Labor court dismisses union strike fine for wage disputes where union failed supervisory duty.

Ammattiosasto tuomittu hyvityssakkoon työtaisteluna ensisijassa palkkausmääräyksiin kohdistuneiden lakkojen johdosta. Työntekijäliiton ei ollut näytetty laiminlyöneen sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Asianosaiset: Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Turengin Metallityöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten kesken 8.4.1983 tehdyssä ryhmän metallialojen työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus ______________________________________________

Nou- Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudat- dattamaan tätä sopimusta ja huolehtimaan siitä, että tamis- niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työvelvol- nantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä. lisuus

4 § Työrauhavelvoite

________________

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 § Palkkaperusteet _______________

O h j e t u n t i p a l k a t

Palk- Mom. 2. Suorittamiensa töiden perusteella jaetaan

_______

ka- työntekijät palkkaryhmiin seuraavasti: ryhmämääritelmät

Palkkaryhmät 2-3. Raskaat aputyöt sekä vaativat

__________________

vaihetyöt ja näihin verrattavat muut tehdastyöt, mitkä edellyttävät tiettyä kokemusta, työmenetelmän tuntemusta tai pitempiaikaista tottumusta työn suorittamiseen taikka jotka suoritetaan vaikeissa työolosuhteissa. Näihin ryhmiin kuuluvat myös varsinaisten ammattityöntekijäin apuna ammatissa kehittyäkseen työskentelevät työntekijät.

S o v e l t a m i s o h j e:

Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin 2 ja 3 sen mukaan, ovatko useimmat seuraavista työn vaatimustekijöistä huomattavassa tai erittäin suuressa määrin tunnusomaisia töille, joita he pääasiassa suorittavat: työn edellyttämä kokemus, tarkkuus ja vastuu sekä työn raskaus ja työolosuhteiden rasittavuus.

Palkkaryhmä 4. Ammattityöt, joiden suorittajalta

_______________

vaaditaan yli 3 vuoden työskentelyä ammatissa, jolloin oppilas- tai muu koulutusaika lasketaan ammatissaoloajaksi, siten kuin jäljempänä olevista täydentävistä määräyksistä käy ilmi.

Edellisen lisäksi kuuluvat tähän palkkaryhmään ne työt, jotka kysyvät tunnetusti suurempaa taitavuutta, tarkkuutta tai kokemusta kuin palkkaryhmään 3 kuuluvat työt, työn kuitenkaan olematta edellisessä kappaleessa mainittua ammattityötä, tämän silti oikeuttamatta määräajan jälkeen palkkaryhmään 5.

Palkkaryhmä 5. Vaativat ammattityöt, jotka edel

_______________

lyttävät työskentelyä ao. ammatin ammattimiestehtävässä ajan, joka yhdessä ammattikoulutuksesta hyväksi lasketun ajan kanssa tekee 5 vuotta.

T y ö k o h t a i n e n t u n t i p a l k k a e l i s u o r i t u s p a l k k a t y ö n h i n n o i t t e l u p e r u s t e

Työ- Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitte

_______

kohtai- luperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määrinen tellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä tunti- korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen palkka työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

T y ö n l u o k i t u s

Työn- Mom. 7. Liitot suosittelevat, että työpaikoilla

________

luo- sovitaan työnluokituksen käytöstä töiden keskinäisen kitus vaativuuden määrittelemiseen ja työkohtaisten palkkojen porrastamiseen ja että tällöin käytetään liittojen yhteisesti laatimaa työnluokitusjärjestelmää ja menettelytapaohjeita.

