Legislator Case Law & Legislation
TT:1984-71 AI generated

Union and union branch fined for failing to prevent strike targeting collective agreement wage provisions.

Case Number TT:1984-71
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Labour Court ruled that the union and its branch must pay fines for failing to prevent a strike targeting collective agreement wage provisions. The court found that union representatives did not act sufficiently to stop the strike, which was deemed a violation of the collective agreement's peacekeeping obligations. Consequently, the union and branch were ordered to pay specific monetary fines and cover the employer's legal costs.

Legislator headnote

AI generated

Section 4 of the Collective Agreements Act; Section 8, 9 and 10 of the Collective Agreements Act: Trade unions and their sub-unions are liable for fines if they fail to take sufficient measures to prevent strikes violating collective agreement provisions.

Keywords

AI generated
collective agreement strike prevention union liability peacekeeping obligation fines and penalties trade union duty wage provisions

Cited Legislation

AI generated
Section 4 of the Collective Agreements Act
Section 8 of the Collective Agreements Act
Section 9 of the Collective Agreements Act
Section 10 of the Collective Agreements Act
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Telakan ohutlevypajan työntekijöiden lakot olivat kohdistuneet työtaistelutoimenpiteenä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin. Työntekijäliitto ja ammattiosasto, joiden toimenpiteet työrauhan turvaamiseksi työpaikalla eivät olleet olleet riittäviä, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Metallityöväen Liitto r.y.

Kuultavat: Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 8.4.1983 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

4 §

Työrauhavelvoite

Työ- Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset rauha huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

II TYÖPALKAT

7 §

Palkkaperusteet

O h j e t u n t i p a l k a t

18 Mom. 1. Täysin työkykyisten 18 vuotta täyttäneiden

_______

vuotta työntekijäin ohjetuntipalkat ovat penneinä: täyttäneet työntekijät

Työkoh- T y ö k o h t a i n e n t u n t i p a l k k a tainen e l i s u o r i t u s p a l k k a t y ö n tunti- h i n n o i t t e l u p e r u s t e palkka Mom. 6. Suorituspalkkatyössä käytetään hinnoitte

_______

luperusteena työkohtaista tuntipalkkaa, joka määritellään ohjetuntipalkaksi tai enintään 10 % tätä korkeammaksi sen mukaan, poikkeavatko asianomaisen työn vaikeus, vaativuus tai sen tekijälleen asettamat muut vaatimukset kysymyksessä olevan palkkaryhmän yleisestä keskitasosta.

Perustuntipalkka

Työn- Mom. 8. Kullekin työntekijälle määritellään hänelle

_______

tekijä- säännönmukaisesti kuuluvien töiden tai hänen hoitakohtai- miensa tehtävien vaikeuden ja vaativuuden mukaan sen nen palkkaryhmän puitteissa, johon hän kuuluu, perusperus- tuntipalkka, jonka suuruus on vähintään ohjetuntitunti- palkka ja enintään 10 % tätä korkeampi. palkka

8 §

Aikapalkka

Mom. 1. Aikatyössä maksetaan työntekijälle vähin

_______

tään perustuntipalkka.

Aika- Mom. 2. Perustuntipalkan lisäksi voidaan pääasiassa

_______

työ- aikatyötä suorittaville, 18 vuotta täyttäneille lisä täysin työkykyisille työntekijöille maksaa aikatyölisää.

Aika- Mom. 4. Aikapalkalla työskentelevien työntekijöiden

_______

palk- palkkojen kehityksen tulee vastata ao. teollisuuskojen laitoksen suorituspalkkojen kehitystä. kehitys

9 §

Suorituspalkka

Hin- Mom. 1. Mikäli työn laatu sen sallii ja jos se

________

noit- teknillisesti on mahdollista, on työntekijälle vatelu- rattava tilaisuus suorittaa työtä suorituspalkalla. pe- Suorituspalkkatyön hinnoittelun on perustuttava 7 ruste §:n 6 tai 7 momentin mukaisiin työkohtaisiin tuntipalkkoihin.

Hin- Urakkatyössä on hinnoittelun oltava sellainen, että noit- työntekijän urakka-ansio nousee normaalilla urakkatelu- työvauhdilla 20 % hinnoitteluperustetta eli työkohsääntö taista palkkaa korkeammaksi ja kasvaa työsuorituksen tai työtehon lisääntyessä vähintään samassa suhteessa.

Töissä, joissa edellisen kappaleen mukainen suora urakointi tuottaa vaikeuksia, sovitaan muiden suorituspalkkojen käytöstä työnantajan ja työntekijän välillä ja noudatetaan niiden suhteen soveltuvin osin tämän pykälän määräyksiä. Mikäli tällöin syntyy erimielisyyttä käytettävästä suorituspalkkaustavasta tai sen mukaisesta hinnoittelusta, ratkaistaan asia työehtosopimuksen mukaisessa neuvottelujärjestyksessä. (kts. 30 §).

Urakka- Mom. 4. Urakkahintaan vaikuttavien tekijöiden py

_______

hinnan syessä muuttumattomina urakkahinta pidetään ennalpysy- laan. Urakkahinnan tulee vastata todellisia vyys olosuhteita ja menetelmiä.

