Labor court orders employer to reinstate employees or pay severance for unjust dismissal due to negligence.

Kantaja Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto r.y. Vastaaja Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Oy W. Rosenlew Ab

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä työehtosopimuksena noudatettavassa Suomen Työnantajain Keskusliitto r.y:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK r.y:n välillä 24.4.1984 allekirjoitetussa irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevassa yleissopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisina irtisanomisperusteina pidetään syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

II IRTISANOMINEN TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ

16 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta

Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut työntekijänsä, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.

17 §

Korvauksen määrä

Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 20 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan sitä lisäävänä ja vastaavasti vähentävänä seikkana huomioon paitsi työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä, erityisesti muun muassa työnantajan menettely työsopimusta irtisanottaessa, työntekijän itsensä antama aihe irtisanomiseen, työtä vaille jäämisen arvioitu kesto, työsuhteen kestoaika, työntekijän arvioitu ansion menetys, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä muut näihin verrattavat seikat.

18 §

Työsuhteen jatkamisen edellytysten selvittäminen

Työntekijän vaatimuksesta tai ennen irtisanomisajan päättymistä esitetystä työnantajan vaatimuksesta on neuvotteluissa tai työtuomioistuimessa harkittava, ovatko asiassa ilmenneet olosuhteet sellaiset, että edellytykset ovat olemassa työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle.

Edellä 1 kappaleessa mainittuja edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä huomiota, paitsi asiassa ilmenneisiin olosuhteisiin kokonaisuudessaan, erityisesti irtisanomisen syihin, työnantajan toiminnan laajuuteen ja työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrään sekä irtisanotun työntekijän haluun ja tosiasiallisiin mahdollisuuksiin palata entiseen työhönsä sekä hänen muihin olosuhteisiinsa.

19 §

Korvaus työsuhteen jatkuessa

Jos neuvotteluissa todetaan tai työtuomioistuin katsoo, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle ovat olemassa, voidaan määrätä, että työnantajan on maksettava joko 17 §:n mukainen korvaus tai, mikäli työnantaja antaa työsuhteen jatkua, vaihtoehtoinen korvaus.

Tällainen määräys voidaan antaa myös työsuhteen jo päätyttyä sen varalta, että työnantaja neuvotteluissa tai tuomiossa asetetun määräajan kuluessa tarjoaa työntekijälle joko irtisanotun työsopimuksen edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä.

Vaihtoehtoisen korvauksen suuruus voidaan määrätä 17 §:n 1 kappaleen mukaisesta vähimmäiskorvauksen määrästä riippumatta taikka, jos vahinkoa ei ole syntynyt, määrätä, ettei korvausta ole lainkaan suoritettava.

KANNE

Kanteen perustelut

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on pyytänyt työtuomioistuinta harkitsemaan, ovatko edellytykset Erkki Alselan ja Erkki Stjernan työsuhteiden palauttamiselle olemassa. Lisäksi Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy W. Rosenlew Ab:llä ei ole ollut irtisanomisperusteita Alselan eikä Stjernan työsuhteiden päättämiselle, sekä velvoittamaan Oy W. Rosenlew Ab:n suorittamaan korvauksena 20 kuukauden palkkaa vastaavat 118 659,20 markkaa Alselalle ja 117 779,20 markkaa Stjernalle sekä vaihtoehtoisen korvauksen, mikäli työsuhteiden palauttamisedellytysten katsotaan olevan olemassa, korvausmäärille laskettavine 16 %:n korkoineen 8.2.1985 lukien. Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto on lisäksi vaatinut Metsäteollisuuden Työnantajaliiton tuomitsemista valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Sähköasentajat Erkki Alsela ja Erkki Stjerna ovat työskennelleet Oy W. Rosenlew Ab:n teknisen hallinnon, kunnossapito-osaston sähköpalvelun Seikun sahan vuorosähköasentajina. He ovat toimessaan kuuluneet kuuden eri työnjohtajan alaisuuteen, koska saha on jaettu kuuteen eri alueeseen. Lisäksi heitä on johtanut ja valvonut vielä varsinainen sähköalan työnjohto. Työnantajan toimesta on vuorosähköasentajille painoitettu sellaista tärkeysjärjestystä, että tukkien käsittely ja saha olivat korjausten kiireellisyyden suhteen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä ja muut osastot seurasivat sitten tarvejärjestyksen mukaisessa järjestyksessä. Näin ollen vuorosähköasentajien oli vikojen ilmaantuessa eri kohteissa samanaikaisesti itse päätettävä se työjärjestys, jonka mukaan he pyrkivät korjamaan esiintyvät viat. Toisaalta vuorosähköasentajien työ edellytti sitä, että vian ilmaantuessa se oli pyrittävä heti korjaamaan.

