Labor court dismisses union claim for separate penalty when employer already ordered damages for breach of layoff notice period.

Työnantaja oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti lomauttaessaan työntekijän työn vähyyden vuoksi noudattamatta lomauttamisen toimittamiselle sovittua ennakkoilmoitusaikaa. Kun työnantaja oli velvollinen suorittamaan työntekijälle vahingonkorvausta, sitä ei voitu lisäksi erikseen tuomita hyvityssakkoon.

Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. E. Hiltunen Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.4.1981 allekirjoitetussa rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I. Yleiset määräykset

II Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla (rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 44).

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla on muun ohella seuraavat määräykset:

7 §

Lomautus

1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

2. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi irtisanomisen sijasta vähintään 8 työpäivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samalla tavalla työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi työsopimuslain (Askok 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella. Työn vähenemistä on tällöin pidettävä tilapäisenä silloin, kun työnantaja voi 75 päivän kuluessa työn lakkaamisesta tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä.

5. Lomautusilmoitus annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti, ellei työnantajan ja asianomaisen luottamusmiehen kanssa toisin sovita. Ilmoituksessa tulee mainita lomautuksen syy, sen alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Työntekijän pyynnöstä hänelle annetaan lomautuksesta kirjallinen todistus.

8 §

Erinäisiä määräyksiä

1. Arvioitaessa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsopimusuhteessa olevalle työntekijälle, joka tämän sopimuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa muuten lomautetuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä työmaalla, jossa työntekijä, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, voi päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin. Samoin perustein arvioidaan työnantajan velvollisuus tarjota lomautettuna sanotunlaisessa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle työtä. Niinikään arvioidaan edellä mainituilla perusteilla työnantajan velvollisuus tarjota työtä muussa työkohteessaan työntekijälle eli työntekijän siirtotapauksissa.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tai lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

KANNE

Kanteen perustelut

Työnantaja oli lomauttanut Keräsen noudattamatta irtisanomissuojasopimuksen edellyttämää kahdeksan työpäivän ennakkoilmoitusaikaa. Työt yhtiön työmailla eivät olleet vähentyneet työsopimuslain 37 §:n 2 momentin 4 kohdassa eivätkä myöskään irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin. Näin ollen lomautusperuste oli ollut irtisanomissuojasopimuksen vastainen.

Asiassa oli käyty neuvottelu Rakennustyöläisten Liiton Uudenmaan Aluejärjestö r.y:n ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri r.y:n välillä 14.12.1981 ja asianosaisliittojen välillä 12.6. ja 27.10.1982. Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Uudenmaan Piiri olivat laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa, kun ne eivät olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työnantajan rikkomusten johdosta.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että E. Hiltunen Oy oli menetellyt irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n vastaisesti lomauttaessaan Keräsen ennakkoilmoitusaikaa noudattamatta ja perusteettomasti. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut yhtiön velvoittamista maksamaan Keräselle vahingonkorvauksena perusteettoman lomautuksen johdosta 5 000 markkaa 16 %:n korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien ja yhtiön tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta kerrotun menettelynsä johdosta. Edelleen Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Kanteesta luopuminen

Jutun käsittelyn aikana Rakennustyöläisten Liitto on luopunut haastehakemuksessa esittämistään vahvistus- ja suoritusvaatimuksista, jotka koskivat neljän tunnin palkkasaatavaa. Liitto on myös luopunut tältä osin hyvityssakkovaatimuksestaan.

VASTINE

Vastineen perustelut

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja E. Hiltunen Oy, joiden lausumaan jutussa kuultavaksi kutsuttu Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri on osaltaan yhtynyt, ovat lausuneet, että Keränen oli jouduttu lomauttamaan työn vähyyden vuoksi 30.11.1981 lukien. Hänelle ei ollut ollut tarjolla hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä yhtiön työmailla. Keränen oli viimeksi työskennellyt Lohjan Säästöpankin työmaalla koko sen keston ajan. Työt oli saatu päätökseen 27.11.1981. Keräselle oli ilmoitettu suullisesti ennen hänen siirtymistään työmaalle, että hänet jouduttaisiin sen päättymisen jälkeen lomauttamaan työn vähyyden vuoksi. Paikallinen työnjohtaja oli toistanut ilmoituksen useita kertoja noudattaen irtisanomissuojasopimuksen mukaista ilmoitusaikaa. Keräselle oli toimitettu 26.11.1981 lomautusilmoitus kirjallisena työvoimaviranomaisille antamista varten.

