Labor court dismisses union strike damages claim due to employer's unilateral pricing violation and repeated strike actions.

1. Lakkojen tarkoituksena oli ollut työnantajan painostaminen asiassa, joka koski työnjärjestelyjen aiheuttamien palkankorotusten jakautumista eri koneilla työskentelevien työntekijöiden kesken.

2. Työnantaja oli ottanut yksipuolisesti käyttöön uuden hinnoittelun, kun erään tuotteen pakkaustapa oli muuttunut. Työntekijät olivat tämän vuoksi ryhtyneet työtaisteluun. Työnantajan virheellisen menettelyn työtaisteluun antama aihe otettu huomioon ammattiosastolle tuomitun hyvityssakon määrää vähentävänä tekijänä.

3. Vielä työntekijät olivat ryhtyneet lakkoon painostaakseen työnantajaa suostumaan esityksiinsä neuvoteltaessa määräajoin ammattitaidon kehittymisen perusteella suoritettavista palkankorotuksista.

Kantajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Paperiliitto r.y. Vastaajat Paperiliitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Yhtyneet Paperitehtaat Oy Kuultava Paperiliiton Valkeakosken osasto r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 21.3.1984 tehdyssä paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

4 §.

TYÖRAUHAVELVOITE

1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muuhun siihen verrattavaan toimenpiteeseen tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen samoin kuin joukkoirtisanominen tai joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty.

III PALKKAMÄÄRÄYKSET

11 § Aikapalkat

1. Kausipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat ammateittain oikeudenmukaisessa suhteessa porrastetuiksi ja että ammattiryhmien A1-K1 kausipalkka on vähintään 1.475,20 mk. Palkka-asteikon määräämisperusteena käytetään liitteessä II olevaa tai paikallisesti sovittua liittojen vahvistamaa ammattiryhmittelyä sekä ammatti- tai muuhun koulutukseen perustuvaa kokemusta. Kausipalkkasopimuksesta ilmenevä työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla hänen kausipalkkansa työehtosopimuksen 13 §:ssä sovitulla tuntikertoimella, joka on keskeytymättömässä vuorotyössä 82 ja muissa työaikamuodoissa 80. (Kts. TESA 1 & 1.)

2. Paikallisia kausipalkkasopimuksia noudatetaan osana tätä sopimusta.

12 § Urakka- ja palkkiotyö

4. Työ- ja tuotantomenetelmien sekä raaka- ja tarveaineiden muuttuessa voidaan hinnoitteluja tarkistaa. Kuitenkin on tällaisesta tarkistamisesta neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa ja ellei asiasta päästä yksimielisyyteen on asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, maksetaan työntekijälle palkka hänen keskituntiansionsa mukaan (15 §).

SOV. Tässä tapauksessa maksetaan kausipalkan tuntipalkan lisäksi keskimääräinen lisien ja palkkioiden osuus. Kausipalkkana käytetään sitä kausipalkkaa, joka on ollut laskennallisena pohjana tehtäessä neuvottelukohteena olevaa suorituspalkkatyötä.

5. Jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4. kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä ao. työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen jatkuu työ entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi.

6. Ennenkuin hinnoittelusta syntynyt erimielisyys on käsitelty tämän sopimuksen 31 §:ssä mainitulla tavalla, älköön sellaisen kysymyksen johdosta ryhdyttäkö työtaistelutoimenpiteisiin toisen sopimuspuolen painostamiseksi.

VI NEUVOTTELUJÄRJESTYSMÄÄRÄYKSET

30 § Sopimuksen tulkinta

1. Jos tämän tai sopimuspuolten välillä tehtyjen muiden sopimusten tai pöytäkirjojen sisällöstä, määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta syntyy erimielisyyttä, jota asianomaiset eivät saa heidän välisissään neuvotteluissa selvitetyksi, on asia siirrettävä sopijapuolten ratkaistavaksi.

Jommankumman sopijapuolen esittäessä neuvotteluja tässä kohdassa tarkoitetussa asiassa on ne aloitettava ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä.

2. Niissä tapauksissa, jolloin paikalliset neuvottelut eivät johda tulokseen, ja toinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on lyhyesti mainittu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta. Muistiosta on jätettävä molemmille sopimuspuolille kappale.

