Labor court dismissed union claim that employer violated collective agreement by unilaterally changing work schedule within legal limits.

Työehtosopimuksen määräysten mukaan eräistä työtuntijärjestelmään tehtävistä tilapäisistä muutoksista oli neuvoteltava työntekijäpuolen edustajan kanssa ja joihinkin muutoksiin oli saatava työntekijäin suostumus. Näistä määräyksistä ei kuitenkaan voitu johtaa velvollisuutta sopia työntekijäpuolen kanssa pysyvistä muutoksista työtuntijärjestelmään edellyttäen, että muutokset tehtiin työaikalain, työehtosopimuksen ja mahdollisen paikallisen sopimuksen sallimissa rajoissa.

Työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti muuttaessaan sementtitehtaan työtuntijärjestelmää.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y. Oy Partek Ab

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 20.3.1981 tehdyssä kalkki- ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

I I T Y Ö A I K A A K O S K E V A T M Ä Ä R Ä Y K S E T

5 §

Säännöllinen työaika

1. Työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

2. