Labor court dismisses union's strike claim for breach of peace due to union leader participation.

Ammattiosasto, joka vastasi myös luottamusmiestensä osallistumisesta työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin kohdistuneeseen lakkoon, tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Porin Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 8.4.1983 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

2 §

Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Yleiset Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopi- liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmitmukset, tuja sopimuksia: STK-SAK Yleissopimus 15.5.1946

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se teknoit- nillisesti on mahdollista, on työntekijälle varattelu- tava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. peruste Suorituspalkkatyön hinnoittelun ja perustuttava 7 §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 §

Työntutkimukset

Perus- Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja teita työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita. Kts. s. 107 ja 115.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Mom. 2. Silloin, kun työnmittauksen tuloksia käytetään suorituspalkkauksen hinnoittelun perusteena on yksikköhinnan perustaksi tulevan työn aika-arvon eli työarvon vastattava työpaikan todellisia työolosuhteita.

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa keskusjärjestöjen 15.5.1946 allekirjoittamassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

5. k o h t a:

Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijät ja määrätä työn johtamisesta.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on kanteessaan lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy W. Rosenlew Ab:n Porin prosessiteknisen tehtaan 90 työntekijää olivat 23.9.1983 olleet lakossa kello 6.50-15.50. Lakon tarkoituksena oli ollut painostaa työnantajaa luopumaan työehtosopimuksen mukaisista työntutkimuksista ja niiden käyttöön ottamisesta haihdutinyksikön eräässä heftausurakassa. Lakko oli työtaistelutoimenpiteenä kohdistunut ainakin työehtosopimuksen palkkausta, työntutkimusta ja työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Lakkoon oli osallistunut myös kolme Porin Metallityöväen Ammattiosasto r.y:n luottamusmiestä.

Lakko oli ollut jatkoa 31.1.-3.2.1983 toteutetuille työtaistelutoimenpiteille. Työtuomioistuin oli tuomiossaan n:o 79/1983 todennut sanotut työtaistelutoimenpiteet lain ja työehtosopimuksen vastaisiksi ja tuominnut Porin Metalli

työväen Ammattiosaston työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Päätös lakkoon ryhtymisestä oli tehty työpaikalla 22.9.1983. Päätöksen tultua yhtiön edustajien tietoon työnantajan puolelta oli vaadittu luottamusmiehiä ryhtymään toimenpiteisiin lakon ehkäisemiseksi. Mihinkään toimenpiteisiin ei kuitenkaan ollut ryhdytty, vaan lakko oli toteutettu päätöksen mukaisesti.

Porin Metallityöväen Ammattiosasto oli laiminlyönyt sille työehtosopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan kuuluvat velvollisuudet sallimalla sitä työpaikalla edustavien luottamusmiesten ja muiden edustajiensa esittää ja tukea työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia sekä osallistua työtaistelutoimenpiteisiin ja jättämällä huolehtimatta siitä, että sen jäsenet työpaikalla olisivat välttäneet niitä.

Edellä olevan perusteella Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Porin Metallityöväen Ammattiosaston tuomitsemista työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä. Lisäksi Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Metallityöväen Liitto on kanteeseen vastatessaan lausunut, että kanteessa ilmoitetut tiedot prosessiteknisellä tehtaalla toimeenpannun työnseisauksen kestosta ja laajuudesta pitivät paikkansa. Työnseisauksen syynä oli ollut työnantajapuolen menettelyn aiheuttama tuohtumus. Huhtikuussa 1983 työntutkija oli suorittanut haihdutinyksikön heftausurakkaa koskevan työntutkimuksen. Sen päätyttyä työntutkija oli ilmoittanut, ettei tutkimus aiheuttaisi muutoksia urakkahintaan. Kuitenkin 19.9.1983 alkaneella viikolla, jolloin oli ryhdytty kokoamaan uutta haihdutinyksikköä, työntekijät olivat todenneet urakkahinnan muuttuneen. Urakkahinnan muutos oli aiheuttanut työtä suorittaneiden työntekijöiden tuntiansioiden alenemisen 32 markasta 27 markkaan tunnilta.

Työpaikalla oli vanhastaan noudatettu käytäntöä, jonka mukaan urakkahinnat oli sovittu työntutkijan kanssa. Nyt työnantaja oli kuitenkin ilmoittanut, ettei työntutkija ollut voinut sopia asiasta. Työnantajapuolen edustajien lausumat asiassa olivat aiheuttaneet ärsyyntymistä työntekijöissä, mikä puolestaan oli johtanut työnseisaukseen. Työnseisauksella ei ollut pyritty painostamaan työnantajaa luopumaan työehtosopimuksen mukaisista työntutkimuksista ja niiden käyttämisestä haihdutinyksikön heftausurakassa. Työnseisaus oli ollut äkkiä toteutettu, mielenosoituksen luonteinen vastalause työnantajapuolen menettelylle. Työnseisausta ei voitu pitää kanteessa kerrotun aikaisemmin toimeenpannun istumalakon jatkamisena.

Saatuaan tietää, että prosessiteknisen tehtaan työntekijät olivat aikoneet pitää asiaa koskevan kokouksen torstaina 22.9.1983, tehtaan varapääluottamusmies oli kehottanut työntekijöitä jättämään urakkahintaa koskevan erimielisyyden työpaikalla toimivan pääluottamus- ja henkilöstöpäällikkötasoisen neuvottelukunnan hoidettavaksi. Varapääluottamusmies oli todennut työntekijöille, että työnseisaus ei tulisi kysymykseen tilanteen ratkaisijana, vaan asia tulisi selvittää työehtosopimuksen mukaista neuvottelumenettelyä noudattaen. Myös osaston luottamusmies oli todennut työntekijöille, että työnseisaus ei ratkaisisi ongelmia. Varapääluottamusmies oli saanut tiedon työnseisauksesta 23.9.1983.

Kun ammattiosasto oli olosuhteisiin nähden tehnyt voitavansa työrauhan palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi, Metallityöväen Liitto on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Porin Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy W. Rosenlew Ab:n Porin prosessiteknisen tehtaan 90 työntekijää ovat 23.9.1983 olleet kello 6.50-15.50 lakossa. Lakkoon on osallistunut myös kolme ammattiosaston työpaikalle asettamaa luottamusmiestä.

Tehtaan varapääluottamusmies ja luottamusmies ovat työntekijöiden 22.9.1983 pitämässä erimielisyysasiaa koskevassa kokouksessa suositelleet asian ratkaisemista työehtosopimuksen mukaista neuvottelumenettelyä noudattaen. Ammattiosaston ei ole väitettykään ryhtyneen muihin toimenpiteisiin lakon estämiseksi. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä osallistumisesta lakkoon.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Porin Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle kaksituhatta (2 000) markkaa sekä korvaamaan työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kuudellasadalla (1 600) markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Heiniö, Hurmalainen, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.