Mikäli asioiden selvittäminen vaatii käyntejä asianomaisessa teollisuuslaitoksessa, on nämä matkat järjestettävä viivytyksettä.

3. Elleivät sopijapuolet pääse yksimielisyyteen edellä 1. kohdassa mainituista asioista, alistetaan ne työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON KANNE

Kanteen perustelut

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Walki-Pakkauksen Valkeakoskella sijaitsevalla aaltopahvitehtaalla oli kevään 1985 aikana neuvoteltu toteutettavien työnjärjestelyjen aiheuttamista palkankorotuksista. Neuvotteluissa oli päästy yksimielisyyteen palkankorotusten kokonaismäärästä. Sen sijaan neuvottelut korotuksen jakautumisesta eri koneilla työskenteleville työntekijöille olivat kesken. Painostaakseen työnantajaa mieleiseensä ratkaisuun työntekijät olivat ryhtyneet työtaistelutoimenpiteisiin.

Työntekijät olivat 26.3., 27.3. ja 29.3.1985 kieltäytyneet tekemästä paikallisesti sovitunmukaista ruokataukovuorotusta. Koneet oli tämän vuoksi jouduttu pysäyttämään ruokataukojen ajaksi. Syyksi työntekijät olivat ilmoittaneet sen, ettei palkankorotusneuvotteluissa ollut päästy ratkaisuun.

Työntekijät olivat 1.4.1985 ilmoittaneet, ettei ruokataukovuorotusta suoritettaisi. Työnantajapuoli oli ilmoittanut tästä asiasta pääluottamusmiehelle katsoen työntekijöiden menettelevän sopimusten vastaisesti sekä vaatien tilanteen normalisointia. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työntekijöillä oli oikeus toimia sanotulla tavalla, koska palkankorotuksista ei ollut vieläkään sovittu. Työntekijät olivat kello 9.20 aloittaneet koneen pysäyttämistoimenpiteet ja ryhtyneet lakkoon, joka oli päättynyt 3.4.1985 kello 6.00. Lakon syyksi oli ilmoitettu palkankorotusneuvottelujen viivästyminen. Lakkoon oli osallistunut noin 60 työntekijää.

Kevään aikana oli työehtosopimuksen mukaisesti neuvoteltu tehtaan kunnossapito-osastojen työntekijöiden kausitarkistuksista. Neuvottelujen ollessa kesken kunnossapito-osastojen työntekijät olivat 7.6.1985 kello 11.45 ryhtyneet lakkoon. Maanantaina, 10.6.1985 lakkoon olivat yhtyneet myös trukinkuljettajat. Tähän lakkoon, joka oli päättynyt 11.6.1985 kello 6, oli osallistunut yhteensä noin 45 työntekijää.

Aaltopahvitehtaan työntekijät, jotka kuuluivat jäseninä kuultavaan ammattiosastoon, olivat kerrotuilla työehtosopimuksen vastaisilla työtaistelutoimenpiteillä pyrkineet painostamaan työnantajaa. Ammattiosasto ei ollut ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Paperiliiton Valkeakosken osaston tuomitsemista hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

PAPERILIITON VASTINE

Vastineen perustelut

Paperiliitto on maaliskuun tapahtumien sekä huhtikuun 1.-3. päivien tapahtumien osalta lausunut, että joulukuussa 1984 oli paikallisesti sovittu aaltopahvitehtaan kehittämisestä.

Sopimukseen oli sisältynyt määräyksiä muun muassa aaltopahvikone Petersin ruokatauko käynnistä. Sopimuksen mukaan osastolla oli sovittu jaettavaksi 2 900 penniä. Sen tuli sisältää kaikki tehtävien muutoksista aiheutuvat muutokset palkkauksissa. Rahamäärän jaosta oli sovittu neuvoteltavaksi erikseen. Keskustelujen jälkeen työnantaja oli ilmoittanut, ettei potista jaettaisi mitään Petersin työntekijöille. Työnantajan viivyttäessä neuvotteluja tilanne aaltopahvitehtaalla oli kärjistynyt. Tilanne oli lauennut 3.4.1985. Tuona päivänä aloitetuissa neuvotteluissa oli päästy sopimukseen 4.4.1985. Tämä sopimus sisälsi osuuden pennipotista myös Petersin työntekijöille.

