Labor court dismisses strike claim where pipefitting work was unpriced in contract due to lack of dispute.
Legislator summary
AI generatedThe labor court dismissed the union's claim that pipefitters committed a strike by refusing unpriced work. The court found no dispute existed between the parties regarding pricing, as the specific task was excluded from the collective agreement's scope. Consequently, the refusal to perform unpriced work did not constitute a strike action under the law.
Legislator headnote
AI generatedSection 26 of the Collective Agreement on Pipefitting and Insulation; where no dispute exists between employer and employee regarding work pricing, refusal to perform unpriced work does not constitute a strike action.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Teräsputkia käyttäen hitsaamalla tapahtuva kylpyhuone-elementtien kytkentätyö oli urakkahinnoittelussa hinnoittelematonta työtä. Putkiasentajat eivät olleet kieltäytyessään tekemästä työtä urakkatyönä sen perusteella, ettei urakkahinnasta ollut sovittu, syyllistyneet työtaistelutoimenpiteeseen. Työntekijäliittoa, sen aluejärjestöä ja ammattiosastoa vastaan ajettu kanne hylätty.
Vaatimus sen seikan vahvistamisesta, että hinnoittelussa oli meneteltävä työehtosopimuksen edellyttämällä tavalla, jätetty tutkittavaksi ottamatta, koska asiasta ei ollut asianomaisten kesken erimielisyyttä.
Asianosaiset: Putkijohtotyönantajainliitto r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y. vuoroin kantajana ja vastaajana
Kuultavat: Rakennustyöläisten Saimaan aluejärjestö r.y. Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 408 r.y. Vilho Johannes Kotajärvi
RATKAISU
Sovelletut työehtosopimuskohdat:
Asianosaisliittojen välillä 24.3.1981 allekirjoitetussa putkijohto- ja putkieristysalan työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:
I YLEISET MÄÄRÄYKSET
2 §
SITOVUUS
Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä.
11 §
URAKKAPALKAT
1. Tähän sopimukseen liittyvät urakkahinnoittelut on kerrottava seuraavilla urakkakertoimilla:
13 §
URAKKATYÖMÄÄRÄYKSET
PUTKIJOHTOALA
1. Hinnoiteltu työ suoritetaan 10 §:n 3.2 kohdan määrittelemää poikkeusta lukuun ottamatta urakkatyönä. Sellaisista töistä, joista tähän sopimukseen liittyvästä hinnoittelusta ei löydy hintoja, saavat työnantaja ja työntekijä keskenään sopia, mutta urakkahinnoittelun on oltava sellainen, että se antaa hinnoiteltujen urakoiden kanssa yhdenmukaisen tason, kuitenkin niin, että työntekijän urakka-ansio normaalilla työvauhdilla nousee vähintään 30 % henkilökohtaisia palkkoja korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä samassa suhteessa.
Yhdenmukaisella tasolla putkiasennustöissä tarkoitetaan liikkeen putkiasennusurakkatöiden keskituntiansiota.
26 §
RIITAISUUKSIEN JA ERIMIELISYYKSIEN SOVITTELU
1. Jos jossakin asiassa syntyy erimielisyyttä työnantajan tai hänen edustajansa ja työntekijän välillä, on pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin tai työpaikan asianomaisen luottamusmiehen kanssa. Ellei yksimielisyyteen päästä, asia on siirrettävä liittojen ratkaistavaksi. Tällöin on, elleivät liitot pidä sitä tarpeettomana, työpaikalla laadittava asiasta muistio, josta ilmenee erimielisyyttä aiheuttanut asia sekä molempien osapuolien siihen omaksuma kanta. Muistion allekirjoittavat molemmat osapuolet ja siitä on annettava kappale kummallekin allekirjoittaneelle liitolle, joiden on käsiteltävä asia STK:n ja SAK:n välisen yleissopimuksen 1.-kohdan määräysten mukaisesti.
2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista sopimuspuolten kesken edellä 1.-kohdassa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen ja jotka työtuomioistuimesta annetun lain mukaan kuuluvat työtuomioistuimessa käsiteltäviin tapauksiin, jätetään työtuomioistuimen ratkaistavaksi sanotun lain säätämässä laajuudessa ja järjestyksessä.
