Legislator Case Law & Legislation
TT:1984-91 AI generated

Labor court allows union to claim vacation return pay when employees are laid off during vacation period.

Case Number TT:1984-91
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The labor court ruled in favor of the textile workers' union, ordering Dixi-Coat Oy to pay vacation return pay to employees laid off during their vacation period. The court found that the new owner's failure to grant vacation did not exempt the company from its statutory obligation to pay return pay upon termination. Consequently, the time spent working under layoff orders during the vacation period was legally treated as vacation time for the purpose of calculating return pay.

Legislator headnote

AI generated

Vuosilomalain 4 § 1 momentti; Työehtosopimus 29 §: Työntekijä on oikeutettu lomaltapaluurahaan, jos hänen työsuhteen päätyminen vuosiloman aikana johtuu työnantajan irtisanomisesta, vaikka hän ei olisi saanut vuosilomaa ennen siirtymistä.

Keywords

AI generated
vacation return pay layoff during vacation termination of employment textile industry collective agreement employer liability labor court decision vacation entitlement

Cited Legislation

AI generated
Vuosilomalain 4 § 1 momentti
Työehtosopimus 29 §
Vuosilomalain 6 § 1 momentti

Cited Case Law

AI generated
Työneuvosto 33/82
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Yhtiö oli irtisanonut työntekijöiden työsuhteet liikkeen toiminnan lopettamisen vuoksi ja maksanut vuosilomakorvaukset. Työntekijät olivat viimeistään irtisanomisajan päätyttyä siirtyneet liikkeen uuden haltijan palvelukseen. Kun liikkeen uusi haltija ei ollut käyttänyt irtisanomisoikeuttaan, aikaisemman haltijan suorittamalla irtisanomisella ei ollut vaikutusta työntekijöiden vuosilomaoikeuteen.

Liikkeen uusi haltija oli antamatta työntekijöille vuosilomaa lomauttanut heidät lomakauden alkupuolella kuukaudeksi ja sittemmin irtisanonut työsuhteet päättymään lomakauden lopulla. Liikkeen uusi haltija ei ollut vapautunut lomaltapaluurahan maksamisvelvollisuudesta lomauttamalla työntekijät lomakautena.

Kantaja Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto TVL r.y. Vastaaja Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Kuultava Dixi-Coat Oy

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 2.3.1981 tehdyssä vaatetusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

29 §

Vuosiloma ja lomapalkka

1. Työntekijäin vuosiloma määräytyy voimassa olevan vuosilomalain mukaan, minkä ohella noudatetaan Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön välistä lomapalkkasopimusta.

Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle suoritetaan lomaltapaluurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön heti vuosiloman päätyttyä. Lomaltapaluuraha suoritetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kestäessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 3 §:n 5 momentissa mainitun syyn takia. Lomaltapaluuraha maksetaan sinä yleisenä palkanmaksupäivänä, joka lähinnä seuraa loman päättymistä. Mikäli vuosiloma on jaettu, suoritetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lomaltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta viimeksi annettavan loman yhteydessä.

Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesti vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutettu. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (570/61) edellyttämällä tavalla.

Pöytäkirjamerkintä 3 : Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oikeuttaan lomaltapaluurahaan.

KANNE

Kanteen perustelut

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on kanteessaan kertonut, että sen ja Vaatetusteollisuuden Työnantajaliiton kesken oli syntynyt erimielisyyttä Dixi-Coat Oy:n Jämsänkosken tehtaan työntekijöiden oikeudesta lomaltapaluurahaan. Dixi Oy, joka aikaisemmin oli omistanut Jämsänkosken tehtaan, oli päättänyt lopettaa sen tuotannollisen toiminnan keväällä 1982. Välittömästi Dixi Oy:n nimissä harjoitetun toiminnan päätyttyä tehtaalla Dixi-Coat Oy oli ryhtynyt jatkamaan sitä. Tehdas oli toiminut entiseen tapaan samoissa tiloissa ja samoja koneita käyttäen.

Dixi Oy:n palveluksessa olleet työntekijät olivat 27.4.1982 solmineet Dixi-Coat Oy:n kanssa määräaikaiset työsopimukset, joissa oli sovittu muun muassa Dixi Oy:n palkkaustapojen noudattamisesta. Määräaikaisia työsuhteita oli 28.7.1982 jatkettu. Ne olivat jatkuneet toistaiseksi voimassa olevina, kunnes Dixi-Coat Oy oli 30.8.1982 irtisanonut kaikki Jämsänkosken tehtaan vaatetustyöntekijät. Heidän työsopimuksensa olivat päättyneet eri aikoina syyskuun 1982 kuluessa.