Samojen asianosaisten kesken 30.3.1984 allekirjoitetussa metalliteollisuuden työehtosopimuksessa on muun ohella vastaavan sisältöiset määräykset kuin edelle on jäljennetty.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on työtuomioistuimessa lausunut, että sen jäsenyrityksen Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan ohutlevypajan työntekijät olivat helmi- ja huhtikuussa 1984 toimeenpanneet työnseisauksia tarkoituksenaan painostaa työnantajaa suostumaan aikapalkkojen sekä urakkapalkan kiinteän osan korottamiseen. Työnseisauksia oli pantu toimeen siten, että 28 työntekijää oli ollut lakossa helmikuun 9 päivänä kello 9-15.45 ja seuraavana päivänä kello 7-15.45, helmikuun 15 päivänä 25 työntekijää kello 9-15.45, helmikuun 28 päivänä 23 työntekijää kello 9-15.45 ja seuraavana päivänä samoin 23 työntekijää kello 7-15.45. Huhtikuun 2 päivänä 27 työntekijää oli ollut lakossa kello 9-15.45 sekä huhtikuun 3 ja 4 päivänä kello 7-15.45. Huhtikuun 16 päivänä 28 työntekijää oli ollut lakossa kello 14.45-15.45. Edellä mainitut työtaistelutoimenpiteet olivat kohdistuneet työehtosopimuksen palkkausta koskeviin määräyksiin.

Työnantajan vaatimuksista huolimatta ei Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosasto r.y:n työpaikalle asettama pääluottamusmies eikä myöskään asianomaisen työosaston luottamusmies, joka oli samalla varapääluottamusmies, olleet ryhtyneet toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi tai niiden estämiseksi. Päinvastoin he olivat vaatimuksia esittämällä sekä toiminnallaan muutoinkin asettuneet selvästi tukemaan työntekijöiden työehtosopimuksen vastaisia vaatimuksia. Ammattiosasto ei muutoinkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi tai säilyttämiseksi. Työtaistelutoimenpiteiden alettua oli työnantajaliitosta otettu yhteyttä Metallityöväen Liittoon ja vaadittu sitä ryhtymään toimenpiteisiin työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Työtaistelutoimenpiteiden jatkuessa työnantajaliitto oli uudistanut nämä vaatimukset. Metallityöväen Liiton mahdollisilla toimenpiteillä asiassa ei ollut ollut kuitenkaan vaikutusta.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut Metallityöväen Liiton ja Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston tuomitsemista hyvityssakkoon työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain mukaisten velvollisuuksien rikkomisesta ja laiminlyömisestä.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vastineen johdosta lausunut, että palkkatasoon vaikuttivat muun muassa työntekijän pätevyys ja tehokkuus. Tästä johtuen jotku työntekijät olivat syksyllä 1983 jääneet ilman palkankorotusta. Ohutlevypajalle siirrettyjen puuverstaan työntekijöiden kohdalla oli ollut kysymys tilapäisistä siirroista. Tilapäiset siirrot eivät välittömästi vaikuttaneet työntekijän palkkaan. Tällaiset siirrot telakalla olivat tavanomaisia.

Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Wärtsilä Ab:n Helsingin telakan ohutlevypajan työntekijät ovat olleet kanteessa kerrotuin tavoin lakossa 9.2.-16.4.1984. Lakkojen syyksi on ilmoitettu ohutlevypajan työntekijöiden palkkauksen jälkeenjääneisyys verrattuna muiden osastojen palkkaukseen, viiden työntekijän toteuttamatta jätetty vastineessa mainittu palkankorotus sekä osastolle sen ulkopuolelta siirrettyjen työntekijöiden osaston omien työntekijöiden palkkaustasoa korkeampi palkkaus. Lakot ovat näin ollen kohdistuneet työtaistelutoimenpiteinä työehtosopimuksen palkkamääräyksiin.

Ammattiosaston työpaikalle asettaman pääluottamusmiehen ja työosaston luottamusmiehen ei ole näytetty toiminnallaan asettuneen siten tukemaan työntekijöiden vaatimuksia, että he olisivat menettelyllään osallistuneet työtaisteluun. Työosaston luottamusmies on työntekijöiden kokouksessa muistuttanut työntekijöitä työehtosopimuksen 4 §:n sisällöstä ja kehottanut erimielisyyksien ratkaisemiseen neuvottelemalla. Ammattiosaston työjaosto on saatuaan 9.2. osaston luottamusmieheltä tiedon työtaistelusta vaatinut välitöntä työrauhan palauttamista. Ammattiosaston toimikunta on 29.2. ja 3.4.1984 pitämissään kokouksissa kehottanut työtaistelutoimenpiteiden lopettamiseen välittömästi. Työtaistelujen uusiutumisen huomioon ottaen ei näitä ammattiosaston ja sen edustajien toimenpiteitä voida työtuomioistuimen mielestä kuitenkaan pitää riittävinä.

Metallityöväen Liiton edustajat ovat lakkojen kestäessä olleet 9., 15. ja 28.2. sekä 4.4. puhelimitse yhteydessä työpaikalle ja vaatineet työrauhan välitöntä palauttamista ja ylläpitämistä. Näitä toimenpiteitä ei kuitenkaan voida pitää riittävinä työntekijäliiton valvontavelvollisuuden täyttämiseksi.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla tuomita Hietalahden Telakkatyöväen Ammattiosaston ja Metallityöväen Liiton maksamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliitolle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ammattiosaston viisituhatta (5 000) markkaa ja työtekijäliiton kaksituhatta (2 000) markkaa sekä velvoittaa ammattiosaston ja työntekijäliiton yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Metalliteollisuuden Työnantajaliiton oikeudenkäyntikulut tuhannella kolmellasadalla (1 300) markalla.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Mörä, M. Virtanen, Jussila, P. Virtanen ja Hölttä.

Tuomio oli yksimielinen.