Labor court dismisses claim that employer violated collective agreement by misclassifying job duties and salary progression.

Kysymys palkkasopimukseen perustuvasta työtehtävien vaativuusryhmittelystä oli ratkaistu palkanlaskentaa ja kassan hoitamista suorittavan toimihenkilön osatehtävien painoarvon perusteella. Palvelusvuosia laskettaessa oli vastaavissa tehtävissä muilla aloilla suoritetusta palveluksesta otettava lukuun lähinnä samaa vaativuustasoa olevat työt.

Ryhmittelymääräyksiin sisältyneen harkinnanvaraisuuden ja vakiintumattoman soveltamiskäytännön vuoksi työnantajan ei katsottu tietensä rikkoneen työehtosopimusta eikä työnantajaliiton laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. (Ään.)

Asianosaiset: Yleinen Toimihenkilöliitto r.y. LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto r.y. Oy Huolintakeskus Ab

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten kesken 3.3.1979, 14.3.1980 ja 14.3.1981 tehdyissä huolintaliikkeiden konttoritoimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

6 § Palkat 1. Työpalkoista on voimassa eri sopimus.

Työehtosopimusten osana noudatettavissa, 3.3.1979 ja 14.3.1980 tehdyissä palkkasopimuksissa sanotaan muun muassa:

4 § Konttoritoimihenkilöiden vaativuusryhmittely 1. Konttoritoimihenkilöiden vaativuusryhmittely on tämän sopimuksen liitteenä.

5 § Konttoritoimihenkilöiden vaativuusryhmittelyyn liittyviä soveltamisohjeita

1. Yleistä

Tämän sopimuksen liitteenä oleva vaativuusryhmittelytaulukko jakaantuu kahteen pääosaan, vaativuustasojen yleiskuvauksiin ja vaativuusryhmiin kuuluviin työtehtäviin.

Määriteltäessä konttoritoimihenkilön vaativuusryhmää, on ensin selvitettävä hänen työtehtävänsä nimikkeestä riippumatta. Tämän jälkeen arvioidaan vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella minkä ryhmän vaativuustasoa tehtävä lähinnä vastaa. Vaativuustasojen yleiskuvaukset perustuvat kolmeen kriteeriin:

1) Vaativuusryhmässä edellytettyihin tieto- ja taitovaatimuksiin. Tiedot ja taidot on voitu hankkia joko käytännön kokemuksella tai koulutuksella.

2) Työn suorittamisen itsenäisyyteen ja työssä vaadittavan harkinnan määrään.

3) Työnantajan valvonnan asteeseen.

Jos toimihenkilön tehtävä koostuu kahdesta tai useammasta eri tasoisesta osatoiminnosta, on ratkaisua tehtäessä otettava huomioon myös kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien töiden aikaosuudet ja niiden painoarvot.

Vaativuusryhmittelytaulukon alaosassa on tehtäväperheittäin lueteltu esimerkein eri vaativuusryhmiin kuuluvia työtehtäviä. Mikäli toimihenkilön työtehtävä on mainittu muussa vaativuusryhmässä kuin mihin vaativuustasojen yleiskuvauksen perusteella on päädytty tai työtehtävää ei ole mainittu lainkaan, suoritetaan vaativuusryhmän määrittely ensisijaisesti vaativuustasojen yleiskuvausten perusteella.

3. Kassanhoitotyö

Kassanhoitotehtäviä suorittavia eri vaativuusryhmiin määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös kassan raha-, tosite- ja asiakasmäärän suuruus.

Vaativuusryhmä 3:n sivukassan hoidolla tarkoitetaan varsinaisen kassan alaisena toimivan ala- tai sivukassan hoitoa.

11 § Palvelusajan laskeminen Palvelus vastaavissa tehtävissä muilla aloilla otetaan kohtuullisessa määrin huomioon palvelusvuosia laskettaessa. Vastaavista tehtävistä hyväksi luettava aika määritellään työhönoton yhteydessä. Kohtuullista määrää harkittaessa kiinnitetään huomiota aikaisemman tehtävän ja nykyisen tehtävän vastaavuuteen.