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on katsonut, että Dixi Oy:n ja Dixi-Coat Oy:n välillä oli tapahtunut työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa ja vuosilomalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu liikkeen luovutus. Sen seurauksena työntekijät olivat siirtyneet niin sanottuina vanhoina työntekijöinä Dixi-Coat Oy:n palvelukseen. Tästä huolimatta Dixi-Coat Oy ei ollut maksanut työntekijöille työehtosopimuksen 29 §:n mukaisia lomaltapaluurahoja.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Dixi-Coat Oy:n palveluksessa olleilla työntekijöillä on oikeus työehtosopimuksen 29 §:ssä mainittuun lomaltapaluurahaan ja että yhtiö velvoitetaan maksamaan liitolle, jolle työntekijät olivat siirtäneet saatavansa perittäviksi, maksamatta jätetyt lomaltapaluurahat 182 747,49 markkaa 16 %:n korkoineen tuomion antamispäivästä lukien.

Tekstiili- ja Vaatetusväen Liitto on kanteessaan alunperin vaatinut työtuomioistuinta myös vahvistamaan, että Jämsänkosken tehtaan työntekijät olivat siirtyneet Dixi-Coat Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä siten, että heidän työsuhteidensa ehdot olivat työsopimuslain 7 §:n 2 momentin nojalla säilyneet täysin ennallaan, vaikka tehtaan toimintaa oli jatkettu Dixi-Coat Oy:n nimellä. Edelleen liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että Dixi-Coat Oy:n palveluksessa olleilla työntekijöillä oli työehtosopimuksen 23 §:n 1 kappaleen mukaan oikeus arkipyhäkorvaukseen juhannusaatolta, 28 §:n mukaan oikeus sairausajan palkkaan ja korvaukseen alle 10-vuotiaan lapsen hoitamisesta kotona lapsen äkillisesti sairastuessa ja oikeus 29 §:n mukaisiin vuosilomaetuihin. Liitto oli vaatinut myös Dixi-Coat Oy:n velvoittamista maksamaan työntekijöiden työsuhteiden päättymisen johdosta odotusajan palkkaa. Jutun suullisessa esivalmistelussa Liitto on luopunut näistä vaatimuksistaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että Dixi Oy:n hallitus oli 13.10.1981 tehnyt päätöksen Jämsänkosken tehtaan toiminnan lopettamisesta. Tästä syystä työntekijöiden työsopimukset oli 11.3.1982 irtisanottu päättymään kolmessa vaiheessa siten, että osa työsuhteista oli päättynyt 14.5.1982, osa 28.5.1982 ja loput 11.6.1982.

Työsuhteiden irtisanomisen tapahduttua Dixi Oy:n varatoimitusjohtaja, joka ei ollut Dixi Oy:n osakas, oli Dixi-Coat Oy:n lukuun solminut työntekijöiden kanssa 11.6.1982 jälkeen alkavan seitsemän viikon pituiset määräaikaiset työsopimukset. Työsopimusten solmimistilaisuudessa työntekijöiden kanssa oli sovittu, että työnteko keskeytettäisiin 25.6.-25.7.1982 väliseksi ajaksi. Lomautuksen syyksi oli ilmoitettu Turussa sijaitsevan keskusleikkaamon työntekijöiden vuosilomista johtuva tuotannon keskeytyminen. DixiCoat Oy olikin tuon sopimuksen mukaisesti lomauttanut tehtaan koko henkilökunnan ja tehnyt lomautuksesta ilmoituksen myös Jämsän työvoimapiirin työvoimatoimistolle. Lomautuksen ajalta työntekijät olivat saaneet työttömyyskassalta työttömyysavustusta.

Työehtosopimuksen 29 §:n mukaan lomaltapaluurahaa suoritetaan vuosilomaltaan palaavalle työntekijälle 50 % hänen vuosilomapalkastaan. Lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä oli, että työntekijä aloitti vuosilomansa ilmoitettuna aikana tai sovittuna ajankohtana ja palasi työhön heti vuosiloman päätyttyä.

