Union fined for strike during contract-free period; threat of strike not proven as industrial action.

Painostaakseen työnantajaa suostumaan kolmen kuljetusosaston trukinkuljettajan palkankorotusta ja lasitusosaston hinnoittelua koskeviin vaatimuksiin sekä muuttamaan kahden määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän työsopimuksen toistaiseksi voimassa oleviksi työntekijät olivat ryhtyneet työnseisauksiin. Ne olivat työtaistelutoimenpiteinä kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin sekä yleissopimuksen työntekijän erottamista koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto tuomittu työnseisausten johdosta hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Sitä vastoin jutussa oli jäänyt näyttämättä, että varaston luottamusmiehen tekemä ilmoitus työntekijöiden ryhtymisestä lakkoon sopimuksettoman tilan aikana olisi käsittänyt uhkauksen, jota olisi pidettävä työtaistelutoimenpiteenä.

Kantaja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Vastaaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Kuultava Rakennustyöläisten Liiton ammattiosasto n:o 17 r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen välillä 18.4.198329.2.1984 voimassa olevan kalkki ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteenä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus 15.5.1946

3 § Sopimuksen sitovuus ja työrauhavelvoite

1. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.

2. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat tähän työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Tähän työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat lisäksi velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaisina olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

III TYÖPALKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

10 § Suorituspalkkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattava tilaisuus tehdä työtä suorituspalkalla. Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 9 §:n 3 tai 6 kohtien mukaisiin perustuntipalkkoihin. (työkohtaisiin tuntipalkkoihin).

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen 15.5.1946 allekirjoittamassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

5. k o h t a :

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on välittömästi antanut aiheen työntekijän erottamiseen, voidaan erottaminen alistaa keskusliittojen yhteisesti valitseman elimen tutkittavaksi.

Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin.

KANNE

Kanteen perustelut

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on lausunut, että Oy Partek Ab:n Turun tuotantolaitoksen työntekijät olivat esittäneet työnantajalle työehtosopimukseen perustumattomia palkankorotusvaatimuksia ja ryhtyneet työtaisteluihin. Rakennustyöläisten Liiton ammattiosasto n:o 17:n luottamusmies oli esittänyt työnantajan edustajalle vaatimuksen, että kolmen osastolla työskentelevän trukinkuljettajan palkkaa olisi korotettava 50 penniä tunnilta. Tammikuun 9 päivänä 1984 tuotantolaitoksen kuljetusosaston työntekijät olivat palkkavaatimuksen toteuttamiseksi olleet neljä tuntia lakossa. Lakkoon oli osallistunut osaston 18 työntekijästä 15 työntekijää. Ammattiosaston toimikunnan jäsen oli ollut mukana lakossa. Osaston työntekijät olivat olleet saman vaatimuksen tukemiseksi lakossa 6.2.1984 koko päivän sekä 7.2.1984 puoli tuntia. Lakossa oli ollut mukana 6.2.1984 myös ammattiosaston toimikunnan jäsen.

Tuotantolaitoksen lasitusosastolla oli ollut erimielisyyttä osastolla käytössä olevasta tuotantopalkkiojärjestelmästä. Työnantaja- ja työntekijäliittojen asiamiehet olivat olleet mukana paikallisessa neuvottelussa 8.12.1983. Asiasta olikin päästy sopimukseen. Osaston työntekijät olivat sen jälkeen kuitenkin esittäneet muutettavaksi tuotantopalkkion ns. muuttuvaa osaa ja tehostaakseen vaatimustaan olleet lakossa 18.1.1984. Lakkoon oli osallistunut osaston 67 työntekijästä 51. Lakossa olivat olleet myös osaston luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsen. Työtaistelu oli kestänyt kolme tuntia.