_______________________________________________

VAATIVUUSRYHMÄ 3 VAATIVUUSRYHMÄ 4

_______________________________________________

VAATIVUUS Edellyttää pe- Edellyttää osaTASON rustietoja toiminnon tunYLEIS omasta osatoi- temusta ja oman KUVAUS minnosta sekä tehtäväkentän harjaantumista perusteellista koneiden ja hallintaa, joka työvälineiden perustuu käykäytössä. tännön kokemukseen tai koulutukseen.

Työmenetelmät Työtä suoriteton tarkasti taessa harkinta määritelty ja tapahtuu vaihtoiminta pe- televien, mutta rustuu työ- selvästi määriohjeisiin. teltyjen menettelytapojen ja ennakkotapausten puitteissa.

Valvonta perus- Valvonta perustuu työsuorit- tuu pääasiassa teen etenemi- työtulosten arseen. viointiin.

TEHTÄVÄPERHE

_______________________________________________

HUOLINTA- - tuonti- ja - tuonti- ja JA KULJE- vientiasia- vientiasiaTUSTYÖ kirjojen val- kirjojen valmistaminen mistaminen yksityiskoh- - tullitermitaisten työ- naalin tavaohjeiden mu- rakirjanpito kaan - varustamoti- avisointi litysten laa- tullitariffi- dinta ointiin liit- - tullitariffityvä avustava ointiin liitlaskentatyö tyvä lasken- tullitermi- tatyö naalin lasku- - autorahtitustyö tilitys - linjarahtauk- - autorahtisiin liitty- hinnoittelu vä lastien tms. luovutustyö ja rahtilaskutus - autokuljetusten rahditus

_______________________________________________

KASSAN- - kirjaus - osakirjanpito HOITO-, - kirjauskoneen - reskontranKIRJAN- käyttö hoito PITO- JA - reskontratyö - kassanhoito LASKENTA- - sivukassojen - huoltokonttoTYÖ hoito rin hoito - tilastotyö - palkkalaskenta

_______________________________________________

KIRJEEN- - yksinkertaiset - kotimaan kirVAIHTO-, kirjeenvaihto- jeenvaihto KONE- JA tehtävät - yksinkertaiKAUKOKIR- - konekirjoitus- set ulkomaan JOITUS- työ kirjeenvaihTYÖ (6500/30 min) totehtävät - kotimaan - konekirjoitelexin hoito tustyö (8500/30 min) - ulkomaan telexin hoito

_______________________________________________

MUUT KONT- - puhelinTORITYÖT keskuksen hoito

_______________________________________________

Samojen asianosaisten kesken 14.3.1981 tehdyssä palkkasopimuksessa ovat edellä olevat kohdat ennallaan paitsi että 11 §:ään on lisätty seuraavan sisältöinen 2. kohta:

11 §

2. Siirryttäessä vaativuusryhmästä toiseen huomioidaan aikaisemmat palvelusvuodet täysimääräisinä.

Yleinen Toimihenkilöliitto on kanteessaan lausunut, että sen jäsen Eila Vornanen oli työskennellyt 1.5.1979-31.8.1981 LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton jäsenyrityksen Oy Huolintakeskus Ab:n palveluksessa pääasiassa palkanlaskentaan liittyneissä tehtävissä. Lisäksi hän oli hoitanut sivukassaa ja kirjoittanut laskuja. Työsuhteen alussa työnantaja oli sijoittanut Vornasen palkkasopimuksen 4 §:n mukaisen vaativuusryhmittelyn perusteella 3:nnen vaativuusryhmän 1. vuosiportaaseen. Vornasen palkka oli alussa ylittänyt sanotun vaativuusryhmän 4-5. vuosiportaan mukaisen taulukkopalkan.

Vornasella oli ollut aikaisempaa, palkkaryhmittelyssä huomioon otettavaa työkokemusta. Hän oli nimittäin vuosina 1965-1969 työskennellyt erilaisissa lyhytaikaisissa toimistotehtävissä. Sen jälkeen hän oli 24.2.1969-6.9.1974 työskennellyt laskuttajana ja varastokirjanpitäjänä ja 2.9.1974-30.4.1979 muun muassa kassanhoitajana.

Vornasen työtehtävistä valtaosa oli palkanlaskentaa, joka kuului 4:nteen vaativuusryhmään. Hänen aikaisempi työkokemuksensa olisi pitänyt ottaa huomioon työehtosopimuksen 11 §:n mukaisesti työsuhteen alkaessa. Näin ollen Vornanen olisi jo työsuhteensa alussa tullut sijoittaa palkkasopimuksen 4:nnen vaativuusryhmän 4-5. vuosiportaaseen ja 1.5.1981 lukien sanotun vaativuusryhmän 6-7. vuosiportaaseen.

