Employer fired worker for temporary work reduction but must pay damages; union's penalty claim dismissed.

Rakennusliike oli irtisanottuaan kirvesmiehen työn vähentymisen vuoksi kuitenkin vajaan kolmen viikon kuluttua työsuhteen päättymisestä palkannut samalle työmaalle toisen kirvesmiehen. Työn tilapäisesti vähentyessä työntekijä oli ensisijaisesti lomautettava, jollei työtä ollut tarjolla. Sen vuoksi työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti irtisanoessaan kirvesmiehen työsopimuksen työn tilapäisen vähentymisen vuoksi. Työnantaja tuomittu maksamaan irtisanotulle työntekijälle vahingonkorvausta, mutta hyvityssakkovaatimus hylätty työehtosopimuslain 7 §:n 3 momentin säännökseen nojautuen.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. ja Rakennusliike K. Pentikäinen Ky Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisten kesken 4.4.1981 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan SuomenRakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla (rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 44).

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla solmitussa sopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

5 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

2. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Työnantajan velvoite järjestää muuta työtä arvioidaan tämän sopimuksen 8 §:n mukaisesti.

7 §

Lomautus

1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

2. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi irtisanomisen sijasta vähintään 8 työpäivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samalla tavalla työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi työsopimuslain (Askok 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella. Työn vähenemistä on tällöin pidettävä tilapäisenä silloin, kun työnantaja voi 75 päivän kuluessa työn lakkaamisesta tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tai lomauttaa työntekijän

eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä,

hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 6 viikon palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 2 vuotta eikä 3 kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli 2 vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena 2 viikon palkka.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että kirvesmies Mauri Lappalainen oli työskennellyt Suomen Rakennusteollisuusliiton jäsenyrityksen Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:n palveluksessa 11.5.1981 alkaen. Lappalainen oli ollut työssä yhtiön urakoimalla kerrostalotyömaalla Iisalmessa Karjalankatu 24:ssä. Yhtiö oli 11.11.1981 irtisanonut Lappalaisen työsuhteen päättymään 27.11.1981 ilmoittaen perusteeksi töiden vähentymisen. Yhtiö oli kuitenkin 9.12.1981 Iisalmen työvoimatoimiston kanssa aloittamiensa neuvottelujen perusteella ottanut 14.12.1981 ja 31.12.1981 väliseksi ajaksi palvelukseensa kirvesmiehen suorittamaan niitä samoja tehtäviä, joita Lappalainen oli suorittanut. Lappalainen oli ollut työttömänä työsuhteensa päätyttyä ja myös sen ajan, jonka rakennusliikkeen 14.12.1981 palvelukseensa ottaman kirvesmiehen työsuhde oli kestänyt.

Työvoimatoimisto oli 9.12.1981 ilmoittanut Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:lle sen tekemän tiedustelun johdosta, että Lappalainen oli edelleen työttömänä. Lisäksi työvoimatoimistosta oli ilmoitettu, että Lappalainen neuvotteli erään toisen työnantajan kanssa työsopimuksen solmimisesta, mutta että siitä päätettäisiin lopullisesti aikaisintaan vasta 16.12.1981. Rakennusliike K. Pentikäinen Ky ei ollut kuitenkaan ollut kiinnostunut ottamaan uudelleen töihin Lappalaista. Hän ei ollut myöskään saanut muuta työtä toisen työnantajan palveluksessa.

Kun Rakennusliike K. Pentikäinen Ky oli jo noin kahden viikon kuluttua Lappalaisen työsuhteen lakkaamisesta ottanut uuden työntekijän suorittamaan kirvesmiehen tehtäviä, Rakennustyöläisten Liitto on kanteessaan katsonut, että hänen irtisanomisensa ei ollut perustunut työn pysyvään vähentymiseen. Rakennusliike K. Pentikäinen Ky oli näin menetellessään irtisanonut Lappalaisen työsuhteen irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla solmitun sopimuksen vastaisesti ja velvollinen suorittamaan hänelle vahingonkorvausta, jonka suuruus olisi määrättävä uuteen työsuhteeseen otetun kirvesmiehen työsuhteen kestoajan perusteella.

Suomen Rakennusteollisuusliitto oli 13.5. ja 27.10.1982 pidetyissä liittotason neuvotteluissa hyväksynyt työnantajan menettelyn asiassa. Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piiri ei ollut myöskään ryhtynyt toimenpiteisiin irtisanomisessa tapahtuneen rikkomuksen oikaisemiseksi. Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö olivat siten laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike K. Pentikäinen Ky oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 5 §:n vastaisesti irtisanoessaan Lappalaisen työsopimuksen, ja velvoittamaan yhtiön suorittamaan Lappalaiselle vahingonkorvauksena irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla solmitun sopimuksen vastaisesta menettelystä 4 500 markkaa 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantamisesta lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:n tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen määräysten tieten rikkomisesta ja Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike K. Pentikäinen Ky ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että kirvesmiehen työt olivat vähentyneet työmaan valmistumisen vuoksi. Näin ollen Lappalaisen irtisanominen oli ollut perusteltu toimenpide. Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:llä oli tuolloin palveluksessaan ainoastaan 20 työntekijää kahdella eri työmaalla. Sen vuoksi Lappalaisen siirtäminen työmaalta toiselle ei ollut ollut mahdollista.

