Labor court dismisses union claim regarding strike participation not properly substantiated at initial hearing.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim regarding a specific trade union member's participation in a strike because the union failed to provide timely evidence during the initial hearing. The union admitted that a committee member participated in the strike but could not produce proof of this fact before the main proceedings began. Consequently, the court ruled that the union did not fulfill its duty to monitor and prevent such violations of the collective agreement.
Legislator headnote
AI generatedSection 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: A trade union is liable for the participation of its committee members in industrial action if it fails to fulfill its duty to monitor and prevent such violations.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa suostumaan esittämäänsä palkankorotusvaatimukseen. Ammattiosasto vastasi luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenen osallitumisesta lakkoon. Työntekijäliitto ei ollut asianmukaisesti täyttänyt valvontavelvollisuuttaan.
Kanne jätetty tutkimatta siltä osin kuin se oli perustettu vasta pääkäsittelyssä ilmoitettuun luottamusmiehen osallistumiseen lakkoon.
Kantaja Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Vastaaja Metallityöväen Liitto r.y. Kuultava Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 30.3.1984 tehdyssä metallurgisen teollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
4 § Työrauhavelvoite ________________
Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
7 § Palkkaperusteet _______________
Ohjetuntipalkat
18 Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden
_______
vuotta työntekijöiden ohjetuntipalkat ovat penneinä: täyttäneet työntekijät
26 § Kokoontuminen työpaikoilla sekä tiedotus- ja yhteistoiminta ____________
Kokouksen järjestäjä Kokouksen ajankohta Kokousasiat
Mom. 1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena olevan liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella - ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan sen päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana - järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin ehdoin:
32 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen ______________________________________
Neuvottelu
Painostuskielto Alistaminen liitoille
Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa, mitä keskusjärjestöjen välillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.
KANNE
Kanteen perustelut
het eivät hyväksyneet seurantajärjestelmän luomista ja tavoiteasettelua.
Tehdaspalvelun neuvottelukunta oli pitänyt kokouksen 10.7.1985, jossa työntekijät olivat esittäneet remonttilisävaatimuksen 124 penniä tunnilta kunnossapito-osaston työntekijöille. Keskuskorjaamon koneistamon työntekijät olivat esittäneet 26.7.1985 korotusvaatimuksen 30 penniä tunnilta ennen kuin olivat suostuneet neuvottelemaan uudesta tuottavuussopimuksesta. Ammattiosasto oli 2.8.1985 jakanut tiedotteen, jossa pääluottamusmies suorastaan kehotti työtaisteluihin. Koneistamon 14 työntekijää oli ollut istumalakossa 5.8.1985 kello 10.30-12. Koneistamon työntekijät olivat 9.8.1985 aloittaneet työtaistelun, johon oli osallistunut yhteenä 22 työntekijää. Työtaistelu oli kestänyt aamuvuoron osalta kello 6-14 ja iltavuoron osalta kello 14-22. Molemmat koneistamon lakot olivat johtuneet tasokorotusvaatimuksesta 30 penniä tunnilta.
Korjaamon asennus- ja levy-hitsausjaoksille oli 13.8.1985 tehty esitys tuottavuusratkaisuksi. Työntekijät olivat 14.8.1985 tehneet vastaesityksen ilman tavoiteasettelua ja esittäneet palkkavaatimuksen 160 penniä tunnilta. Koko keskuskorjaamo oli 15.-16.8.1985 osallistunut työtaisteluun. Työtaistelu oli alkanut 15.8. päivävuoron osalta kello 14 ja kestänyt kello 22:een saakka. Keskuskorjaamon aamu-, päiväja iltavuorot olivat 16.8. olleet koko työvuoronsa lakossa. Luottamusmies oli ollut lakossa 15.8. kaksi tuntia ja 16.8. kahdeksan tuntia sekä eräs toinen luottamusmies 16.8. kahdeksan tuntia. Lakkoon oli osallistunut yhteensä 162 työntekijää. Vaatimuksena oli ollut 160 penniä tunnilta korjaamon työntekijöille.