Kanteessa tarkoitetuille työntekijöille oli heidän työsuhteidensa päättyessä Dixi Oy:ssä maksettu vuosilomakorvaus. Samoin heille oli työsuhteiden päätyttyä Dixi Coat Oy:ssä elo-syyskuussa 1982 maksettu lomakorvaus. Kun työntekijät eivät olleet olleet vuosilomalla eikä heidän työsuhteidensa päättymisen syynä ollut ollut vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tai vakinaiseen palvelukseen astuminen, heillä ei ollut oikeutta lomaltapaluurahaan.

Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto vastatessaan kanteeseen ennen sen täsmentämistä on huomauttanut, ettei sen seikan vahvistaminen,että työntekijät olisivat siirtyneet Dixi-Coat Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä, työsopimuslakiin perustuvana kuulunut työtuomioistuimen toimivaltaan.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on vastineen johdosta lausunut, että yhtiöt olivat maksamalla työntekijöiden vuosilomapalkat Dixi Oy:n nimissä pyrkineet välttämään palkkakustannuksia. Työntekijät olivat mieltäneet olleensa 25.6.-25.7.1982 välisenä aikana vuosilomalla siitä huolimatta, että Dixi-Coat Oy oli antanut tuoksi ajaksi lomautusilmoituksen. Työntekijöiden saamat työttömyysavustukset olivat olleet seurausta työnantajan tekemästä muodollisesta lomautusilmoituksesta.

Useilla Dixi-Coat Oy:n työntekijöillä oli irtisanomissuojasopimuksen mukaan yli kuukauden pituinen irtisanomisaika, joten heidän työsuhteensa, jos työehtosopimuksen mukaisia irtisanomisaikoja olisi noudatettu, ei olisi päättynyt syyskuun 1982 loppuun mennessä. Näin ollen työnantajan olisi pitänyt antaa heille vuosilomat lomakauden kestäessä.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Dixi-Coat Oy on ollut jutussa kuultavana.

TYÖTUOMIOISTUIN RATKAISU

Perustelut

Esitetyn selvityksen mukaan Dixi Oy on lokakuussa 1981 päättänyt tuotantonsa lopettamisesta. Yhtiö on sen johdosta 11.3.1982 irtisanonut Jämsänkosken tehtaan tekstiilityöntekijöiden työsopimukset päättymään kullekin työntekijälle kuuluvan irtisanomisajan kuluttua, joka pisimmillään on ollut joillakin työntekijöillä kolme kuukautta. Työsuhteiden päättymisen johdosta yhtiö on suorittanut työntekijöilleen heidän työssäolonsa ajalta lomakorvaukset.

Dixi Oy:n palveluksessa ollut varatoimitusjohtaja on ostanut perustamansa Dixi-Coat Oy:n lukuun kaksi Dixi Oy:n neljästä tuotantolaitoksesta. Dixi Oy ei ole saanut myydyksi Jämsänkosken tehdastaan. Varatoimitusjohtaja on Dixi-Coat Oy:n nimissä sopinut tehtaan työntekijöiden kanssa tekemillään työsopimuksilla Dixi Oy:n työsuhteisiin liittyvän irtisanomisajan päättyessä alkavasta, seitsemän viikon pituiseksi sovitusta määräaikaisesta työsuhteesta, joka irtisanomisajan pituudesta riippuen päättyisi joko 31.7. tai 12.8.1982. Samalla työntekijöille on ilmoitettu kesällä 1982 toimeenpantavasta neljän viikon lomautuksesta. Mahdollista on, että tuolloin jo on ilmoitettu lomautuksen ajankohdaksi 25.6.-25.7.1982. Lomautuksen on selitetty johtuvan Dixi-Coat Oy:n toisella paikkakunnalla sijaitsevan leikkaamon työntekijöiden vuosilomien aiheuttamasta tuotannon keskeytymisestä. Jämsänkosken tehtaan työntekijät ovat olleet lomautettuina mainitun ajan, jolta ajanjaksolta heille on maksettu työttömyysavustusta.

Lomautuksen päätyttyä Dixi-Coat Oy on 28.7.1982 päivätyssä tiedotteessa ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan määräaikaisia työsopimuksia toistaiseksi. Tiedotteessa on viitattu työsopimuslain 39 §:n säännökseen työsopimuksen hiljaisesta pitentymisestä, mutta samalla todettu, että työtä olisi tiedossa vain 6.9.1982 alkavalle viikolle asti. Yhtiön elokuun lopulla 1982 toimittamien irtisanomisten johdosta

työntekijöiden työsopimukset ovat päättyneet eri aikoina syyskuun 1982 aikana.

Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitto on perustanut kanteensa siihen, että siinä tarkoitettujen työntekijöiden kohdalla on kysymys työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta liikkeen luovuttamisesta ja sellaisesta vuosilomalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yrityksen omistajan tai haltijan vaihtumisesta, joka ei keskeytä työntekijän työsuhdetta. Riidatonta on, että Dixi-Coat Oy ei ole työsopimuslain 40 §:n 2 momentin mukaan käyttänyt hyväkseen liikkeen luovutuksen saajalle kuuluvaa irtisanomisoikeutta.

Työneuvosto on useissa lausunnoissaan todennut, että milloin yritys on harjoittanut liiketoimintaa tietyssä liikehuoneistossa ja toinen yritys on ryhtynyt sitä jatkamaan ja ottanut aikaisemmin liikkeessä olleet työntekijät työhön, heidän työsuhteidensa ei ole katsottava yrityksen omistajan tai haltijan vaihtumisen johdosta keskeytyneen. Työneuvosto on 27.10.1983 antanut lausunnon 33/82, jonka mukaan kaikissa vuosilomalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa siirtymistapauksissa työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa niin kuin siirtymistä ei olisi lainkaan tapahtunut ja siis myös sellaisten siirtymistä edeltäneiden lomanmääräytymiskuukausien perusteella, joiden perusteella hän ei ole saanut vuosilomaa ennen siirtymistä. Jos hänelle on näiltä kuukausilta maksettu siirtymisen yhteydessä lomakorvausta, on se otettava vähennyksenä huomioon maksettaessa hänelle vuosilomapalkkaa samoilta lomanmääräytymiskuukausilta.

Jämsänkosken tehtaalla työssä olleet työntekijät eivät ole olleet vuonna 1982 lomakautena työnantajan ilmoittamalla tai muutoin sovitulla vuosilomalla. Työehtosopimuksen 29 §:n mukaan lomaltapaluurahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä on aloittanut vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työhön välittömästi vuosiloman päätyttyä. Määräykseen liittyvän pöytäkirjamerkintä 3:n mukaan työntekijä on eräissä tapauksissa oikeutettu lomaltapaluurahaan, vaikka hänen työsuhteensa päättyisi vuosiloman aikana. Työehtosopimuksen määräykset on muotoiltu niin, että oikeus lomaltapaluurahaan on sidottu vuosiloman tosiasialliseen pitämiseen.

Dixi-Coat Oy on ollut, kuten edellä jo on todettu, velvollinen antamaan kanteessa tarkoitetuille työntekijöille vuosilomaa 2.5.1982 alkaneella lomakaudella. Vuosilomalain 4 §:n 1 momentin mukaan vuosiloma 24 lomapäivää käsittävältä osalta on annettava eräin poikkeuksin lomakautena työnantajan määräämänä aikana. Siitä riippumatta, että työntekijöille on maksettu lomapalkkaa vastaavaa lomakorvausta antamatta jätetyiltä vuosilomilta, Dixi-Coat Oy ei näissä oloissa ole voinut vapautua lomaltapaluurahan maksamisvelvollisuudesta lomauttamalla työntekijät kerrotuin tavoin lomakautena. Lomautuksen varjolla tapahtunut työnteon keskeyttämisen aika lomakautena on sen vuoksi katsottava lomaltapaluurahan saamiseen oikeuttavaksi loma-aikaan rinnastettavaksi ajaksi.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että kanteessa tarkoitetuilla Dixi-Coat Oy:n palveluksessa Jämsänkosken tehtaalla työskennelleille työntekijöillä on oikeus vaatimaansa vaatetusteollisuuden työehtosopimuksen 29 §:n mukaiseen lomaltapaluurahaan ja velvoittaa Dixi-Coat Oy:n suorittamaan Tekstiili- ja Vaatetustyöväen Liitolle, jolle työntekijät ovat siirtäneet saatavansa perittäväksi, lomaltapaluurahana määrältään laskennallisesti oikeaksi myönnetyt 182 747 markkaa 49 penniä kuitenkin vain 6 %:n korkoineen tuomion antamispäivästä lukien. Yhtiö ja Vaatetusteollisuuden Työnantajaliitto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Tekstiili- ja Vaatetusväen Liiton oikeudenkäyntikulut 1 500 markalla.

Työtuomioistuin ei anna lausuntoa kanteesta siltä osin kuin siitä on luovuttu, eikä jutun tutkimista vastaan tehdystä väitteestä, joka on kohdistunut kanteesta luovuttuun osaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Peltola, Heiniö, Tiitola, P. Virtanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.