Rakennusliike K. Pentikäinen Ky oli kanteessa mainituin tavoin ottanut uuden kirvesmiehen suorittamaan kalusteiden asentamistyötä. Lappalaisen työsuhteen päättyessä oli kalusteiden toimitus ollut myöhässä. Sen vuoksi työt olivat keskeytyneet. Rakennusalalla oli tapana hankkia työvoimaa työvoimatoimiston kautta. Kun työvoimatoimistosta oli ilmoitettu Lappalaisen neuvottelevan työsopimuksesta toisen työnantajan kanssa, Rakennusliike K. Pentikäinen Ky oli katsonut, ettei hän ollut käytettävissä, kun yhtiö oli tarvinnut uudelleen kirvesmiehen palvelukseensa. Jos yhtiö olisi palkannut Lappalaisen hänen neuvotellessaan työsuhteesta toisen työnantajan kanssa, olisi se ollut rinnastettavissa työvoiman ostamiseen. Kanne oli aiheeton yksistään jo sen vuoksi, että irtisanomishetkellä kirvesmiehen työt olivat pysyvästi vähentyneet. Kun yllättäen oli ilmennyt tarvetta palkata lyhyeen työsuhteeseen uusi kirvesmies, ei Lappalainen ollut työnantajan käytettävissä.

Korvaukselle vaadittu korko oli määrältään lakiin perustumaton. Vahingonkorvauksen peruste oli syntynyt jo vuonna 1981 ja siten ennen korkolain 1.1.1983 tapahtunutta voimaantuloa.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike K. Pentikäinen Ky ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piiri on ollut jutussa kuultavana.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Selvityksen mukaan Mauri Lappalainen on ollut Rakennusliike K. Pentikäinen Ky:n palveluksessa kirvesmiehenä Iisalmessa sijaitsevalla kerrostalotyömaalla. Yhtiö on 11.11.1981 kanteessa kerrotuin tavoin irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään 27.11.1981 työn vähyyden vuoksi.

Työn väheneminen on johtunut siitä, että rakennuksen viimeistelyvaiheessa on kalusteiden toimitus viivästynyt alunperin sovitusta toimitusajasta kolme viikkoa. Eräässä vaiheessa toimituksen myöhästyminen on ilmoitettu vieläkin pitemmäksi. Kalusteiden asennustyön suorittamisen siirtymisen johdosta ei yhtiöllä ole ollut tarjota Lappalaiselle muuta työtä.

Kommandiittiyhtiö on Lappalaisen työsuhteen päättymisen jälkeen 9.12.1981 tiedustellut paikalliselta työvoimatoimistolta kirvesmiestä kerrostalotyömaalle kalusteiden asennustöihin ja ottanut niihin työvoimatoimiston ilmoittaman työntekijän. Lappalainen on tuolloin ollut työvoimatoimistossa työnhakijaksi ilmoittautuneena. Hänet on osoitettu samoihin aikoihin työvoimatoimiston toimesta tiedustelemaan mahdollisuuksia saada työtä eräältä toiselta työmaalta. Jutussa esitetty selvitys siitä, mitä tietoja Lappalaisen työhön sijoittamisesta työvoimatoimistosta on ilmoitettu kommandiittiyhtiölle sen tiedustellessa kirvesmiehen palkkaamista kalusteiden asennustyöhön, on jäänyt epätäsmälliseksi ja jossain määrin ristiriitaiseksi.

Rakennustyöläisten Liiton aluesihteerin ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Itä-Suomen Piirin paikallisen asiamiehen kesken puhelimitse käydyissä keskusteluissa on asian selvittäminen kohta irtisanomisen tapahduttua sovittu siirrettäväksi liittojen välillä ratkaistavaksi. Asianosaisliitot ovat 13.5.1982 aloittaneet tuloksettomiksi jääneet neuvottelut asiasta. Tilanteen oikeaan arvioimiseen vaikuttavien tapahtumien ja etenkin Lappalaisen takaisin työhön ottamiseen liittyvien tosiasioiden on katsottava neuvotteluvaiheessa olleen siinä määrin epäselviä, ettei liiton tai sen Itä-Suomen Piirin ole näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että Rakennusliike Pentikäinen Ky on irtisanoessaan Lappalaisen työsopimuksen menetellyt irtisanomissuojasopimuksen edellä mainittujen määräysten vastaisesti.

Rakennusliike K. Pentikäinen Ky velvoitetaan suorittamaan Lappalaiselle korvaukseksi irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla solmitun sopimuksen vastaisesta irtisanomisesta 4 500 markkaa ja sille korkoa, korkolain 13 §:ssä oleva lain voimaantuloa koskeva säännös huomioon ottaen, kuusi prosenttia tammikuun 12 päivästä 1984.

Muilta osin kanne hylätään.

Rakennusliike K. Pentikäinen Ky velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 1 400 markalla. Muutoin saavat asianosaiset itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Äimälä, M. Virtanen, Sulkunen ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.