27 §
TYÖRAUHAVELVOITE
1. Työehtosopimuslain 8 §.
2. Tämän sopimuksen allekirjoittaneet liitot pyrkivät välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä,
jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Putkijohtoalan työehtosopimuksen osana noudatettavassa putkialan urakkahinnoittelussa 1978 on muun muassa seuraavat määräykset:
1 §. YHTEISET MÄÄRÄYKSET
Momentti 1
K o h t a 1.
Tämä kirja on työehtosopimuksen liite, ja määrittä ne perusteet, joiden mukaisesti suoritettu työ mitataan ja muunnetaan yksiköiksi. Urakkahinta saadaan kertomalla mitattujen yksikköarvojen summa urakkakertoimella. Urakkakerroin, joka on sama kuin yhden yksikön hinta, on ilmoitettu voimassaolevan työehtosopimuksen urakkatyöpykälässä. Urakanmittaus ja urakkalaskenta suoritetaan työehtosopimuksessa olevia määräyksiä noudattaen.
Momentti 2.
PUTKIASENNUSTA, PUTKIJOHTOJA SEKÄ ASENNUSLAITTEITA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET
K o h t a 9. Valmiit kylpyhuone- ja keittiöelementit ______
___________________________________
Valmiiksi paikoilleen asennettujen kylpyhuone- ja keittiöelementtien kytkentä viemärijohtoon putkelta Hinta = 2 § mom. 5 taulukko E sarake 6. Kytkentä vesijohtoon kupariputkella Hinta = 2 §. mom. 3 taulukko C sarake 17. Kytkentä lämpöjohtoon tai vesijohtoon kierreliitoksella Hinta = 2 § mom. 1 taulukko A sarake 9.
MOM. 2. HITSATTAVAT TERÄSPUTKET (tuubiputket)
Hitsattavien teräsputkien asennus, kun putket yhdistetään suorin hitsaus- tai laippaliitoksin. Työ hinnoitellaan allaolevia sääntöjä ja yksikköhintoja noudattaen. Putkien asennushintoihin sisältyy putkien tasoitusviilaus, katkaisu ja jyrsiminen, putken taivutus 25 mm läpimittaan saakka sekä suurempiläpimittaisten putkien taivutus 15 asteeseen saakka ja valmiiden putkikannattimien asennus sekä pidikkeiden ja tähän verrattavien kannatusrautojen kiinnittäminen.
Putken asennushintoihin ei sisälly hitsaus. Työ hinnoitellaan urakkahinnoittelun 2 § mom. 11 mukaan.
Mom. 9. MUOVISET VIEMÄRIPUTKET
Lisämääräyksiä
4) PEH-viemäriputkiyhdistelmien, esimerkiksi AKATHERM, kytkemisestä maksetaan seuraavasti: a) valmiiksi paikalleen asennettujen kylpyhuone- ja keittiöelementtien kytkeminen viemärijohtoon laippaliitoksella NS 50-150 = 3,25 yksikköä/liitos.
MOM. 12. HITSAUS: TERÄSPUTKET
Ruostumattoman ja haponkestävän teräsputken hitsauksesta maksetaan taulukko K mukaiset hinnat kerrottuna 1.50:llä. Muilta osin maksetaan 2 §:n mom. 2 taulukko B mukaan.
Asianosaisten välillä 6.6.1974 solmitussa Svetogorskissa työskentelevien putkiasentajien työehtoja koskevassa sopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:
Yhteisesti sovittiin, että 1974-04-01 päivämäärästä lähtien työnantajat maksavat työntekijöille taannehtivasti henkilökohtainen tuntipalkka korotettuna 40 %:lla 1974-06-10 päivämäärään saakka, jonka jälkeen jokainen urakoitsija solmii työkohtaisen urakkasopimuksen, jossa on huomioitu kunkin työkohteen erikoisolosuhteet.
Uusissa työkohtaisissa urakkasopimuksissa pidetään lähtökohtana nykyistä työehtosopimusta.
Työnantajapuoli tästä lähtien pyrkii luomaan työntekijöille sellaiset edellytykset, että normaali 75 %:n keskimääräinen urakkavoitto saavutetaan keskimääräisellä urakkatyövauhdilla.