Tuotantolaitoksen varaston luottamusmies oli esittänyt helmikuussa 1984 työnantajan edustajalle 2 markan 25 pennin suuruisen palkankorotusvaatimuksen. Työnantaja oli tehnyt oman tarjouksen palkkojen järjestelyistä. Tehostaakseen vaatimustaan oli luottamusmies 29.2.1984 ilmoittanut, että työntekijät ryhtyisivät lakkoon, jollei työnantaja korottaisi palkkatarjoustaan. Kysyttäessä tuotantolaitoksen pääluottamusmies oli ilmoittanut työnantajan edustajalle, että varastotyöntekijät tulisivat olemaan lakossa, ellei tarjousta korotettaisi. Varastomiehet olivat olleet lakossa 1. ja 2.3.1984. Se oli tosin tapahtunut sopimuksettoman tilan aikana, mutta lakolla oli kuitenkin uhattu työnantajaa työrauhavelvollisuuden ollessa vielä voimassa.

Tuotantolaitoksen tuotantohuipun tasaamiseksi tehtaalle oli palkattu määräaikaiseen työsuhteeseen työntekijöitä, joiden työsuhde oli sovittu päättyväksi 29.2.1984. Koska tuotanto ei ollut laskenut oletetulla tavalla, oli osa määräaikaisista työsuhteista muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi. Osa määräaikaisista työsuhteista oli päättynyt kuitenkin 29.2.1984. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet kaikkien päättymään määrättyjen työsuhteiden lakkauttamista, vaan olivat vaatineet, että niistä olisi vielä kahden muun työntekijän työsuhde tullut muuttaa toistaiseksi voimassa olevaksi. Työntekijät olivat tästä syystä olleet lakossa 29.2.1984. Siihen oli osallistunut noin 200 tuotantolaitoksen työntekijää. Mainittuun lakkoon oli osallistunut myös osaston luottamusmiehiä sekä ammattiosaston toimikunnan jäseniä.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ammattiosasto n:o 17 r.y:n tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

VASTINE

Vastineen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on kanteeseen vastatessaan myöntänyt, että kuljetusosaston työntekijät olivat olleet lakossa kanteessa kerrotuin tavoin ja että ammattiosaston toimikunnan jäsen oli ollut mukana lakoissa. Sen sijaan lasitusosastolla 18.1.1984 toimeenpantu työnseisaus oli johtunut siitä, että työnantajan tuolloin työosaston ilmoitustaululla ilmoittamat uudet hinnoittelulistat olivat poikenneet siitä, mitä työntekijöiden käsityksen mukaan oli sovittu 8.12.1983 paikallisessa neuvottelussa. Työosaston luottamusmies oli saanut tuotantopäällikön selvittämään asiaa tiedotustilaisuudessa, jossa oli lopulta saavutettu työntekijöitä tyydyttävä ratkaisu. Tiedotustilaisuus oli kestänyt noin kolme tuntia. Sen jälkeen työt olivat käynnistyneet normaalisti. Kysymyksessä ei siten ollut ollut työtaistelu.

Varaston tapahtumien yhteydessä ei ollut rikottu työrauhavelvollisuutta. Varaston luottamusmies oli 29.2.1984 ilmoittanut, että työntekijät ryhtyisivät lakkoon sopimuksettoman tilan aikana, jos heidän palkkojensa jälkeenjääneisyyttä ei korjattaisi. Luottamusmies ei ollut uhannut lakolla, vaan esittänyt sitä koskevan ennakkoilmoituksen. Lakko oli alkanut vasta sopimuksettoman tilan aikana.

Oy Partek Ab:ssä ja sen Turun kaakelitehtaalla oli noudatettu määräaikaisten työsuhteiden osalta sellaista menettelyä, että työsopimusta ei jatkettu määräaikaisena kahta kertaa useammin. Jos työtä oli ollut edelleen sen jälkeen tarjolla, niin työsopimus oli muutettu toistaiseksi voimassa olevaksi. Tätä periaatetta ei ollut kuitenkaan noudatettu työosasto 5:llä, vaan työnantaja oli ilmoittanut määräaikaisten työsuhteiden päätyttyä, että osastolle otettaisiin uusia työntekijöitä lähiaikoina. Työosaston luottamusmies ja pääluottamusmies olivat kehottaneet työntekijöitä jatkamaan työntekoa työnantajan menettelystä välittämättä ja siten säilyttämään työrauhan. Tästä huolimatta tuotantolaitoksen työntekijät olivat aloittaneet lakon.

