Labor court dismisses union claim that employer must accept medical certificate without disease diagnosis.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that the employer was obligated to accept a medical certificate lacking a specific disease diagnosis. The union argued that the collective agreement required such diagnoses for sick pay eligibility, while the employer contended that the certificate was sufficient without it. The court ruled that the collective agreement did not mandate a diagnosis and that the employer's delay was justified by standard administrative practice.
Legislator headnote
AI generatedSection 19 of the Collective Agreement; The employer is not obliged to accept a medical certificate for sick pay purposes if it does not contain a diagnosis of the disease or accident.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Taudinmääritys (diagnoosi) katsottu lääkärintodistuksen olennaiseksi osaksi. Työehtosopimuksen mukaan työnantaja ei ollut velvollinen hyväksymään sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden osoitukseksi taudinmääritystä sisältämätöntä lääkärintodistusta saati sitten todistusta, josta se oli poistettu.
Kantaja Puutyöväen Liitto r.y. Vastaajat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Oy Wilh. Schauman Ab
TUOMIO
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Asianosaisliittojen välillä 19.3.1981 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
PALKKAUSMÄÄRÄYKSET
Palkanmaksu
16 §.
1. Palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Palkkojen laskemista ja maksamista varten varataan neljän työpäivän aika, joten palkanmaksu tapahtuu viidentenä päivänä viivytyksettä vuorotyöntekijöille heti aamuvuoron ja päivätyöntekijöille heti työn päätyttyä. Palkanmaksun sattuessa pyhäpäivälle, maksetaan se edellisenä arkipäivänä.
SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
Sairausajan palkka
19 §.
1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään yhden kuukauden, ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana keskituntiansion mukaisen palkan toisen sellaisen täyden poisaolopäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta ensimmäisen sellaisen poissaolopäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, enintään 25 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä noudattaen muilta osin tässä pykälässä olevia edellytyksiä ja määräyksiä. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 3 vuotta on vastaava ajanjakso 32 päivää.
Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 7 vuotta, on vastaava ajanjakso 40 päivää.
Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut niin kauan, että sairausvakuutuslain mukainen oikeus päivärahaan on alkanut, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä. Mikäli työntekijän työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron, maksetaan hänelle keskituntiansion mukainen palkka työvuoron loppuun.
Sairausajan palkka maksetaan työntekijälle joko siten, että työnantaja saa sairausvakuutuksesta palautuksena itselleen samalta ajalta työntekijälle tulevan päivärahan taikka siten, että työntekijälle maksetaan määrä, joka yhdessä samalta ajalta hänelle maksetun sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan kanssa nousee 1. kohdan 1. kappaleen mukaisen palkan määrään ottaen huomioon päivärahan verovapauden.
Sairausajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. Jos päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta, tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutus- tms. lain mukaan olisi ollut oikeus, työnantajalla on oikeus vähentää sairausajan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin vuoksi on jäänyt suorittamatta.
2. Sairausajan palkasta vähennetään mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelakien tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu, ennenkuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.
Työehtosopimuksen osana noudatettavassa lääkärintarkastuksia ja sairaslomatodistuksia koskevassa soveltamisohjeessa on muun muassa seuraavat määräykset:
Liite XXII
LÄÄKÄRINTARKASTUKSIA JA SAIRASLOMATODISTUKSIA KOSKEVA SOVELTAMISOHJE
Sairaslomatodistukset
Tätä soveltamisohjetta noudatetaan niissä tapauksissa, joissa sairauspoissaolo aikaisemmin on todistettu yksinomaan lääkärintodistuksella:
1. Työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoitusta varten antamalla todistuksella, ellei tästä ohjeesta muuta johdu.
KANNE
Kanteen perustelut
Puutyöväen Liitto on kanteessaan kertonut, että työehtosopimuksen 16 §:n mukaan työnantajan oli maksettava työntekijälle palkka kaksi kertaa kuukaudessa. Saman sopimuksen 19 §:n 1 kohdan mukaan sairausajan palkka oli maksettava työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan oli sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtä.
