Labor court dismissed union claims against employer for delayed social facility repairs violating collective agreement.

Vaikka työnantaja oli tehtyjen huomautusten jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin rakennustyömaan sosiaalitiloissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi, oli osaan näistä toimenpiteistä ryhdytty vasta työntekijäpuolelta tulleiden ainakin kahden huomautuksen jälkeen. Laiminlyödessään huolehtia siitä, että ilmoitetut puutteet olisi viipymättä korjattu, oli työnantaja tietensä rikkonut työehtosopimusta. Näyttämättä oli sen sijaan jäänyt, että työnantajaliitto ja sen piiriyhdistys olisivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Vesto Oy

Kuultavat: Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen Piiri r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 18.4.1983 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

VII. Sosiaaliset määräykset

28 § Erinäiset Rakennuspaikalle tai sen läheisyyteen on rinnan rasuojat kennustyön alkamisen kanssa järjestettävä alempana mainitut sosiaalitilat.

1. Ruokailusuoja

Ruokailusuojat on järjestettävä sellaisiksi, että - ne kunnollisesti suojaavat sateelta, kosteudelta ja kylmyydeltä ja että niissä voidaan kylmänä vuodenaikana pitää noin +18 celsiusasteen lämpötila, - niissä myös alaurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien on tilaa ainakin 1 m2 työntekijää kohti, - niiden korkeus on vähintään 220 cm. Milloin ruokailusuojana käytetään vaunuja tai tilaelementtejä tai muita siirrettäviä suojia, voidaan mainitusta korkeudesta vähäisessä määrin poiketa, - ruokailusuojaan on järjestettävä riittävä ja tehokas tuuletus

Ruokailusuojan katto-, seinä- ja lattiapinnat on maalattava, lakattava tai muuten pintakäsiteltävä niin, että ne on helppo puhdistaa.

Ruokailupöydän pinnan tulee olla maalattu, lakattu tai laminoitu.

Istuimen pinta tulee olla sellainen, että se on helppo pitää puhtaana ja siistinä.

Myyntipöydät on päällystettävä muovilla tai vastaavalla.

Juomaveden saantia varten on järjestettävä vesijohto taikka hanalla varustettu vesiastia. Veden tulee olla laadultaan kunnollista. Vesipisteen läheisyyteen on varattava kertakäyttöisiä juoma-astioita.

Ruokailusuojia ei saa käyttää työkalu-, peseytymiseikä varastosuojina.

2. Vaatesuoja

Vaatteiden vaihto ja säilytys

Vaatteiden vaihtamista ja säilyttämistä varten on järjestettävä riittävän tilavat suojat.

Työnantaja järjestää jokaisen työntekijänsä käyttöön vaatekaapin. Kaapin tulee olla kooltaan noin 30 x 40 x 150-180 cm. Vastaavasti 01.10.1976 jälkeen tilatun kaapin on oltava kooltaan n. 30 x 50 x 150-180 cm.

Kaappi on varustettava ylähyllyllä, vaatetangolla, irrallisella väliseinällä ja huulisalvoilla. Työntekijän asiana on hankkia lukko.

Tilaelementeissä ja vaunuissa hyväksytään muukin tarkoituksenmukainen vaatteiden säilytys; esim. ylähyllyllä ja osittain sivuseinämillä rajoitettu vaatenaulakko.

Vaatteiden kuivatus

Vaatteiden kuivattamista varten on järjestettävä erillinen riittävän tilava suoja.

3. Peseytymistilat

Ellei tämän 28 pykälän 7 kohdassa sanotusta, valmiista kalustosta, huonetilasta tai sen sijoituksesta aiheudu estettä, on pesutilan oltava pukutilan välittömässä läheisyydessä.

Mikäli pesu- ja pukutila ovat eri huonetiloissa (esim. eri tilaelementeissä, joihin kumpaankin on oma sisäänkäynti) on sisäänkäyntejä yhdistävä kulkutie suojattava sateelta ja tuulelta.

Mikäli pesutilat ovat samassa huonetilassa pukutilojen kanssa, on ne toiminnallisesti erotettava toisistaan.

Toiminnallinen erottaminen voidaan tehdä esim. sijoittamalla pesutilat huonetilan toiseen päähän, huonetilan keskelle, käyttämällä vaatekaappeja tai välilevyjä pesutilojen erottamiseen tms. tavalla.

Käsien ja kasvojen pesua varten järjestetään rakennuspaikalle tarpeelliset laitteet sekä lämmintä vettä. Pesutiloissa on oltava työn likaisuuteen nähden riittävä määrä peseytymislaitteita, kuitenkin vähintään yhdet noin 8 työntekijää kohti. Yhden henkilön pesupaikan leveyden on oltava noin 600 mm. Peseytymispaikalla tulee olla paperipyyhkeitä sekä

pesuaineita. Naisia varten on järjestettävä erillinen vaate- ja pesutila.

4. Käymälät, jotka on sijoitettava olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisesti, järjestetään erikseen miehille ja erikseen naisille. Käymälä on varustettava asianmukaisesti ja pidettävä puhtaana. Miesten käymälä on varustettava "pisoaarilla".

5. Työkalusuoja.

Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä, ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila.

6. Puhtaus ja valvonta

Kaikki tässä pykälässä mainitut suojat on pidettävä työnantajan kustannuksella puhtaana ja vartioituina.

Tässä pykälässä sanottujen kalusteiden ja varusteiden laatua sekä kuntoa, siisteyden noudattamista ja kunnon säilyttämistä valvovat työsuojelutoimikunnat ja luottamusmiehet.