Rakennustyöläisten Liiton osasto 17:n ei vastaajaliiton mielestä ollut katsottava laiminlyöneen työehtosopimuslain 8 §:n mukaisia velvollisuuksia. Työnseisaukset olivat käynnistyneet yht'äkkisesti työntekijöiden toimesta. Liitto oli pyrkinyt saamaan työrauhan säilymään.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vastustanut hyvityssakon tuomitsemista.

Rakennustyöläisten Liiton ammattiosasto n:o 17 r.y. on ollut jutussa kuultavana.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan Oy Partek Ab:n Turun tuotantolaitoksen kuljetusosaston työntekijät ovat 9.1., 6.2. ja 7.2.1984 olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa. Lakkoihin oli osallistunut kahdella ensimmäisellä kerralla Rakennustyöläisten Liiton ammattiosasto n:o 17:n toimikunnan jäsen, jonka toimenpiteistä osasto vastaa. Lakkojen tarkoituksena on ollut painostaa työnantajaa suostumaan kolmen trukinkuljettajan palkankorotusta koskevaan vaatimukseen. Työtaistelut ovat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Tuotantolaitoksen lasitusosastolla on 18.1.1984 järjestetty kaksi puolen tunnin tiedotustilaisuutta, joissa on selvitetty työntekijöille tuotantopalkkiojärjestelmän toimivuutta. Tiedotustilaisuus on pidetty aamuvuorossa työskenteleville työntekijöille kello 12.30 ja iltavuorossa oleville kello 18.30. Työt ovat kuitenkin olleet pysähdyksissä aamuvuoron aikana kello 11.30-14.30 välisen ajan. Iltavuoron työntekijät ovat poistuneet työpaikalta kello 21, kun työtuntijärjestelmän mukainen työaika olisi päättynyt kello 23. Työnseisaukset, joihin on ottanut osaa osaston luottamusmies ja sen toimikunnan jäsen, ovat johtuneet työnantajan ilmoitustaululle nähtäväksi asettamista hinnoittelulistoista ja hinnoittelusta tuotantolaitoksella tehdystä sopimuksesta johtuvista erimielisyyksistä. Kun menettely suorituspalkkatöiden hinnoittelussa perustuu työehtosopimuksen määräyksiin, työtaistelut ovat kohdistuneet niihinkin.

Tuotantolaitoksen noin 200 työntekijää ovat vielä 29.2.1984 olleet kanteessa selostetuin tavoin lakossa. Siihen on osallistunut myös osaston luottamusmiehiä ja ammattiosaston toimikunnan jäseniä. Lakkojen avulla on pyritty painostamaan työnantajaa muuttamaan kahden tuona päivänä päättyvissä määräaikaisissa työsuhteissa olevan työntekijän työsopimukset toistaiseksi voimassa oleviksi. Lakko on siten kohdistunut työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta ottaa ja erottaa työntekijöitä.

Sitä vastoin on jäänyt näyttämättä, että tuotantolaitoksen varaston luottamusmiehen 29.2.1984 tekemä ilmoitus työntekijöiden ryhtymisestä lakkoon sopimuksettoman tilan aikana olisi käsittänyt uhkauksen, jota olisi pidettävä työtaistelutoimenpiteenä.

Tuomiolauselma

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, hyläten kanteen enemmälti, työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Rakennustyöläisten Liiton ammattiosasto n:o 17:n maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoa 2 500 markkaa ja korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut 1 300 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Heiniö, Tiitola, P. Virtanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.