Työt yhtiön työmailla olivat Keräsen lomauttamisen ja hänen työsuhteensa päättymisen välisenä 75 vuorokauden aikana siten vähentyneet kuin irtisanomissuojasopimuksen 7 ja 8 §:ssä edellytettiin. Yhtiö oli palkannut tuona aikana maalaamoonsa yhden värintaittajan ja kolme työntekijää Irakissa sijaitseviin työkohteisiinsa. Näitä töitä yhtiö ei irtisanomissuojasopimuksen mukaan ollut velvollinen tarjoamaan Keräselle.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Vastaajat ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että Keräsen aikapalkka oli ollut noin 30 markkaa tunnissa työssäolon viimeisinä päivinä. Urakkapalkaksi tuli urakan ulosmaksusta ja urakkapohjista 35 markkaa tunnilta. Vahingonkorvausvaatimus käsitti 15 päivän palkan 30 markan mukaan kultakin työpäivän 8 tunnilta. Näin saatuun 3 600 markkaan oli lisättävä 13 1/2 % vuosilomakorvaus. Ansionmenetys oli siten 4 086 markkaa. Loppuosa korvauksesta oli korvausta muusta vahingosta. Työnantajalla oli todistustaakka lomautusperusteen oikeellisuuden osalta. Lohjan Säästöpankin työmaan loppuminen ei riittänyt osoittamaan työn loppumista.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Selvityksen mukaan Timo Keränen, joka on ollut viimeksi 24.2.1976 alkaen E. Hiltunen Oy:n palveluksessa kirvesmiehenä, on lomautettu kanteessa tarkoitetun työmaan töiden päättyessä marraskuussa 1981. Työmaalla toiminut työnjohtaja on 27.11.1981 ilmoittanut Keräselle hänen lomautuksensa alkavan työajan päättyessä samana päivänä. Keränen on sen jälkeen postitse saanut 26.11.1981 päivätyn ilmoituksen, jossa hänet on ilmoitettu lomautetuksi 30.11.1981 lukien rakennusalan työehtosopimuksen 7 §:n perusteella toistaiseksi, enintään 75 päivän ajaksi. Hän on lomautuksen johdosta ollut kolme viikkoa työtä vailla. Yhtiö on 8.2.1982 irtisanonut Keräsen työsopimuksen työn vähyyden vuoksi päättymään 13.2.1982.

Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piirin toimesta on kohta lomautuksen toteuttamisen jälkeen neuvoteltu Rakennustyöläisten Uudenmaan Aluejärjestön kanssa ensisijassa nimenomaan lomautusilmoituksen antamiseen liittyvistä erimielisyyksistä. Neuvotteluissa piirijärjestö on asettunut tukemaan yhtiön menettelyä, vaikka sen olisi pitänyt, kun yhtiön laiminlyönti on ollut ilmeinen, pyrkiä saamaan yhtiö suostumaan korvaamaan Keräselle aiheutunut palkan menetys ilmoittamisajalta. Suomen Rakennusteollisuusliitto on myös liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa ilmoittanut hyväksyvänsä yhtiön menettelyn ryhtymättä toimenpiteisiin sen oikaisemiseksi. Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö ovat siten laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että E. Hiltunen Oy on menetellyt rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen 7 §:n vastaisesti lomauttaessaan Timo Keräsen työn

vähyyden vuoksi noudattamatta lomauttamisen toimittamiselle sovittua kahdeksan päivän ilmoitusaikaa. E. Hiltunen Oy velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvauksena Keräselle 1 500 markkaa ja sille korkoa, huomioon ottaen korkolain 13 §:n säännös, kuusi prosenttia haasteen tiedoksiantopäivästä tammikuun 12 päivästä 1984 lukien.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Uudenmaan Piiri tuomitaan maksamaan hyvityssakkoa Rakennustyöläisten Liitolle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, liitto 3 500 markkaa ja piirijärjestö 2 500 markkaa.

Muilta osin kanne, josta työtuomioistuin ei anna lausuntoa siitä luovutuilta osin, hylätään.

Työnantajaliitto, sen piirijärjestö ja E. Hiltunen Oy velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustyöläisten Liiton oikeudenkäyntikulut 2 000 markalla.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Sariola, Leivo ja Hietikko

Tuomio oli yksimielinen.