Asia oli saatettu liittoneuvotteluun. Silloin liitot olivat todenneet yksimielisesti, että ajettaessa stanssauskoneella sellaisia rullanpäätylappuja, joista aiemminkin palkkiota oli maksettu kertoimella 1,1 korotettuna, maksetaan edelleen korotettu palkkio kunnes toisin sovitaan. Liitot olivat siis yksimielisiä siitä, että työnantaja oli menetellyt virheellisesti pudottaessaan yksipuolisesti palkkiokerrointa perushinnan tasolle.

Työstä kieltäytymisiä kunnossapito-osastolla kesäkuussa 1985 ei vastaaja kiistänyt. Luottamusmies sen sijaan ei ollut kieltäytynyt työstä. Samassa yhteydessä työnantaja oli keskeyttänyt porrastetusti palkanmaksun työntekijöiltä. Kun pääluottamusmies oli yrittänyt saada muun muassa trukinkuljettajia jatkamaan työntekoa, oli asian hoitamista vaikeuttanut se, että työnantaja oli keskeyttänyt osalta muilta työntekijöiltä palkanmaksun, jolloin työhönpaluussa ei olisi ollut mitään mieltä. Paperiliitto on kiistänyt Metsäteollisuuden Työnantajaliiton kanteen stanssauskoneella esiintyneitä työstäkieltäytymisiä koskevalta osalta.

PAPERILIITON VASTAKANNE

Vastakanteessa esitetyt vaatimukset

Paperiliitto on vaatinut Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen 12 §:n tietensä rikkomisesta.

METSÄTEOLLISUUDEN TYÖNANTAJALIITON JA YHTYNEET PAPERITEHTAAT OY:N VASTASELITYS JA VASTINE

Rahamäärän jakoa koskeneiden neuvotteluiden alkuvaiheessa työntekijäpuoli oli alkanut vaatia työnantajapuolelta takuita siitä, että ab-Petersillä työskentelevät työntekijät saisivat osuutensa rahasta. Kun työnantajapuoli oli katsonut, että rahat oli ensisijaisesti jaettava muihin kohteisiin, työntekijät olivat ryhtyneet painostamaan työnantajaa työtaistelutoimenpitein.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ovat vaatineet niitä vastaan ajetun kanteen hylkäämistä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Walki-Pakkauksen Valkeakoskella sijaitsevalla aaltopahvitehtaalla oli kevään 1985 aikana neuvoteltu suoritettavien työnjärjestelyjen aiheuttamista palkankorotuksista. Neuvotteluissa oli päästy yksimielisyyteen palkankorotusten kokonaismäärästä. Sen sijaan korotusten jakautumisesta eri koneilla työskentelevien osalle ei ollut päästy yksimielisyyteen, vaan neuvottelut tästä kysymyksestä olivat jääneet kesken. Työntekijöitten käsityksen mukaan oli perusteltua jakaa korotuksia myös aaltopahvikone Petersillä työskenteleville työntekijöille. Työnantaja ei ollut kuitenkaan tähän suostunut, vaan oli katsonut, ettei Petersillä työskenteleville heidän vallitseva palkkatasonsa huomioon ottaen kuulunut mitään osaa palkankorotuksesta. Painostaakseen työnantajaa suostumaan esittämäänsä ratkaisuun korotusten jakautumiskysymyksessä työntekijät ovat olleet kerrotuin tavoin ajoittain lakossa 26.3.1985-3.4.1985. Tähän lakkoon on osallistunut myös osaston luottamusmies.

Tapaukseen työntekijäin mielestä lähinnä sovellettavan työehtosopimuksen mainitun 12 §:n 4 kohdan mukaan hinnoittelun tarkistamisesta on neuvoteltava työntekijäin luottamusmiehen kanssa, kuten oli tapahtunutkin; ja ellei asiasta päästy yksimielisyyteen oli asia alistettava liittojen ratkaistavaksi. Työehtosopimuksen tässä kohdassa on määrätty, että sinä aikana kun asiasta neuvotellaan ja työ suoritetaan entisellä teholla, työntekijälle on maksettava palkka hänen keskituntiansionsa mukaan. Näin ei siis ollut menetelty. Keskituntiansion mukaan ei työntekijöille ollut palkkaa maksettu.

Työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdan mukaan taas jos voimassa olevia hinnoitteluja joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta halutaan tarkistaa jostain muusta kuin 4 kohdassa mainitusta syystä, voidaan se tehdä asianomaisen työnantajan ja pääluottamusmiehen välisellä sopimuksella. Ellei asianomaisten välillä päästä uudesta hinnoittelusta yksimielisyyteen, jatkuu työ työehtosopimuksen mukaan entisillä perusteilla ja kysymys siirretään liittojen käsiteltäväksi. Näinkään ei siis ollut menetelty.

Työnantajan otettua yksipuolisesti käyttöön uuden hinnoittelun työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa saattamaan asian liittojen käsiteltäväksi ryhtyneet iltavuorossa 11.4.1985 vastoin työnjohdon ohjetta latomaan aiemmin käytössä olleella tavalla. Työnantajan keskeytettyä tämän vuoksi palkanmaksun vastoin ohjeita työskenteleviltä työntekijöiltä työntekijät ovat ennen vuoron loppua poistuneet työpaikalta, minkä jälkeen seuraavana päivänä sekä aamuettä iltavuoron työntekijät ovat kieltäytyneet latomasta uudella tavalla. Tämän seurauksena heiltäkin oli keskeytetty palkanmaksu, jolloin kaikki vuoron työntekijät ovat ryhtyneet lakkoon. Työtaistelu on toistunut edellä esitetyin tavoin toteutettuna myöskin 15.4.1985. Työtaisteluun oli nytkin osallistunut noin 60 työntekijää vuorossa, heidän mukanaan osaston luottamusmies.

Erimielisyyden tultua riitautettua muistiolla liittojen välillä neuvoteltavaksi 19.4.1985 liitot ovat todenneet yksimielisesti, että kysymys oli työehtosopimuksen 12 §:n 5 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta ja että ajettaessa stanssauskoneella sellaisia rullanpäätylappuja, joista aiemminkin on maksettu palkkio kertoimella 1,1 korotettuna, maksetaan edelleen työehtosopimuksen mainitun kohdan mukaisesti palkkiota 1,1 kertaa perushinta kunnes toisin sovitaan. Työnantaja ei siis olisi saanut yksipuolisesti tässä tapauksessa suorittaa hinnoittelun muutosta. Työnantajan on menettelyllään katsottava tietensä rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä.

Tämän jälkeen kunnossapito-osastojen työntekijät ovat painostaakseen työnantajaa suostumaan työntekijäin esityksiin neuvoteltaessa määräajoin ammattitaidon kehittymisen perusteella suoritettavista palkankorotuksista olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 7.-11.6.1985 välisenä aikana. Lakkoon on tällä kertaa osallistunut yhteensä noin 45 työntekijää.

Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet ainakin työehtosopimuksen osana noudatettaviin palkkamääräyksiin. Työtuomioistuin katsoo huomioon ottaen työtaistelun kestoajan ja toistumisen, ettei ammattiosasto ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan säilyttämiseksi. Lisäksi ammattiosasto vastaa luottamusmiehen osallistumisesta työtaisteluun.

Hyvityssakkoa tuomittaessa otetaan sen määrää vähentävänä seikkana huomioon työnantajan virheellisen yksipuolisen hinnoittelun muutoksen 11.-15.4.1985 toteutettuun työtaisteluun antanut aihe.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Paperiliiton Valkeakosken osaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta maksamaan hyvityssakkona Metsäteollisuuden Työnantajaliitolle 15 000 markkaa.

Yhtyneet Paperitehtaat Oy tuomitaan työehtosopimuslain 7 §:n nojalla maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen määräysten tietensä rikkomisesta Paperiliitolle 18 000 markkaa.

Asian laatu huomioon ottaen asianosaiset ja kuultava saavat pitää jutuista koituneet oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

Jäsenet: Lehtikunnas puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Pyrhönen, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.