Puutyöväen Liiton käsityksen mukaan työehtosopimuksen määräyksen sanontaa työnantajan hyväksymästä selvityksestä oli soveltamisohjeen mukaan tulkittava ja käytännössä sitä oli tulkittukin siten, että laillistetun lääkärin antama todistus oli aina pätevä osoitus työkyvyttömyydestä ja siten riittävä selvitys sairausajan palkan saamiseksi. Soveltamisohjeen määräystä siitä, että työkyvyttömyys todettiin ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoitusta varten antamalla todistuksella, ellei ohjeesta muuta johdu, oli ymmärrettävä niin, että lääkärintodistuksen täytyi olla nimenomaan työkyvyttömyyden osoittamiseksi annettu. Sairausajan palkan saamiselle ei siten voitu asettaa sellaista lisäedellytystä, että lääkärintodistuksesta tulisi ilmetä selostus sairauden laadusta tai jostakin muusta tarkastuksessa esiin tulleesta seikasta.
Puutyöväen Liitto on edelleen kertonut, että Metsäteollisuuden Työnantajaliiton jäsenyrityksen Oy Wilh. Schauman Ab:n Jyväskylän tehtaalla työskentelevä konepuuseppä Erkki Alho oli ollut sairauden vuoksi työkyvytön 22.-26.11.1982 välisen ajan. Alho oli asianmukaisesti toimittanut lääkärintodistuksen työpaikkakassaan. Vallitsevan käytännön mukaan työpaikkakassa sai maksaa sairausajan palkan vasta sen jälkeen, kun työnantaja oli toimittanut sille poissaoloilmoituksen. Yhtiö oli viivyttänyt Alhoa koskevan poissaoloilmoituksen antamista siitä syystä, että sille toimitettu lääkärintodistuksen jäljennös oli tehty siten, että siitä ei ollut näkynyt diagnoosia eli taudinmääritystä. Sen sijaan jäljennöksestä oli käynyt selvästi ilmi, että Alho oli ollut edellä sanotun ajan työkyvytön. Työnantajan viivyttelyn seurauksena Alhon sairausajan palkan maksaminen oli viivästynyt lähes kuukauden.
Kanteessa esitetyt vaatimukset
Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työehtosopimuksen 19 §:ää on tulkittava siten, että työnantajan on maksettava sairausajanpalkka, jos työntekijä esittää lääkärin antaman todistuksen työkyvyttömyydestään, vaikka todistukseen ei olisikaan merkitty diagnoosia. Edelleen Puutyöväen Liitto on työehtosopimuslain 7 §:n nojalla vaatinut Oy Wilh. Schauman Ab:n tuomitsemista hyvityssakkoon.
VASTINE
Vastineen perustelut
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Wilh. Schauman Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen voimassa ollessa liittojen kesken oli lukemattomia kertoja neuvoteltu sairausajan palkkaan liittyvistä kysymyksistä. Poikkeuksetta neuvotteluissa käsillä olleisiin lääkärintodistuksiin oli sisältynyt maininta taudinmäärityksestä. Epäselvissä tapauksissa työntekijän toimesta oli hankittu lääkäriltä lisäselvitystäkin. Sairausajan palkan maksamisperusteena yrityksissä oli ollut työnantajan hyväksymä selvitys työntekijän työkyvyttömyydestä. Tuollaisena selvityksenä ensisijassa oli pidetty lääkärin antamaa todistusta, josta ilmeni myös taudinmääritys.
Voidakseen selvittää mahdollisen palkanmaksuvelvollisuutensa työnantajan tuli saada lääkärintodistus, joka oli myös taudinmäärityksen osalta täytetty. Ellei taudinmääritystä ollut asianmukaisesti lääkärintodistukseen merkitty, työntekijän mahdollista omaa tuottamusta sairauden tai tapaturman aikaansaamisessa, saman sairauden uusiutumista tai sairauksia, joiden osalta työnantajalla ei ollut palkanmaksuvelvollisuutta, ei voitu selvittää.
Keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa oli Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön taholta vuonna 1982 esitetty erääseen keskusjärjestöjen väliseen sopimukseen otettavaksi määräys, jonka mukaan työnantajalle toimitettavassa lääkärintodistuksessa ei enää tarvittaisi taudinmääritystä. Suomen Työnantajain Keskusliitto ei kuitenkaan ollut hyväksynyt esitystä. Lääkintöhallituksen antamilla lääkärintodistuksia koskevilla yleisohjeilla ei myöskään ollut muutettu työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamisperusteita.
Vastineessa esitetyt vaatimukset
Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Wilh. Schauman Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.
OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Asianosaisliittojen väliseen työehtosopimukseen on sairausajan palkkaa koskevat määräykset otettu keskusjärjestöjen sopimuksesta. Työehtosopimuksen 19 §:n 1. kohdan ensimmäisen kappaleen mukaan työnantajan tulee maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästa työtä, sairausajan palkkaa työkyvyttömyyden syystä riippuen ensimmäisen tai toisen poissaolopäivän alusta lukien. Asianosaisia sitovan keskusjärjestöjen välillä tehdyn lääkärintarkastuksia ja sairaslomatodistuksia koskevan soveltamisohjeen mukaan työkyvyttömyys todetaan ensisijaisesti lääkärin tätä tarkoitusta varten antamalla todistuksella. Lääkärintodistuksen sisältöä koskevia määräyksiä työehtosopimukseen tai soveltamisohjeeseen ei ole otettu. Määräysten on katsottava lähinnä osoittavan, että työntekijän on esitettävä työnantajalle yleisen käytännön mukainen lääkärintodistus.
Lääkintöhallitus on 24.3.1982 antanut lääkärintodistuksia ja lausuntoja koskevan yleisohjeen. Siinä on lääkäreitä nimenomaan kehotettu lääkärintodistuksia laatiessaan käyttämään tarkoitusta varten laadittua todistuslomaketta. Lomakkeessa on kohta ja ohjeet diagnoosin merkitsemistä varten. Lääkintöhallitus on edelleen 9.3.1983 antanut ohjeet tietojen antamisesta työpaikkaterveydenhuollossa ja 14.12.1983 ohjeet sairauspoissaoloja koskevien lääkärintodistusten laatimisesta. Viimeksi mainitussa ohjeessaan lääkintöhallitus on todennut, että lääkärintodistus luovutetaan säännönmukaisesti potilaalle, jonka tehtävänä on todistuksen edelleen toimittaminen työnantajalle sairausajan palkan maksamista ja siihen liittyvää menettelyä varten. Ohjeiden tarkoituksena on esitetyn selvityksen mukaan ollut erityisesti selvittää terveydenhuollon henkilökunnan salassapitovelvollisuuteen liittyvää menettelyä, joka ei suoranaisesti liity työntekijöiden ja työnantajan väliseen suhteeseen.
Liittojen välillä on käyty useita sairausajan palkan maksuvelvollisuuteen liittyviä erimielisyysneuvotteluja. Niissä käsillä olleissa lääkärintodistuksissa on poikkeuksetta ollut myös taudinmääritys. Kysymystä työnantajan oikeudesta saada taudinmäärityksellä varustettu lääkärintodistus ei aikaisemmin ole käsitelty liittotasolla.
Keskusjärjestöjen välillä 1981 käydyissä työterveyshuoltoa koskevan sopimuksen uudistamisneuvotteluissa työntekijäpuoli on sitä vastoin esittänyt, että sairauden luonne sovittaisiin ilmoitettavaksi ainoastaan vaitiolovelvollisuuden piirissä olevalle työterveyshenkilökunnalle, joka puolestaan ilmoittaisi työkyvyttömyysajan työnantajalle. Esityksen tarkoituksena on ollut estää työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen joutuminen vaitiolovelvollisuuden piiriin kuulumattomien käsiin. Työtuomioistuimen mielestä neuvottelut, jotka eivät ole johtaneet sopimukseen, eivät osoita keskusjärjestöjen välisten aikaisempien sopimusten tai työehtosopimuskäytännön olleen työntekijäpuolen kannan mukaisen.
Työntekijän sairauden tai tapaturman laatua voidaan pitää sellaisena hänen yksityiselämäänsä koskevana tietona, joka kuuluu sen loukkaamisen estämistä tarkoittavan lainsäädännön piiriin. Tästä on katsottava johtuvan, että työnantajan tulee käsitellä työkyvyttömyyden osoittamiseksi esitetyistä selvityksistä saatavia sairautta ja tapaturmaa koskevia tietoja luottamuksellisina.
Kanteessa on myös kysymys siitä, onko Oy Wilh. Schauman Ab rikkonut työehtosopimusta viivyttelemällä toimittaessaan työpaikkakassalle Erkki Alhoa koskevan poissaolotodistuksen. Selvityksen mukaan Alho on toimittanut yhtiölle lääkärintodistuksen jäljennöksen, josta on poistettu taudinmääritystä koskeva merkintä. Yhtiö on antanut kassalle poissaolotodistuksen vasta saatuaan taudinmäärityksellä varustetun lääkärintodistuksen. Yhtiön menettely ei ole näissä oloissa ollut työehtosopimuksen vastaista.
Tuomiolauselma
Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saavat Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Wilh. Schauman Ab itse kärsiä kulunsa vahinkonaan.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Äimälä, Leivo ja Kuivanen.
Tuomio oli yksimielinen.