Palkat Täten luokitelluissa töissä käytetään työkohtaisia ja tuntipalkkoja, jotka asettuvat paikkakuntakalleusvaati- luokittain seuraaville väleille: vuusluokat

Työn- Työnluokituksen pohjana olevat työnkuvaukset on kuvauk- syytä tehdä riittävän yksityiskohtaisiksi ja rekisset teröidä siten, että kukin luokitus voidaan selvästi johtaa jälkeenkin päin sen pohjana olleeseen työnkuvaukseen. Sikäli kuin työn sisältö muuttuu, on työnluokitus sen osalta suoritettava uudelleen. Työnluokituksen tarkoituksena on tehtaassa esiintyvien töiden ja tehtävien keskinäisen vaativuuden määrittely. Työnluokitustoimikunnan työskentelyssä ei näin ollen pyritä työstä maksettavan palkan määrittelemiseen. Palkkojen määrittelyssä noudatetaan työehtosopimuksen ja sen soveltamisohjeiden määräyksiä.

Perustuntipalkka

Työn- Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle

_______

tekijä- säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitakohtai- miensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen nen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perusperus- tuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntitunti- palkka ja enintään 10 % tätä korkeampi. palkka

8 § Aikapalkka __________

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähin

_______

tään perustuntipalkka.

Aika- Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa

_______

työ- aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille lisä täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

Jos viimeksi mainittua sääntöä toteutettaessa jossakin tapauksessa syntyy epäselvyyttä siitä, mikä osa työntekijälle maksetusta aikapalkasta vastaa perustuntipalkkaa, on perustuntipalkan määrä erikseen selvitettävä huomioon ottaen, mitä 7 § 8 momentissa säädetään.

Mom. 3. Aikapalkalla työskenteleville palkkaryhmään

_______

5 kuuluville ammattityöntekijöille maksetaan palkka, joka vähintään 15 %:lla ylittää työntekijän perustuntipalkan.

Aika- Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden

_______

palkko- palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuusjen laitoksen suorituspalkkojen kehitystä. kehitys P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä :

Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden palkkojen kehityksen seuraaminen tapahtuu liittojen laatimien yhteisten ohjeiden mukaisesti.

9 § Suorituspalkka ______________

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

________

noit- teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle vatelu- rattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. perus- Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 te §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä (kts. 30 §).

10 § Erilliset lisät _______________

C. V u o r o t y ö, i l t a -, j a y ö t y ö

Vuoro- Mom. 9. Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan ilta

_______

työ ja yövuoron tunneilta erityistä vuorotyölisää penneinä seuraavasti:

iltavuoro (esim. klo 14-22) 195 penniä yövuoro (esim. klo 22-06) 350 penniä

Vuorotyölisä katsotaan myös sopimuksen mukaan suoritetuksi, milloin vuorokautta kohti maksettu lisäkorvaus eri vuoroilla muullakin tavalla jaettuna yhteensä vastaa yllä mainittuja määriä.

III TYÖNTUTKIMUKSET

12 § Työntutkimukset _______________

Perus- Mom. 1. Sopijapuolet toteavat menetelmöinnin ja

________

teita työnmittauksen tuotantoa edistävän merkityksen sekä sen, että näitä suoritettaessa on noudatettava yleissopimuksen 7. kohdassa ja rationalisointisopimuksessa tarkoitettuja periaatteita.

Niillä työpaikoilla, joilla työnantaja käyttää työntutkimuksia, on työnantajan annettava työntekijöiden edustajille riittävä selvitys tutkimustavoista sekä siitä, miten niitä mahdollisesti sovelletaan työntekijöiden palkkaukseen.

Kun on kysymyksessä välittömästi työntekijän työhön kohdistuva työnmittaus, annetaan ennen tutkimuksen aloittamista hänelle ilmoitus tästä ja sen tarkoituksesta.

Niillä työpaikoilla, joilla töiden hinnoittelu perustuu tarkkoihin työntutkimuksiin, joiden tarkkuuden ja tason liitot ovat yhteisesti todenneet ja hyväksyneet, sovitaan paikallisesti erillisten suurentavien välikertoimien käytöstä tutkituissa töissä.

Tarkis- Mom. 3. Osastoilla, joissa työt hinnoitellaan

________

tus yleensä työntutkimusten pohjalta, on työntekijöillä tut- oikeus ehdottaa, että tietystä työstä suoritetaan kimus työntutkimus siinä laajuudessa kuin se on tarpeen ko. työn hinnoittelun saattamiseksi työnmittaukseen pohjautuvaksi. Ellei työnantaja esitä perusteltua syytä toisenlaiseen ratkaisuun, on tarvittava tutkimus suoritettava mahdollisimman nopeasti.

