perusteella on työtuomioistuimen mielestä selvää, että se koskee ainoastaan rakennustyömaita. Kun ei asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että määräykselle olisi osapuolten välillä tarkoitettu antaa sen sanamuotoa laajempi sisältö, ei työehtosopimuksesta saada perustetta sille, että sitä tulisi soveltaa kiinteiden toimipaikkojen sosiaalitiloihin.
Oy Huber Ab:n palveluksessa Raahessa olevat putkiasentajat työskentelevät pääasiassa eri rakennustyökohteissa kanteessa tarkoitettujen toimitilojen ulkopuolella. Kanteessa tarkoitetuissa yhtiön tiloissa putkiasentajat tekevät vain niin sanottuja esivalmistelutöitä, jotka muodostavat ainoastaan pienen osan heidän työtehtävistään. Kanteessa tarkoitettuja yhtiön hallinnassa olevia tiloja, joissa on myymälänä toimiva varastohalli sekä konttori- ja sosiaalitiloja, ei voida pitää työehtosopimuksen 23 §:ssä tarkoitettuna rakennuspaikkana. Yhtiön kiinteän toimipisteen sosiaalitilojen järjestämisessä ei sen vuoksi tarvitse noudattaa työehtosopimuksen 23 §:n määräyksiä, vaan tällaisten toimipaikkojen sosiaalitilat jäävät työturvallisuuslain säännösten ja mahdollisesti muutoin annettujen määräysten ja ohjeiden varaan.
Tuomiolauselma
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen.
Jutun laatuun katsoen saavat Putkijohtotyönantajainliitto ja Oy Huber Ab kuitenkin kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Tiitinen, Heiniö, Sariola, Kenraali ja Olin.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:
Jäsen Heiniö lausui:
Yhdyn työtuomioistuimen tuomioon muilta osin, mutta velvoitan Rakennustyöläisten Liiton korvaamaan Putkijohtotyönantajainliiton ja Oy Huber Ab:n oikeudenkäyntikulut 1 800 markalla.
Jäsen Kenraali lausui:
Katson selvitetyksi, että sovittaessa putkijohtoalan työehtosopimuksen sosiaalitilamääräyksestä Rakennustyöläisten Liiton puolella on käsitetty sen kattavan putkialalla kaikki työkohteet, myös niin sanotut kiinteät toimipaikat. Tätä käsitystä tukee se, että määräys on samansisältöisenä ollut voimassa vuodesta 1971 ja että asian käsittelyssä on näytetty sitä sovelletun putkialan yritysten kiinteissä toimipaikoissakin. Vastaajapuolelta ei myöskään ole esitetty näyttöä siitä, että määräyksestä sovittaessa olisi tarkoitettu jättää putkiyritysten kiinteät toimipaikat soveltamisalan ulkopuolelle. Sellainen asiantila ei olisi sopusoinnussa sen rakennusalalla vallitsevan yleisen pyrkimyksen kanssa, jonka avulla on pyritty yhtenäiseen käytäntöön ja samansisältöisiin määräyksiin sosiaalitilakysymyksissä eri työehtosopimusaloilla.
Työehtosopimuksen 23 §:ssä tarkoitettu työpaikka tulee mielestäni myös ymmärtää laajemmin kuin tuomiossa on tehty. Tuomiossa on työpaikka rajoitettu koskemaan vain niin sanottua uudisrakennustyökohdetta. Tämä ei mielestäni kuitenkaan ole voinut olla sopijapuolten tarkoitus, vaikka jutun käsittelyn yhteydessä sanottu seikka ei merkittävästi ole tullutkaan esille. Työpaikka käsitteenä tulee ymmärtää laajemmin siitäkin syystä, että putkialalla suoritetaan varsin paljon erilaisia saneeraus- ja muita töitä rakennuksissa, jotka kestonsa ja laajuutensa puolesta edellyttävät sosiaalitilamääräysten huomioonottamista. Tuomion sanamuoto voidaan ymmärtää siten, että myös tällaiset työkohteet jäisivät sosiaalitilamääräysten soveltamisalan ulkopuolelle.
Edellä olevilla perusteilla päädyn siihen, että putkijohtoja putkieristysalan työehtosopimuksen 23 §:n määräyksiä tulee soveltaa myös kanteessa tarkoitetussa Oy Huber Ab:n Raahen toimipisteessä.
Asian tulkinnanvaraisuuden johdosta katson kuitenkin näyttämättä jääneen, että Oy Huber Ab olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta tai Putkijohtotyönantajainliitto laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Jutun laatuun katsoen saavat asianosaiset kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.