Edellä olevilla perusteilla Yleinen Toimihenkilöliitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Vornasen työ Oy Huolintakeskus Ab:n palveluksessa on kuulunut työehtosopimuksen palkkasopimuksen 4:nteen vaativuusryhmään ja että Vornanen olisi työsuhteensa alkaessa 1.5.1979 tullut, hänen aikaisempi työkokemuksensa huomioon ottaen, sijoittaa työehtosopimuksen palkkataulukon 4-5. vuosiportaaseen ja 1.5.1981 lukien palkkataulukon 6-7. vuosiportaaseen. Edelleen Yleinen Toimihenkilöliitto on vaatinut Oy Huolintakeskus Ab:n tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja LTK:n Erityisalojen Työnantajaliiton valvontavelvollisuuden rikkomisesta.

Työehtosopimuksessa ei ollut täsmällisesti sovittu, miten aikaisempi työkokemus otettiin huomioon palkkataulukon vuosiportaisiin sijoittamisessa. Vornasen aikaisempi työkokemus oli otettu huomioon siten, että hänet oli heti työsuhteensa alussa sijoitettu vaativuusryhmässään palkkataulukon ensimmäiseen vuosiportaaseen ilman harjoitteluaikaa. Vornasen palkka oli koko työsuhteen kestoajan ylittänyt kulloinkin voimassa olleen palkkasopimuksen 3:nnen vaativuusryhmän asianomaisen vuosiportaan mukaisen taulukkopalkan. Vornasella ei ollut ollut aikaisempaa työkokemusta huolinta-alalta.

Edellä olevan perusteella LTK:n Erityisalojen Työnantajaliitto ja Oy Huolintakeskus Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Eila Vornanen on ollut Oy Huolintakeskus Ab:n palveluksessa 1.5.1979-31.8.1981 palkanlaskenta- ja sivukassanhoitotehtävissä. Asianosaiset ovat ennen kaikkea olleet eri mieltä siitä, miten suuri osuus yhtiön terminaalissa toimineen Vornasen työtehtävistä on luettava palkanlaskentatehtäviin kuuluvaksi ja mikä osa taas on ollut kassan hoitamista tai siihen liittyvää avustavaa työtä. Toimihenkilöliiton käsityksen mukaan valtaosa Vornasen työajasta on kulunut palkanlaskentaan, kun taas työnantajaliiton mielestä Vornasen työtehtävistä 65 prosenttia on ollut kassanhoitoa, 20 prosenttia 3:nteen vaativuusryhmään kuuluvaa konekirjoitusta ja vain 15 prosenttia palkanlaskentaa.

Terminaalissa purkajana työskennellyt luottamusmies on todistajana kuulusteltuna kertonut Vornasen työsuhteensa alkuaikoina laskeneen ja maksaneen purkaus- ja lastaustyössä päiväpalkalla työskennelleiden noin 20-40 työntekijän palkat päivittäin. Syksyllä 1980 tapahtuneen palkkausjärjestelmän muuttamisen jälkeen terminaalin työntekijöiden palkka on muodostunut pankin välityksellä kaksi kertaa kuukaudessa maksetusta kiinteästä palkasta ja käsiteltyyn tavaramäärään perustuvasta palkkiosta. Ne on maksettu kaksi kertaa kuukaudessa joko käteisenä tai pankkitilille. Luottamusmiehen käsityksen mukaan Vornanen oli työsuhteensa alkuaikoina käyttänyt noin kaksi kolmasosaa työajastaan palkanlaskentaan liittyviin tehtäviin.

Yhtiön pääkassanhoitaja on puolestaan todistajana kuulusteltuna kertonut, että Vornanen on sivukassanhoitajana tilittänyt kassaansa kertyneet tositteet hänelle. Hoitamastaan kassasta Vornanen on suorittanut rahassa maksetut palkat ja toimittanut pääkassaan pankin kautta maksettavista palkoista laatimansa tilisiirtolomakkeet. Sen lisäksi Vornanen on ottanut vastaan asiakkaiden maksusuorituksia ja myynyt henkilökunnalle ruokakuponkeja. Pääkassanhoitajan käsityksen mukaan Vornanen on maksanut työntekijöiden palkat kaksi kertaa kuukaudessa osalle käteisenä ja osalle pankin kautta. Vain harvoissa tapauksissa palkat on maksettu päivittäin. Tuolloinkin maksaminen on tapahtunut ennakkona, sillä jokaisesta suorituksesta ei sen maksamishetkellä ole tehty tositetta. Pääkassanhoitajan käsityksen mukaan pääosa Vornasen työajasta on kulunut kassanhoitotehtävissä.