Jokainen palveluksessa oleva henkilö on velvollinen edesauttamaan järjestystä, siisteyttä ja hygieniaa sekä tarkoin seuraamaan työnjohdon, luottamusmiesten ja työsuojelutoimikunnan ohjeita, jotka koskevat järjestystä ja yleistä hygieniaa.

7. Poikkeustyömaat

Milloin rakennustyön pienuuden, työn luonteen esim. korjauksen, rakennuspaikan ahtauden taikka muiden erityisten olosuhteiden vuoksi edellämainittujen suojien taikka jonkin niistä järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista taikka mahdollista, voidaan tämän pykälän säännöksistä poiketa, milloin työntekijöiden tässä pykälässä tarkoitetut tarpeet voidaan kohtuullisesti muuten tyydyttää.

8. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista

Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijäin vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja.

Työnantaja vastaa myös työntekijäin työkaluista, milloin ne on säilytetty työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omaisuudesta ei työnantaja vastaa.

Työnantajapuolen laiminlyönnit olivat jatkuneet edelleen ja 29.12.1983 pidetyssä tarkastuksessa oli edelleen havaittu puutteita. Näiden johdosta aluejärjestön aluesihteeri oli lähettänyt taas kirjeet työnantajaliitolle ja sen piiriyhdistykselle. Toimitetussa tarkastuksessa ruokailutilat oli todettu edelleen liian pieniksi. Työmaalla oli edelleen ollut vain yksi puurakenteinen ulkokäymälä 63 miestyöntekijää kohden. Veden lämmittäminen oli ollut edelleen puutteellista. Vaatesuoja ei ollut ollut riittävän tilava. Vaatekaappeja oli ollut 60, vaikka työntekijöitä oli ollut 65.

Edellä olevilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Vesto Oy:n tuomitsemista työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sekä Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Pohjois-Suomen Piirin tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Vesto Oy ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen piiriyhdistykset olivat jäsenistölleen korostaneet erityisesti työehtosopimuksen 28 §:ssä mainittujen työmaiden sosiaalitiloja koskevien määräysten ehdotonta noudattamisvelvollisuutta. Liiton 22 piiriasiamiehille oli annettu määräys selostaa jatkuvasti työnantajille ja heidän palveluksessaan oleville rakennusmestareille sosiaalitiloja koskevia määräyksiä ja käynneillään työmailla valvoa näiden määräysten noudattamista. Työnantajaliitto ja sen jäsenyhdistykset olivat tässä suhteessa täysin täyttäneet velvollisuutensa.

Aloittaessaan rakennustyöt Rautaruukki Oy:n Otanmäen rautatievaunutehtaan työmaalla oli Vesto Oy työnantajana rinnan rakennustyön alkamisen kanssa pystyttänyt rakennuspaikalle rakennusalan työehtosopimuksen 28 §:n mukaiset sosiaalitilat. Työnantajaliiton Pohjois-Suomen Piirin piiriasiamies oli useita kertoja selvittänyt työnantajalle tiloja koskevia määräyksiä ja valvonut ohjeittensa noudattamista muun muassa 15.9.1983 tapahtuneella työmaakäynnillään. Piiriasiamiehen toimenpiteiden johdosta olivat työmaan sosiaalitilat jo alusta lähtien olleet täysin työehtosopimuksen mukaiset. Tämä kävi selville muun muassa rakennustöiden järjestysohjeiden nojalla suoritetuista työmaan viikottaisista kunnossapitotarkastuksista laadituista pöytäkirjoista n:o 1 ja n:o 2. Ensiksi mainittu pöytäkirja oli päivätty 28.9.1983. Pöytäkirjat samoin kuin kaikki muutkin tarkastuspöytäkirjat oli työntekijöiden puolesta allekirjoittanut työmaan työsuojeluvaltuutettu.

Rakennustyöläisten Kainuun Aluejärjestön aluesihteerin 29.12.1983 suorittamassa sosiaalitilojen tarkastuksessa todetuiksi ilmoitetut puutteellisuudet olivat jälleen virheellisiä. Muun muassa samana päivänä pidetystä kunnossapitotarkastuksesta laaditusta pöytäkirjasta ilmeni, että sosiaalitilat olivat kunnossa, mutta että wc-tilanne oli selvitettävä. Seuranneen tammikuun 6 päivänä suoritetusta tarkastuksesta laaditusta pöytäkirjasta ilmeni, että sekin asia oli ratkaistu osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Vesto Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen Piiri on ollut jutussa kuultavana.

________

Työehtosopimus edellyttää, että rinnan rakennustyömaan aloittamisen kanssa työmaalle järjestetään työehtosopimuksen mukaiset sosiaalitilat. Vaikka työnantaja on tehtyjen huomautusten jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin puutteiden korjaamiseksi, on osaan näistä toimenpiteistä ryhdytty kuitenkin vasta työntekijäpuolelta tulleiden ainakin kahden huomautuksen johdosta. Laiminlyödessään huolehtia siitä, että ilmoitetut puutteet olisi viivyttelemättä korjattu, on Vesto Oy tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin Suomen Rakennusteollisuusliittoa ja sen Pohjois-Suomen Piiriä vastaan esitetyt hyvityssakkovaatimukset hyläten harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 7 §:n nojalla tuomita Vesto Oy:n maksamaan Rakennustyöläisten Liitolle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta seitsemänsataa (700) markkaa ja velvoittaa yhtiön korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut kahdellatuhannella viidelläsadalla (2 500) markalla. Jutun näin päättyessä ja sen laatuun katsoen saavat Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Pohjois-Suomen Piiri kärsiä oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Heiniö, Airaksinen, Leivo ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.