Employer ordered to pay damages for unjustified layoff continuation and unions fined for regulatory breach.

Yhtiö oli lomauttaessaan työntekijänsä menetellyt rakennusalalla irtisanomisen ja lomautuksen perusteista solmitun sopimuksen mukaisesti, mutta laiminlyönyt velvollisuutensa tarjota lomautetulle työntekijälle työtä siitä alkaen kun työtä kyseessä olevalla työmaalla oli ollut saatavissa.

Yhtiö tuomittu maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta perusteettomasta lomautettuna pitämisestä.

Työnantajaliitto ja sen piirijärjestö tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Kantaja Rakennustyöläisten Liitto r.y. Vastaajat Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Rakennusliike O.Hakanen Oy Kuultava Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan piiri r.y.

TUOMIO

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Asianosaisliittojen kesken 4.4.1981 tehdyssä rakennusalan työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

II. Työhön ottaminen ja irtisanominen

4 §

Työhön ottaminen ja irtisanominen

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan Suomen Rakennusteollisuusliiton ja Rakennustyöläisten Liiton välillä helmikuun 18 päivänä 1979 allekirjoitettua sopimusta irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla (rakennusalan irtisanomissuojasopimus, RISS, sivulla 44).

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa sopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla on muun ohessa seuraavat määräykset:

5 §

Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä.

2. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Työnantajan velvoite järjestää työtä arvioidaan tämän sopimuksen 8 §:n mukaisesti.

7 §

Lomautus

1. Työsuhteen kestäessä voidaan sopia siitä, että työnteko ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen pysyessä muutoin voimassa.

2. Niillä edellytyksillä, joilla työnantaja saisi irtisanoa työsopimuksen, hän voi irtisanomisen sijasta vähintään 8 työpäivän ilmoitusaikaa noudattaen määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi. Samalla tavalla työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi määräajaksi tai toistaiseksi työsopimuslain (Askok 320/70) 37 §:n 2 momentin 4 kohdan perusteella. Työn vähenemistä on tällöin pidettävä tilapäisenä silloin, kun työnantaja voi 75 päivän kuluessa työn lakkaamisesta tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä.

10. Mikäli lomautuksen kestäessä ilmaantuu tilaisuus tarjota tilapäistä työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen ilmoittamalla siitä työntekijälle ainakin 2 päivää ennen. Ellei voida sopia työn kestoaikaa, tulee työnantajan ilmoittaa sen todennäköinen kestoaika kutsua antaessaan sekä työn päättymisaika viimeistään työn päättymistä edeltävänä työpäivänä. Lomautus voi jatkua tällaisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta. Ellei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa satunnaisen työn tai muun pätevän esteen vuoksi voi ottaa vastaan tarjottua tilapäistyötä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi. Tällöin lomautus voi jatkua keskeytyksettä. Tilapäisenä on pidettävä enintään 10 työpäivää kestävää työtä. Tämän ja edellisen momentin määräyksistä voidaan sopia toisin.

8 §

Erinäisiä määräyksiä

1. Arvioitaessa työnantajan velvollisuutta tarjota työtä toistaiseksi voimassa olevassa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle, joka tämän sopimuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen taloudellisten taikka tuotannollisten syiden vuoksi on joutumassa muuten lomautetuksi, kiinnitetään huomiota siihen, voiko työnantaja tarjota työntekijälle hänen ammattitaitonsa edellyttämää työtä työmaalla, jossa työntekijä, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, voi päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin. Samoin perustein arvioidaan työnantajan velvollisuus tarjota lomautettuna sanotunlaisessa työsopimussuhteessa olevalle työntekijälle työtä. Niinikään arvioidaan edellä mainituilla perusteilla työnantajan velvollisuus tarjota työtä muussa työkohteessaan työntekijälle eli työntekijän siirtotapauksissa.

9 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta, purkamisesta ja lomauttamisesta

1. Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tai lomauttaa työntekijän eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

2. Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansion menetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe, rakennusalan luonteesta johtuvat työsuhteiden hoitoon; liittyvät erityispiirteet ja muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 6 viikon palkkaa, jos työsuhde on jatkunut enintään 2 vuotta eikä 3 kuukauden palkkaa, jos työsuhde on jatkunut yli 2 vuotta.

3. Jos edellä tässä pykälässä tarkoitetun vahingon määrästä ei esitetä muuta näyttöä, maksetaan korvauksena 2 viikon palkka.

