Labor court dismissed union claims that work stoppage was a strike over pay negotiation tactics.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the unions' claims that the employer's work stoppage constituted an illegal strike. The unions argued that the employer's proposal to pay for concrete and grinding work at a time wage was merely a negotiation tactic, yet the employer halted work without agreement. The court ruled that since the employer did not stop work to pressure the unions into accepting the time wage, the subsequent cessation of work was not a strike action under the relevant labor law.
Legislator headnote
AI generatedSection 8 of the Act on Collective Agreements; A work stoppage does not constitute a strike action if the employer did not cease work for the purpose of pressuring the unions to accept a specific wage proposal.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan työnantaja ja työntekijät saivat sopia hinnoittelemattomasta urakkatyöstä maksettavasta palkasta. Jollei urakkatyön suorittamisesta päästäisi sopimukseen, työ voitiin antaa tehtäväksi aikapalkalla. Työnantajan ennen töiden keskeyttämistä tekemää esitystä työn suorittamisesta tuotantopalkkioon perustuvalla palkalla oli pidettävä urakkatyösopimusta koskevana ehdotuksena. Työntekijät olivat voineet käsittää myös vaihtoehtoisesti esitetyn vaatimuksen aikapalkalla valutyölisineen aloitettavasta työstä liittyvän osana työn palkkausta koskeviin neuvotteluihin eräänä sen vaiheena. Työntekijöiden ilmoitusta kieltäytyä betonointi- ja hiertotöiden aloittamisesta aikapalkallakaan ei pidetty työtaistelutoimenpiteenä. Työnantaja ei ollut työntekijöiden liukuvalutyöstä kieltäytymisten vuoksi työehtosopimuslain 8 §:ssä tarkoitetussa painostustarkoituksessa keskeyttänyt töitä ennenaikaisesti.
Kantajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y. Kuultavat Rakennustyöläisten Satakunnan aluejärjestö r.y. Rakennusliike A. Lampola Ky ja sen henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies Pirkko Kyllikki Lampola Rakennusosakeyhtiö Hartela Suomen Rakennusteollisuusliiton Satakunnan Piiri r.y.
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen kesken 18.4.1983 solmitussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I. Yleiset määräykset
3 §
Asiapuolten vastuu
Allekirjoittaneiden sopimuspuolten vastuu määräytyy lain mukaan.
IV. Työntekoa koskevat määräykset
_________________________________
Työn ryhmittely 11 §
1. Työ suoritetaan joko urakkapalkalla, tuntipalkalla tai tuntipalkalla tuotantopalkkoineen.
V. Työpalkkoja koskevat määräykset
13 §
Perustuntipalkat
1. 18 vuotta täyttäneen täysin työkykyisen työntekijän perustuntipalkat.
15 §
Urakkapalkat
1. Urakkapalkat määräytyvät eri kalleusluokissa tähän sopimukseen liittyvien hinnoittelujen perusteella. Kaikki hinnoiteltu työ suoritetaan etupäässä urakkatyönä. Sellaisesta työstä, jota ei ole hinnoiteltu tässä sopimuksessa, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia. Tavoiteansio urakkatyössä pyritään saamaan sellaiseksi, että se eri ammateissa muodostuu noin 50 % asianomaisen ammattiryhmän perustuntipalkkaa ammattitaitolisineen korkeammaksi.
Hinnoittelemattomat urakkatyöt pyritään hinnoittelemaan työehtosopimusosapuolten kesken tarvittaessa työntutkimuksen avulla niin, että tavoiteansioksi tulee 1 kohdan 1 kappaleessa mainittu palkkataso.
SUOMEN RAKENNUSTEOLLISUUSLIITON KANNE
Kanteen perustelut
Rakennuttajan edustaja oli 20.2.1984 ennen kello 20 todennut valmistelutöiden edistyneen niin pitkälle, että hän tulisi antamaan luvan liukuvalun aloittamiseen välittömästi kello 22 jälkeen. Heti tiedon saatuaan työnantaja oli tiedustellut vielä kerran työntekijöiden suhtautumista palkkausta koskevaan esitykseen. Työntekijät olivat ilmoittaneet, että he kieltäytyisivät suorittamasta betonivalua työnantajan tarjoamilla ehdoilla, ja toistaneet vaatimuksensa 45 markan tuntipalkasta. Samalla tavalla oli vastannut työnantajan tiedusteluun kello 22 työhön saapunut yövuoro ja seuraavana aamuna kello 6 työhön tullut aamuvuoro. Niin päivä- kuin yövuoronkin kieltäydyttyä aloittamasta betonointia, oli työnantaja määrännyt lopetettaviksi liukuvalun valmistelevat työt tarpeettomina. Määräystä betonin toimittamisesta työmaalle ei ollut annettu. Kun aamuvuorokin oli menetellyt samalla tavalla, oli työnantaja katsonut, että valmistelutöiden aloittaminen uudestaan oli ollut aiheetonta.