Jutussa on vielä kuulusteltu todistajana yhtiön palkanlaskijaa. Hänen kertomansa mukaan terminaalin työntekijöiden palkat on kirjattu palkanlaskennassa kaksi kertaa kuukaudessa riippumatta siitä, onko Vornanen maksanut palkat työntekijöille päivittäin. Vornanen on joutunut palkanlaskentaan liittyen suorittamaan runsaasti konekirjoitustyötä. Hänen tehtävänään on ollut laatia työeläkekassalle tehtävää tilitystä varten ilmoituksia lyhytaikaisissa työsuhteissa oleville työntekijöille maksetuista palkoista, tapaturmailmoituksia ja vuosi-ilmoituksia veroviranomaisille, jotka hän on toimittanut yhtiön pääkonttoriin sieltä edelleen lähetettäviksi.

Jutussa on selvitetty, että Vornasen työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijöiden palkat on maksettu pankkiin ja palkanlaskenta on myöhemmin siirretty automaattiseen tietojenkäsittelyyn. Vornaselle kuulunut kassa on siirretty jutussa niin ikään todistajana kuulustellun laskuttajan hoidettavaksi omien työtehtäviensä ohessa. Häneltä on arvionsa mukaan kulunut kassanhoitotyöhön keskimäärin neljännes työajastaan.

Asianosaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että palkanlaskenta ja siihen liittyvä eläkeilmoitusten laatiminen ovat 4:nteen vaativuusryhmään sekä sivukassan hoitaminen siihen liittyvine konekirjoitustöineen 3:nteen vaativuusryhmään kuuluvaa työtä. Työtuomioistuimen mielestä tapaturma- ja verotuksen vuosi-ilmoitusten laatiminen siitä huolimatta, että ilmoitukset on koottu pääkonttoriin täsmäyttämistä varten, on palkanlaskentaan liittyvänä lähinnä 4:nteen vaativuusryhmään kuuluvaa työtä.

Vornasen työsuhteen alkuaikoina päiväpalkkaisille työntekijöille tapahtuneesta palkanlaskennasta esitetty selvitys on varsin ylimalkaista ja jossakin määrin ristiriitaistakin. Työtuomioistuimen mielestä kassanhoitotyö ja palkanlaskenta ovat etenkin Vornasen työsuhteen alkuaikoina olennaisilta osilta liittyneet toisiinsa niin, ettei ainakaan esitetyn selvityksen valossa ole selvästi erotettavissa eri työvaiheiden vaatimaa osuutta Vornasen työajasta. Ottaen huomioon, että kassanhoitotyöhön palkanmaksutehtävän lopettamisen jälkeen on kulunut noin neljäsosa laskuttajan työajasta, työtuomioistuin katsoo, että Vornaselta ei ole voinut kulua ensisijaisesti kassanhoitoon luettaviin työtehtäviin puolta työajasta.

Palkkasopimuksen 5 §:n soveltamisohjeen 3 momentin mukaan vaativuusryhmittelyssä on toimihenkilön kahdesta tai useammasta eri tasoisesta osatoiminnosta otettava huomioon kuhunkin vaativuusryhmään kuuluvien töiden aikaosuudet ja painoarvot. Vornasen tehtävien vaativuusryhmittely on ratkaistava lähinnä osatehtävien painoarvon perusteella. Kun etenkin työsuhteen alkuaikoina suoritettu työntekijöiden palkkojen päivittäinen laskeminen ja niiden maksaminen on muodostanut eräänlaisen tehtäväkokonaisuuden, jossa vaativamman palkkojen laskentatyön osuus kokonaistyömäärästä on huomattava, työtuomioistuimen mielestä Vornasen työ on luettava 4:nteen vaativuusryhmään kuuluvaksi. Tehtävissä sittemmin tapahtuneet muutokset eivät ole niin olennaisia, että ne voisivat antaa aiheen ryhmittelyn muuttamiseen.