KANNE

Kanteen perustelut

Rakennustyöläisten Liitto on lausunut, että liiton jäsen rakennustyöläinen Seppo Suuluhta oli 24.2.1982 lukien työskennellyt Rakennusliike O. Hakanen Oy:n Nurmon kunnan virastotalon uudisrakennustyömaalla. 21.4.1982 työnantaja oli lomauttanut Suuluhdan toistaiseksi työn vähyyden vuoksi. Kuitenkin työnantaja oli jo 10.5.1982 palkannut uuden työntekijän ja niin ikään 17.5.1982 toisen uuden työntekijän samoihin työtehtäviin kuin mitä Suuluhta oli tehnyt. Näin ollen Suuluhdan lomauttamisen ja uusien työntekijöiden työhönoton välillä oli kulunut aikaa vain noin kaksi viikkoa. Yhtiöllä ei ollut siten ollut lomauttamiselle erityisen painavaa syytä tai sen olisi ainakin tullut kutsua lomautettuna ollut Suuluhta työhön ennen uusien työntekijöiden palkkaamista.

Kantajaliiton Pohjanmaan aluesihteeri oli jo 12.5.1982 ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamisen jälkeen neuvotellut asiasta yhtiön kanssa ja vaatinut Suuluhdan kutsumista takaisin työhön. 13.5.1982 aluesihteeri oli ilmoittanut irtisanomissuojasopimuksen rikkomisesta Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan piirin piiriasiamiehelle ja vaatinut Suuluhdan kutsumista työhön sekä aiheutuneen vahingon korvaamista. Tämän jälkeen käydyissä neuvotteluissa oli käynyt ilmi, ettei Suuluhtaa tultaisi kutsumaan työhön eikä hänelle tultaisi suorittamaan vahingonkorvausta. Suuluhta oli ollut työttömänä lomauttamispäivästä lukien 15.8.1982 saakka.

Kanteessa esitetyt vaatimukset

Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Rakennusliike O. Hakanen Oy on tietensä rikkonut rakennusalan irtisanomissuojasopimuksen lomautusta koskevia 7 §:n määräyksiä lomauttaessaan Suuluhdan 21.4.1982 ja ottaessaan hänen tehtäviinsä uusia työntekijöitä 10.5. ja 17.5.1982, vaikka Suuluhta oli edelleen lomautettuna, sekä velvoittamaan yhtiön suorittamaan Suuluhdalle korvaukseksi perusteettomasta lomauttamisesta kuuden viikon palkan eli yhteensä 4 579,20 markkaa 5 %:n korkoineen 1.6.1982 lukien. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut Suomen Rakennusteollisuusliiton ja sen Etelä-Pohjanmaan piirin tuomitsemista hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

VASTINE

Vastineen perustelut

Työsopimukset oli siten solmittu Holkon ja Vilppolan kanssa ennen kuin Suuluhta oli tullut yhtiön palvelukseen. Holkko ja Vilppola olivat Suuluhtaa vanhempia työntekijöitä. Heidän tullessaan työhön ei Suuluhdalle olisi riittänyt työtä. Rakennusalan irtisanomissuojasopimuksessa ei ollut määräyksiä lomauttamisjärjestyksestä eikä työntekijöiden takaisinkutsumisjärjestyksestä, vaan työnantaja voi lomauttaa ja kutsua takaisin työhön työntekijöitä tarkoituksenmukaisimmassa järjestyksessä. Lisäksi Nurmon kunta oli ilmoittanut yhtiölle, että virastotalon työvoiman vahvuus tuli olla pienempi kesällä kuin talvella. Kokonaistyövoimavahvuuteen ei laskettu opiskelijoita, joita Holkko ja Vilppola olivat molemmat olleet. Suuluhdan lisäksi työmaalta oli lomautettu muitakin työntekijöitä.

Vastineessa esitetyt vaatimukset

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike O. Hakanen Oy ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

KANTAJAN VASTASELITYS

Rakennustyöläisten Liitto on vielä lausunut, että vastaajaliiton piiriasiamies oli myöntänyt neuvotteluissa, että Holkon isälle oli 3.2.1982 annettu vain lupaus Timo Holkon työhönotosta. Näin ollen Holkon kanssa yhtiö ei ollut laatinut työsopimusta ennen töiden aloittamista 10.5.1982. Samoissa neuvotteluissa piiriasiamies oli myöntänyt Holkon työhönoton olleen virheellinen, minkä vuoksi työnantaja oli luvannut maksaa Suuluhdan työtoverille ja samalla tavoin perusteettomasti lomautetulle työntekijälle vahingonkorvausta. Vilppola puolestaan oli ollut yhtiön ulkopuolisen työntekijän asemassa työhön tullessaan 17.5.1982. Hänen työsuhteensa oli katkennut syksyllä 1981 eikä hän ollut tosiasiassa ollut lomautettuna.