Kylpyhuone-elementeissä oli ollut epätavallista se, että ns. vesipuolen johdot olivat olleet haponkestävää teräsputkea, kun ne kotimaassa olivat yleensä kuparia. Liittojen välillä sovitussa hinnoittelussa urakkahinnat oli määrätty kupariputkelle. Kylpyhuoneasennusten urakkahinnoittelussa käytettiin kupariputken liitos- ja kytkentähintoja. Vastaavat hinnat oli määrätty myös haponkestävälle teräsputkelle, joten urakkahinnoittelusta oli laskettavissa asennushinta myös kylpyhuone-elementeille, joissa kupariputket oli korvattu tuollaisella putkella. Työnantaja oli pyrkinyt ratkaisemaan syntyneen erimielisyyden paikallisissa neuvotteluissa siinä kuitenkaan onnistumatta. Työnantajan ilmoituksen mukaan erimielisyyden virittäjänä oli ollut Svetogorskissa toimiva putkimiesten luottamusmies, joka oli ollut LVI-Projektit Oy:n palveluksessa.
Sanotuilla perusteilla Putkijohtotyönantajainliitto on vaatinut työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla Rakennustyöläisten Liiton, Rakennustyöläisten Saimaan aluejärjestön ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 408:n tuomitsemista työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.
Svetogorskissa oli 26.1.1983 pidetty työnantaja- ja työntekijäpuolen välinen neuvottelu, jossa oli yhteisesti todettu, että työt olivat käynnissä eivätkä työntekijät olleet kieltäytyneet kylpyhuone-elementtien kytkennästä, vaan tekivät sitä aikatyönä. Neuvottelussa oli keskusteltu myös siitä hinnasta, mikä kytkennöistä olisi maksettava, jos ne tehtäisiin urakkatyönä. Työntekijäpuoli oli todennut, että mainittu työ oli urakkahinnoittelussa hinnoittelematonta työtä. Aikaisemmin oli Svetogorskissa tehty samanlaisia kylpyhuone-elementtien vesijohtojen kytkentöjä urakalla ja niistä oli hinnaksi sovittu 17 yksikköä, mitä työntekijät olivat nytkin vaatineet. Kotajärvi työnantajana oli tarjonnut kytkennästä urakkahinnaksi 9 yksikköä. Kun se ei työntekijöiden käsityksen mukaan täyttänyt työehtosopimuksessa hinnoittelemattomalle työlle asetettuja ehtoja, urakkahinnasta ei ollut päästy yksimielisyyteen.
Työntekijäpuolen menettely tässä tilanteessa oli ollut työehtosopimuksen mukaista. Työrauhavelvoitteen vastaisesta työtaistelusta ei ollut ollut kysymys. Rakennustyöläisten Liiton, Rakennustyöläisten Saimaan aluejärjestön ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 408:n ei ollut edes väitetty päättäneen ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin. Kainuun Putkityö V. Kotajärven palveluksessa olevat työntekijät eivät edes kuuluneet edellä mainittuun ammattiosastoon, vaan he olivat Kajaanista olevan ammattiosaston jäseniä, joka ei kuulunut Rakennustyöläisten Liiton Saimaan aluejärjestöön. Kanne oli hylättävä myös Rakennustyöläisten Liittoon kohdistettuna, koska kysymyksessä ei ollut kielletty työtaistelutoimenpide. Liiton edustajat olivat yhteyttä ottamalla ja osallistumalla Svetogorskissa pidettyyn neuvotteluun 26.1.1983 pyrkineet selvittämään asiaa. Sanotuilla perusteilla Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.
Putkijohtotyönantajainliitto on vielä vastineen johdosta lausunut, ettei Kotajärven vaimo kuulunut avoimen yhtiön työnjohtohenkilöstöön, eikä hän ollut toiminut työnantajan edustajana. Hänen lausumilleen asiassa ei voitu antaa merkitystä.
Rakennustyöläisten Liitto ja Putkijohtotyönantajainliitto olivat 6.6.1974 sopineet Svetogorskissa työskentelevien putkiasentajien työehdoista muun muassa siten, että työnantajapuoli oli velvollinen mainitusta ajankohdasta lähtien luomaan työntekijöille sellaiset edellytykset, että normaali 75 %:n keskimääräinen urakkavoitto saavutettiin keskimääräisellä urakkatyövauhdilla.
Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että liittojen hyväksymä tulkintapiirros soveltui vain niihin putkimateriaaleihin, joista hinnoittelussa oli sovittu. Tulkintapiirroksessa puhuttiin vesijohtojen liittämisestä ainoastaan kupariputkea käyttäen. Urakkahinnoittelussa ei ollut sovittu teräsputkella tapahtuvasta liittämisestä.
Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.
Rakennustyöläisten Saimaan aluejärjestö ja Rakennustyöläisten Liitto r.y:n osasto 408 sekä toimitusjohtaja Vilho Johannes Kotajärvi ovat olleet jutussa kuultavina.
________
Työtuomioistuin jättää tutkittavakseen ottamatta vaatimuksen sen seikan vahvistamisesta, että sovittaessa kanteessa tarkoitetun työn tekemisestä urakkatyönä on hinnoittelussa meneteltävä työehtosopimuksen 13 §:n 1 kohdan edellyttämällä tavalla, koska määräyksen sisällöstä eikä soveltamisesta ole asianosaisten kesken osoitettu olevan erimielisyyttä.
Tutkiessaan jutun muutoin työtuomioistuin katsoo siinä käyneen ilmi, että Vilho Johannes Kotajärven, joka on kanteessa selostetuin tavoin toiminut putkialan urakoitsijana Svetogorskin työmaalla Neuvostoliiton alueella, ja hänen palveluksessaan olevien putkiasentajien välillä on syntynyt vuoden 1982 lopulla erimielisyyttä asuinrakennuksissa suoritettavien kylpyhuone-elementtien putkiasennustyön hinnoittelusta. Työntekijöiden mielestä kytkentätyö on ollut työehtosopimukseen liittyvän urakkahinnoittelun ulkopuolelle jäävää hinnoittelematonta työtä. Kotajärvi työnantajana puolestaan on pitänyt työtä hinnoiteltuna urakkatyönä. Hän ei ole suostunut suorittamaan työntekijöiden kytkentää kohti vaatimaa urakkahintaa. Sen seurauksena yhtiön palveluksessa olevat neljä putkiasentajaa ovat 27.12.1982 kieltäytyneet tekemästä kylpyhuone-elementtien putkiasennustyötä urakkatyönä, mutta ilmoittaneet suostuvansa työn suorittamiseen aikatyönä. Kotajärvi on 19.1.1983 sopinut työn tekemisestä aikatyönä.
Kanteessa tarkoitettu työ on sovittu tehtäväksi siten, että valmiissa elementeissä olevat haponkestävät teräsputket yhdistetään samanlaisia putken osia apuna käyttäen yhtenäiseksi putkistoksi hitsaamalla putkien liitokset. Työmenetelmä, jossa kytkentä suoritetaan haponkestävää teräsputkea käyttäen hitsaamalla, ei ole ainakaan yleisesti ollut käytössä Suomessa, vaan sen valitseminen työssä käytettäväksi on johtunut paikallisista olosuhteista. Urakkahinnoittelua koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa tuollaisen työtavan käyttäminen ei ole ollut esillä.
Urakkahinnoittelun 1 §:n 2 momentin 9 kohdassa on sovittu kylpyhuone-elementtien kytkennän hinnoittelusta, kun kytkentä tapahtuu vesijohtoon kupariputkella tai riippumatta putken laadusta vesi- tai lämpöjohtoon kierreliitosta käyttäen. Urakkahinta määräytyy kierre- tai kupariputkia koskevien taulukkojen perusteella. Edellä mainittu määräys on otettu urakkahinnoitteluun vuonna 1966 ja se on säilytetty siitä lähtien muuttamattomana. Siirryttäessä 1970-luvulla käyttämään muoviputkia on urakkahinnoitteluun otettu 2 §:n 9 momentin 4 a kohtaan urakkahinta PEH-viemäriputkiyhdistelmien laippaliitoksella tapahtuvasta kytkemisestä kylpyhuone-elementtien asennustyössä. Asianosaisliitot ovat myös hyväksyneet urakkahinnoitteluun liittyvän tulkintapiirroksen. Se koskee kupariputkien ohella myös muoviputkia käyttäen tapahtuvaa kylpyhuone-elementtien kytkentää laippaliitoksella. Urakkahinta muoviputkea käytettäessä määräytyy muovisten viemäriputkien hinnoittelutaulukon mukaan.