VIII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET

30 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen ______________________________________

Neuvot- Mom. 1. Jos työnantajan ja työntekijän välillä il

_______

telu- maantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamisvelvol- ta, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on lisuus työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työntekijäin kesken. Neuvottelut on Painos- aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kutus- luessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neukielto vottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä Alis- muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostami- tamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritseminen seksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, lii- voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaistavaksi. Jos toille toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muistiosta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Työtuo- Mom. 2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyy

_______

miois- det, joista sopimuspuolten kesken edellä 1 momentuin tissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole päästy yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Työntekijät olivat syyskuusta 1982 lähtien esittäneet myös viiden standarditaulukon tarkistamista. Taulukot olivat olleet käytössä 9-5 vuotta eivätkä vastanneet tämän päivän tilannetta. Standarditaulukkojen tarkistamisesta oli nyttemmin päästy kompromissiin 13.2.1984. Sen mukaan tietyn aikataulun puitteissa tutkittiin taulukoiden virheellisyydet. 13.2.1984 käydyissä neuvotteluissa oli tarkastelun alla ollut muotorautaleikkureita koskeva taulukko, jossa oli todettu virheellisyyksiä.

Tehtävistä toiseen siirrettäessä työnantaja oli toiminut yhteistoimintalain ja -sopimuksen vastaisesti. Työntekijäpuoli oli esittänyt neuvotteluissa kirjallisen ohjeen aikaansaamista, jotta esiintyneistä ongelmista olisi päästy irti. Työnantaja oli pyrkinyt hoitamaan siirrot pelkällä ilmoituksella, vaikka olennaisista muutoksista olisi ensin neuvoteltava. Myöskin oli esiintynyt epäselvyyksiä siirtojen aiheuttamien ansionmenetysten ja niiden oikaisujen osalta. Erityisesti tilannetta oli tulehduttanut kolmen sorvaajan siirtäminen hitsaustehtäviin.

Neuvotteluissa työntekijät olivat myös esittäneet vanhastaan käytössä olevan 3 %:n määräisen vuorotyölisän ja sen käytön tarkistamista. Lyhyissä urakoissa lisä ei korvannut ruoka-ajan vähennystä.

Aikapalkkojen tason osalta työntekijät olivat esittäneet neuvotteluja. Työntekijöiden mielestä 2., 3. ja 4. palkkaryhmän aikapalkat olivat pysytelleet työehtosopimuksen mukaisten palkkaryhmien alarajalla. Tämä oli työntekijöiden mielestä vastoin aikapalkkavertailun soveltamisohjetta, jonka mukaan korotuksia jaettaessa oli otettava huomioon eri palkkaryhmien palkkakehitys. Korotukset oli suunnattava niin, että eri palkkaryhmien välillä ei syntynyt epäsuhdetta.

Työntekijät olivat esittäneet neuvotteluja sanotuissa asioissa jo varhain syksyllä 1983. Työnantajapuolen suhtautumisen vuoksi asioissa ei ollut edetty. Oli luonnollista, että työnantajan menettely oli johtanut työnseisauksiin.

Turengin Metallityöväen Ammattiosaston puheenjohtaja oli 30.1. ja 2.2.1984 pidetyissä työpaikkakokouksissa kehottanut työntekijöitä neuvotteluteitse pyrkimään ratkaisuun. Myös ammattiosaston asettama pääluottamusmies oli korostanut neuvottelutien käyttämistä. Pääluottamusmies oli pyrkinyt etenemään erimielisyyksien selvittämisessä työehtosopimuksen mukaisesti. Työnantajan suhtautumisesta johtuen työntekijöiden mielialat olivat kuitenkin olleet niin tulehtuneet, että työhäiriöitä oli ollut täysin mahdotonta estää. Metallityöväen Liiton palkkasihteerit olivat olleet 30.1. ja 3.2.1984 ja sen jälkeenkin yhteydessä pääluottamusmieheen ja vaatineet työrauhan välitöntä palauttamista ja ylläpitämistä. Samoin Metallityöväen Liiton osastosihteeri oli ollut 31.1. ja 10.2.1984 samassa tarkoituksessa yhteydessä pääluottamusmieheen.