Ammattiosasto oli 9.9.1985 jakanut tiedotteen ja kutsunut työntekijät mielenosoitukseen yhtiön konttorin eteen 10.9.1985 kello 11.15. Vuorotyöntekijöiden osalta kyseessä oli ollut työtaistelu. Työntekijät olivat pitäneet 10.9.1985 yhtiön konttorin edessä mielenosoituskokoontumisen, johon oli osallistunut yli 100 työntekijää, joista 40 työaikana. Luottamusmies oli osallistunut työaikanaan työtaisteluun.
Työtaistelut olivat kohdistuneet erityisesti voimassa olevan työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Lakkoon oli osallistunut luottamusmiehiä, ammattiosaston varapuheenjohtaja sekä ammattiosaston toimikunnan jäseniä. Metallityöväen Liiton mahdolliset toimenpiteet työtaistelutoimien lopettamiseksi olivat työnantajaliiton käsityksen mukaan olleet tehottomia.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Jutussa toimitetussa esivalmistelussa Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on luopunut vaatimuksestaan siltä osin kuin siinä oli väitetty toisen luottamusmiehen osallistuneen lakkoon 16.8. kahdeksan tunnin ajan. Jutun pääkäsittelyssä kantajaliitto on kuitenkin ilmoittanut uudistavansa mainitun vaatimuksen.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metallityöväen Liiton toimitsijat olivat välittömästi työnseisauksista tiedon saatuaan olleet yhteydessä työpaikalle ja kehottaneet lopettamaan työnseisaukset sekä käynnistämään pikaisesti kiistan ratkaisemiseen tähtäävät neuvottelut. Ammattiosasto oli pyrkinyt saamaan työriidassa ratkaisun aikaan neuvotteluteitse. Työnantaja oli kuitenkin neuvottelutilanteessa pyrkinyt yksipuolisiin ratkaisuihin ja näin tahallaan tulehduttanut neuvotteluilmapiiriä. Samoin ammattiosastoa edustavat luottamusmiehet olivat pyrkineet tilanteen ratkaisemiseen neuvotteluteitse. Ammattiosaston asettamat luottamusmiehet eivät olleet osallistuneet työnseisauksiin. Pääluottamusmies ei missään vaiheessa ollut kehottanut työtaisteluihin tiedotteessaan taikka muussa yhteydessä. Ammattiosaston varapuheenjohtaja ei ollut osallistunut työnseisaukseen 20.9.1985. Ammattiosaston toimikunnan jäsen oli osallistunut työnseisaukseen 5.9. ja 20.9.1985. Hänen toiminnastaan ammattiosasto ei kuitenkaan ollut vastuussa.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Työtuomioistuin toteaa, että kantaja on jutun pääkäsittelyssä ilmoittanut vaatimustensa tueksi tosiasiatiedon myös toisen luottamusmiehen osallistumisesta lakkoon 16.8. Vaatimuksestaan tähän tosiseikkaan perustuen kantajapuoli on kuitenkin luopunut työtuomioistuimessa toimitetussa esivalmistelussa eikä vastaajalla siten ole ollut asianmukaista tilaisuutta esittää tältä osin vastaselvitystä.
Työtaistelu on kohdistunut työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Kahden luottamusmiehen on ajoittain näytetty osallistuneen työtaisteluun. Ammattiosaston varapuheenjohtajan ei ole näytetty osallistuneen lakkoon. Sen sijaan lakkoon on osallistunut ammattiosaston toimikunnan yksi jäsen 5.9. ja 20.9.1985.
Ammattiosasto ei ole pyrkinyt estämään työtaistelujen toteuttamista. Se vastaa myös luottamusmiesten ja toimikuntansa jäsenen osallistumisesta lakkoon.
Ottaen huomioon työtaistelun ajoittaisen jatkumisen pitkähkön ajan, työtuomioistuin katsoo, ettei Metallityöväen Liitto ole asiassa asianmukaisesti täyttänyt valvontavelvollisuuttaan.
Tuomiolauselma
Kanne jätetään tutkimatta siltä osin kuin se on perustettu pääkäsittelyssä ilmoitettuun luottamusmiehen osallistumiseen lakkoon.
Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkona, ammattiosasto työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 22 000 markkaa ja liiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 15 000 markkaa.
Metallityöväen Liitto ja Rautaruukin Työntekijäin Ammattiosasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 2 000 markkaa.
Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Peltola, Heiniö, Sariola, Leivo ja Vertanen.
Tuomio oli yksimielinen