Työtaistelu oli vielä jatkunut sopimuksettoman tilan aikana työehtosopimuksen voimassaolon lakattua 29.2.1984. Työtaistelun johdosta olivat työnantajaliiton toimihenkilöt olleet useita kertoja yhteydessä sekä Rakennustyöläisten Liiton Satakunnan aluejärjestöön että liiton keskustoimistoon ja kehottaneet niitä välittömästi ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin työtaistelun lopettamiseksi. Kehotukset olivat kuitenkin olleet turhia.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Suomen Rakennusteollisuusliitto on vaatinut Rakennustyöläisten Liiton ja Rakennustyöläisten Satakunnan aluejärjestön tuomitsemista niille työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n mukaan kuuluvien velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
RAKENNUSTYÖLÄISTEN LIITON VASTINE
Vastineen perustelut
Liukuvaluun tarvittavat muottityöt olivat olleet 20.2.1984 vielä kesken, eikä valua olisi vielä voinut aloittaa. Niin ikään telineitä oli puuttunut. Tehdytkin telineet olivat olleet tarkastamatta. Telineiden osalta oli pidetty 23.2.1984 työsuojelutarkastus, jossa oli ennen työn aloittamista edellytetty erinäisiä korjauksia.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Rakennustyöläisten Satakunnan aluejärjestö on ollut kanteesta kuultavana.
RAKENNUSTYÖLÄISTEN LIITON KANNE
Kanteen perustelut
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton, Suomen Rakennusteollisuusliiton Satakunnan Piirin, Rakennusliike A. Lampola Ky:n ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaisen yhtiömiehen Pirkko Kyllikki Lampolan ja Rakennusosakeyhtiö Hartelan tuomitsemista työehtosopimuslain 8 §:n mukaisten velvollisuuksiensa rikkomisesta ja laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
SUOMEN RAKENNUSTEOLLISUUSLIITON VASTINE
Suomen Rakennusteollisuusliitto on vastineessaan lausunut, että kun siilotyömaa oli aloitettu vuoden 1983 marraskuun alussa, olivat Rakennusliike A. Lampola Ky ja Rakennusosakeyhtiö Hartela siirtäneet työntekijöitään työmaalle lähiseudun muista työkohteistaan, joista oli vapautunut työvoimaa kohteiden valmistuttua. Työmaalle oli kutsuttu myös molempien yhtiöiden vuoden 1983 syksynä valmistuneilta työmailta lomautettuja työntekijöitä. Samanaikaisesti yhtiöiden muodostama työyhteenliittymä oli ottanut myös suoraan palvelukseensa uusia työntekijöitä. Heidän kanssaan oli tehty valua koskevat määräaikaiset työsopimukset.
Rakennusliike A. Lampola Ky ja sen henkilökohtaisesti vastuunalainen yhtiömies Pirkko Kyllikki Lampola, Rakennusosakeyhtiö Hartela ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Satakunnan Piiri ovat olleet jutussa kuultavina.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Esitetyn selvityksen mukaan Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja Rakennusliike A. Lampola Ky:n muodostaman työyhteenliittymän työnjohdon ja työntekijöiden edustajien välillä on alkuvuodesta 1984 lukien neuvoteltu kanteessa tarkoitetussa viljasiilorakennuksessa suoritettavista siilojen liukuvaluun liittyvistä betonointi- ja hiertotöistä maksettavista palkoista. Neuvotteluissa työnantajan puolelta on näistä töistä, jotka ovat rakennusalan työehtosopimuksen mukaan hinnoittelymääräysten ulkopuolelle jäävää työtä, tarjottu 33 markan tuntipalkan lisäksi työvuoroa kohti maksettavaa tuotantopalkkion nimellä maksettavaa lisää. Sen suuruus olisi määräytynyt suoritetun työn tuloksen mukaan. Vastaehdotuksena on Rakennustyöläisten Satakunnan aluejärjestön aluesihteeri työntekijäin puolesta esittänyt työstä maksettavaksi 45 markan tuntipalkkaa. Siihen ei taas työyhteenliittymä ole suostunut. Palkkauksen perusteista eikä sen määrästä ole sen jälkeenkään päästy sopimukseen.
Työyhteenliittymä on 20.2.1984 ryhtynyt järjestelyihin liukuvalutyön aloittamiseksi samana päivänä. Työmaalla on sinä päivänä suoritettu sen vaatimia valmistelevia työtehtäviä aina noin kello 19-20:een saakka. Noihin aikoihin pidetyn tauon aikana ovat työnjohtajat esittäneet työntekijöille liukuvalutyön aloittamista joko edellä mainitulla aikapalkalla tuotantopalkkiolisineen tai valmistelevista töistä maksetulla tuntipalkalla ja sen lisäksi suoritettavalla 5 markan määräisellä valutyölisällä. Työvuorossa tuolloin olleet työntekijät ovat ilmoittaneet kieltäytyvänsä ryhtymästä liukuvaluun kuuluviin betonointi- ja hiertotöihin, mutta olevansa valmiita edelleen jatkamaan kesken olleita valmistelutöitä. Kohta tämän jälkeen työnteko työmaalla on työnjohdon toimesta keskeytetty. Kello 22 alkaneen työvuoron samoin kuin seuraavana aamuna alkaneen työvuoron työntekijöille on heidän kanssaan enempää neuvottelematta ilmoitettu töiden keskeyttämisestä.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä jutussa puolin ja toisin ajetut kanteet.
Jutun näin päättyessä saavat asianosaiset itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Vihma, Heiniö, Leivo ja Kenraali.
Tuomio oli yksimielinen.