Työnantajaliiton puolelta on esitetty selvitystä siitä, että käytettäessä putkiasennuksissa sellaisia putkilaatuja, joista urakkahinnoittelussa ei ole nimenomaisia määräyksiä, urakkahinta on määrätty sitä lähinnä vastaavan hinnoittelukohdan mukaisesti. Tulkintapiirroksesta käy ilmi se tätä kantaa tukeva tulkintaperiaate, että urakkahinta määräytyy kylpyhuone-elementtien kytkentätyössä kunkin putkilaadun nousujohtojen hinnoittelutaulukon mukaan. Työntekijäpuolelta esitetyn selvityksen mukaan niissä tapauksissa, joissa on menetelty työnantajaliiton puolelta esitetyllä tavalla käyttämällä suoritettavaan työhön rinnastettavan työn hinnoittelua, siitä on liittojen kesken aina erikseen sovittu.
Urakkahinnoittelun kylpyhuone-elementtien kytkentää koskevat määräykset eivät käytettyjen sanontojen mukaan koske haponkestävää teräsputkea käyttäen hitsaamalla tapahtuvaa kylpyhuone-elementtien kytkentätyötä. Tuollaiseen työhön on näytetty liittyvän sen suorittamista vaikeuttavia työskentelytapoja, kuten peiliä apuna käyttäen tehtävää hitsaamista. Kun teräsputkien hitsaamiseen perustuva työmenetelmä ei aikaisemmin ole ollut käytössä tällaisessa kytkemistyössä, työtuomioistuimen mielestä urakkahinnoittelua tältä osin ei voida soveltaa niin laventavasti, että työ olisi katsottava hinnoitelluksi.
Asianosaisliittojen välillä on 6.4.1974 sovittu sopimus Svetogorskissa työskentelevien putkiasentajien työehdoista. Siinä olevan määräyksen mukaan työnantajan on pyrittävä luomaan edellytykset siihen, että keskimääräisellä urakkatyövauhdilla saavutetaan 75 %:n keskimääräinen urakkavoitto. Jutussa ei ole näytetty, että sopimus koskisi ainoastaan Svetogorskin I vaiheen rakennustöitä, kuten työnantajaliiton puolelta on väitetty. Toisaalta ei myöskään ole selvitetty, että määräys velvoittaisi työnantajan järjestämään urakkatyön suorittamisen olosuhteista riippumatta niin, että määräyksen tarkoittama urakkavoitto saavutetaan kaikissa tilanteissa, vaan se asettaa sanamuotonsa mukaan työnantajalle velvoitteen toimenpiteillään pyrkiä tekemään mahdolliseksi saavuttaa tuollainen tulos urakkatyössä.
Kun, kuten edellä on jo todettu, kanteessa tarkoitettu työ on urakkahinnoittelussa hinnoittelematta jäänyttä työtä, Kotajärven palveluksessa olevat putkiasentajat kieltäytyessään sitä tekemästä urakkatyönä sen perusteella, ettei urakkahinnasta ole sovittu, eivät ole syyllistyneet työtaistelutoimenpiteisiin.
Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä Putkijohtotyönantajainliiton ajaman kanteen kokonaisuudessaan ja Rakennustyöläisten Liiton ajaman kanteen perusteella vahvistaa, että kanteessa tarkoitettu teräsputkia käyttäen hitsaamalla tapahtuva kylpyhuone-elementtien kytkentätyö on urakkahinnoittelussa hinnoittelematonta työtä ja että, jos työ sovittaisiin urakalla tehtäväksi, Vilho Johannes Kotajärvi työnantajana on velvollinen noudattamaan 6.6.1974 tehdyssä edellä mainitussa sopimuksessa olevaa määräystä, jonka mukaan työnantajan on pyrittävä luomaan edellytykset töiden järjestämisessä määräyksessä tarkoitetun urakkavoiton saavuttamiseksi. Putkijohtotyönantajainliitto velvoitetaan korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut tuhannella viidelläsadalla (1 500) markalla.
Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Äimälä, Tiitola, Kuivanen ja P. Virtanen.
Tuomio oli yksimielinen.