Palkkasopimuksen 11 §:n mukaan palvelus vastaavissa tehtävissä muilla aloilla otetaan kohtuullisessa määrin huomioon palvelusvuosia laskettaessa. Vornasen aikaisemman palveluksen hyvittämistä ei työsopimusta tehtäessä ole tarkemmin sovittu. Työnantaja on ilmoittanut sijoittaneensa Vornasen 3:nnen vaativuusryhmän 1. vuosiportaaseen. Sen mukaan Vornasen palkka olisi ollut 1 790 markkaa kuukaudessa. Hänelle on kuitenkin maksettu palkkaa 2 200 markkaa kuukaudessa, mikä on ylittänyt sanotussa vaativuusryhmässä 6-7. vuosiportaan mukaan laskettavan vähimmäispalkan määrän.

Jutussa esitetyn selvityksen mukaan Vornanen on ennen Oy Huolintakeskus Ab:n palvelukseen ryhtymistään pitkään työskennellyt toimistotehtävissä. Hänellä työtodistusten mukaan on ollut myös palkanlaskenta- ja kassanhoitotyötä lähinnä Paraisten Kalkki Oy:ssä, jossa hän on ollut syyskuusta 1974 lukien. Todistuksista ei kuitenkaan tarkemmin käy ilmi, missä määrin Vornasen aikaisemmat tehtävät ovat vastanneet hänen Oy Huolintakeskus Ab:ssä suorittamiaan tehtäviä. Kun Vornasen palkka olisi pitänyt määrätä 4:nnen vaativuusryhmän mukaan, voidaan muilla aloilla tapahtuneesta palveluksesta ottaa lukuun lähinnä samaa vaativuustasoa olevat työt ja siten palkanlaskennassa tapahtunut palvelus. Tämän mukaisesti kohtuullisessa määrin huomioon otettavana aikaisempana palvelusaikana on pidettävä hänen osaltaan kahta vuotta.

Kun palkkasopimuksen palkkaryhmittelymääräyksiin sisältyy harkinnanvaraisuutta ja soveltamiskäytäntö on ollut vakiintumaton, yhtiön ei ole katsottava tietensä rikkoneen työehtosopimusta. Samasta syystä ei myöskään työnantajaliiton ole katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, esitetyt hyvityssakkovaatimukset ja kanteen muutoinkin enemmälti hyläten vahvistaa, että Vornasen työ Oy Huolintakeskus Ab:n palveluksessa on ollut palkkasopimuksen 4:nteen vaativuusryhmään kuuluvaa työtä ja että hänet olisi aikaisemman työnsä perusteella tullut työsuhteen alkaessa 1.5.1979 sijoittaa työehtosopimuksen palkkataulukon 2-3. vuosiportaaseen ja 1.5.1981 lukien palkkataulukon 4-5. vuosiportaaseen. Jutun laatuun katsoen saa Yleinen Toimihenkilöliitto itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, M. Virtanen, Uski, Kuivanen ja P. Virtanen.

Eri mieltä olleiden jäsenten lausunto.

Jäsen M. Virtanen, jonka mielipiteeseen jäsen Uski yhtyi, lausui:

Katson, että sivukassanhoitotehtävät ja palkanlaskentatehtävät ovat erotettavissa toisistaan. Lisäksi tulee vielä erottaa varsinainen palkanlaskentatyö palkan maksamisesta. Jutussa esitetty selvitys Vornasen eri työtehtävien vaatimasta ajasta osoittaa, että Vornanen ei ole missään vaiheessa työsuhteensa aikana käyttänyt yli puolta työajastaan varsinaisiin palkanlaskentatehtäviin.

Näillä perusteilla harkitsen oikeaksi vahvistaa, että Vornasen työ Oy Huolintakeskus Ab:n palveluksessa on ollut palkkasopimuksen 3. vaativuusryhmään kuuluvaa työtä ja että hänet olisi aikaisemman työnsä perusteella tullut työsuhteen alkaessa 1.5.1979 sijoittaa työehtosopimuksen palkkataulukon 4-5 vuosiportaaseen ja 1.5.1981 lukien palkkataulukon 6-7 vuosiportaaseen. Muilta osin yhdyn tuomiolauselmaan.