Kun Metallityöväen Liitto ja ammattiosasto olivat tehneet voitavansa työrauhan säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi, Metallityöväen Liitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Turengin Metallityöväen Ammattiosasto on ollut jutussa kuultavana.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Suomen Sokeri Oy:n TUME-tehtaan työntekijät ovat toimeenpanneet kanteessa tarkoitetut kolme työnseisausta. Ensimmäinen näistä on alkanut 30.1.1984 kello 12.00 ja kestänyt seuranneen työpäivän loppuun. Toinen on alkanut 2.2.1984 kello 12.00 kestäen seuranneen työpäivän loppuun ja kolmas toimeenpantu 10.2.1984 kello 12.00 alkaen työpäivän loppuun.

Työntekijät ovat ryhtyneet kerrottuihin työnseisauksiin tyytymättöminä paikallisesti käytyihin neuvotteluihin, jotka ovat koskeneet muun muassa urakkahinnoittelua, tehtävästä toiseen siirtoja, työntutkimusta, vuorolisän käyttöä ja aikapalkkatasoa koskevia työntekijäpuolen vaatimuksia.

Työnseisaukset ovat työtaisteluna kohdistuneet ensi sijassa työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin. Turengin Metallityöväen Ammattiosaston työpaikalle asettama varapääluottamusmies on osallistunut kahteen jälkimmäiseen työnseisaukseen ja viisi osaston luottamusmiestä kaikkiin työnseisauksiin.

Ammattiosaston puheenjohtajan on ilmoitettu kahdessa työpaikkakokouksessa kehottaneen työntekijöitä neuvotteluteitse ratkaisuun asiassa. Myös pääluottamusmiehen on ilmoitettu korostaneen sitä, että asiat tulisi selvittää neuvotteluteitse.

Asiassa on vastaajan taholta esitetty selvitystä siitä, että TUME-tehtaalla syntynyt tilanne osittain on aiheutunut työnantajapuolen haluttomuudesta mitä erityisesti tulee työn tarkistustutkimuksen ja aikapalkkavertailun suorittamiseen sekä aikaisemmin työpaikalla suullisesti sovittuja vuorotyölisiä koskevien selvitysten tekemiseen. Ammattiosaston kerrottuja toimenpiteitä työrauhan turvaamiseksi ei kuitenkaan voida pitää riittävinä ammattiosastolle kuuluvan työrauhavelvollisuuden asianmukaiseksi täyttämiseksi. Ammattiosasto vastaa myös sanotusta luottamusmiesten osallistumisesta seisauksiin.

Metallityöväen Liitosta on pian sen jälkeen, kun työnseisauksen alku on tullut liiton tietoon, oltu yhteydessä ammattiosaston edustajaan ja kehotettu työrauhan palauttamiseen ja neuvottelujärjestyksen noudattamiseen. Metallityöväen Liitosta on edelleen oltu yhteydessä työpaikalle ammattiosaston edustajaan 30.1., 31.1., 3.2., ja 10.2.1984. Lakkoilun tuolloin loputtua, onkin näyttämättä jäänyt, että Metallityöväen Liitto olisi laiminlyönyt sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hyläten työntekijäliittoon kohdistetun hyvityssakkovaatimuksen työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Turengin Metallityöväen Ammattiosaston maksamaan Suomen Työnantajain Yleiselle Ryhmälle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta kolmetuhatta viisisataa (3 500) markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston korvaamaan Ryhmän oikeudenkäyntikulut tuhannelle viidelläsadalla (1 500) markalla.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Iirola, Heiniö, M. Virtanen, P. Virtanen ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.