Seuranneena helmikuun 8 päivänä työnantaja on purkanut Alselan ja Stjernan työsopimukset työtehtävien laiminlyönnin takia ja sillä perusteella, että työntekijät olivat harhauttaneet työnantajan edustajia ilmoittamalla valheellisesti, etteivät he ehtineet rimoituslaitoksella ilmennyttä vikaa korjaamaan ja olivat käyneet sen sijaan penkille makaamaan.

Työsopimuslain 43 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan työnantaja voi, mikäli asianhaarat eivät anna aihetta muuhun arviointiin, purkaa työsopimuksen muun muassa erityisesti jos työntekijä tahallaan tai huolimattomuudesta jättää työvelvoitteensa täyttämättä ja varoituksesta jatkaa laiminlyöntiään. Alselaa ei ollut koskaan aikaisemmin varoitettu työtehtävien laiminlyönnistä. Sen sijaan Stjerna oli saanut työtehtävien laiminlyömisestä varoituksen noin kolme vuotta aikaisemmin.

Asia on ollut siinä määrin tosiseikastoltaan epäselvä, ettei työnantajaliiton sen tukiessa työnantajan kantaa voida katsoa laiminlyöneen asiassa valvontavelvollisuuttaan.

Alsela ja Stjerna ovat olleet yhtiön palveluksessa, Alsela lähes kymmenen vuotta ja Stjerna yli kymmenen vuotta. Kummallakin on huollettavanaan kolme alaikäistä lasta. Kumpikin on ollut työttömänä yhtämittaisesti työsopimuksensa purkamisesta lähtien. Ilmoitusta, jonka mukaan Alselan kuukausiansio on vastannut 5 932,95 markkaa ja Stjernan kuukausiansio 5 888,95 markkaa, ei ole kiistetty.

Työnantaja on pitänyt työsopimuksen purkamiseen antanutta aihetta sellaisena työntekijän käyttäytymisestä johtuvana seikkana, joka on poistanut edellytykset päättyneiden työsuhteiden palauttamiselle. Työnantaja on ilmoittanut ottaneensa vuorosähköasentajan tehtäviin Alselan ja Stjernan tilalle uudet työntekijät. Työnantajayritykselle ei kuitenkaan tässä tapauksessa toiminnan laajuus huomioon ottaen saata tuottaa vaikeuksia tarjota työntekijöille työsopimuksen edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä. Alsela ja Stjerna ovat kumpikin itse halunneet palata työhönsä ja heillä on siihen myös tosiasiassa mahdollisuudet. Ottaen huomioon asiassa ilmenneet olosuhteet kokonaisuudessaan työtuomioistuin katsoo, että edellytykset kummankin työntekijän työsuhteen palauttamiseen ovat olemassa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin velvoittaa Oy W. Rosenlew Ab:n suorittamaan korvauksena perusteettomasta työsuhteen päättämisestä Alselalle 60 000 markkaa ja Stjernalle 72 000 markkaa, kummatkin erät 16 %:n korkoineen 8.2.1985 lukien.

Jos Oy W. Rosenlew Ab kahden viikon kuluessa työtuomioistuimen tuomion antamisesta tarjoaa Alselalle ja Stjernalle heidän työsopimuksensa edellyttämää tai siihen rinnastettavaa työtä, velvoitetaan Oy W. Rosenlew Ab edellä mainitun korvauksen sijasta maksamaan irtisanomissuojasopimuksen 19 §:ssä tarkoitettuna vaihtoehtoisena korvauksena Alselalle 30 000 markkaa ja Stjernalle 36 000 markkaa, kummatkin erät niin ikään 16 %:n korkoineen 8.2.1985 lukien.

Työnantajaliittoon kohdistettu kanne hylätään.

Oy W. Rosenlew Ab velvoitetaan suorittamaan työntekijäliitolle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi 2 500 markkaa 16 %:n korkoineen työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä lukien.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Iirola, Vihma, M. Virtanen, Kuivanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.