Irtisanomissuojasopimus ei oikeuttanut työsuhteessa olevan työntekijän lomauttamiseen sillä perusteella, että yhtiön ulkopuolisille henkilöille olisi annettu lupauksia työhönpääsystä tai vaikkapa laadittu työsopimuskin alkavasta työsuhteesta. Työsopimuksen laatimisesta ja lupauksista työhönpääsystä tosin saattoi työntekijälle syntyä sinänsä oikeuksia ja työnantajalle velvollisuuksia, mutta nämä lupaukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet yhtiön ja toisen työntekijän väliseen työsuhteeseen eivätkä oikeuttaneet lomauttamiseen. Työtuomioistuin oli tuomiossaan n.sp 1 80/1978 käsitellyt ulkopuolisille annettujen työlupausten merkitystä voimassa olleen työsuhteen kannalta ja lausunut, että työnantajan oli tehdessään työsopimuksia myöhemmin alkavasta työstä pidettävä silmällä, ettei sopimusten täyttäminen johtanut aikanaan ristiriitaan irtisanomissuojasopimuksen tuottamien velvoitteiden kanssa.

VASTAAJIEN SELITYS

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Rakennusliike O. Hakanen Oy ovat vielä lausuneet, ettei työnantaja ollut luvannut maksaa Suuluhdan työtoverille vahingonkorvausta. Työtuomioistuimen tuomio n.sp 1 80/1978 koski maanrakennusalan työehtosopimuksen tulkintaa. Tuolloin maanrakennusalalla ei ollut voimassa irtisanomissuojasopimusta eikä tuomion perusteella näin ollen voitu tulkita suoraan rakennusalan irtisanomissuojasopimusta.

OIKEUDENKÄYNTIKULUVAATIMUKSET

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Rakennusliike O. Hakanen Oy on otettuaan Nurmon virastotalon uudisrakennustyömaan työntekijäksi rakennustyöläisen Seppo Suuluhdan 24.2.1982 lähtien 21.4.1982 lomauttanut Suuluhdan toistaiseksi työn vähyyden vuoksi. Työnantaja on kuitenkin ottanut työmaalle kaksi työntekijää samoihin työtehtäviin mitä Suuluhta oli tehnyt siten, että toinen näistä työntekijöistä on tullut työhön 10.5.1982 ja toinen 17.5.1982.

Rakennusalan työehtosopimuksen osana noudatettavan Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y:n, Rakennustyöläisten Liitto r.y:n, Asfalttityönantajainliitto r.y:n, Lattiapäällysteyhdistys r.y:n ja Suomen Maalarimestariliitto r.y:n välillä 18.2.1979 irtisanomisen ja lomauttamisen perusteista rakennusalalla solmitun sopimuksen 7 §:n 2 kohdan mukaan työnantaja voi määrätä työntekijän lomautettavaksi toistaiseksi työn tilapäisen vähentymisen vuoksi. On selvitetty, että työ on tilapäisesti vähentynyt kysymyksessä olevalla työmaalla siten, että Suuluhdan lomautusta 21.4.1982 lähtien voidaan pitää perusteltuna.

Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoo, että työnantaja on kysymyksessä olevassa tapauksessa tosin menetellyt työehtosopimuksen mukaisesti Suuluhdan lomauttaessaan, mutta että se sen sijaan on laiminlyönyt velvollisuutensa tarjota Suuluhdalle hänelle soveltuvaa työtä 10.5.1982 alkaen, jolloin työtä kysymyksessä olevalla työmaalla olisi ollut jälleen saatavissa. Suomen Rakennusteollisuusliitto ja sen Etelä-Pohjanmaan piiri ovat hyväksyessään työnantajan menettelyn ottamatta tarkemmin selkoa asiasta syyllistyneet valvontavelvollisuuden laiminlyömiseen.

Tuomiolauselma

Rakennusliike O. Hakanen Oy velvoitetaan suorittamaan Seppo Suuluhdalle irtisanomisen ja lomautuksen perusteista rakennusalalla solmitun sopimuksen 9 §:n nojalla korvauksena perusteettomasta lomautettuna pitämisestä Suuluhdan kuuden viikon palkkaa vastaavat 4 579 markkaa 20 penniä 5 %:n korkoineen kesäkuun 1 päivästä 1982 lukien.

Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan piiri r.y. velvoitetaan maksamaan Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkona valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä, liitto 4 000 markkaa ja piiri 3 000 markkaa.

Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y., Rakennusliike O. Hakanen Oy ja Suomen Rakennusteollisuusliiton Etelä-Pohjanmaan piiri r.y. velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi Rakennustyöläisten Liitto r.y:lle 1 500 markkaa.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Tiitinen, M. Virtanen, Jussila, Kuivanen ja Leivo.

Tuomio oli yksimielinen.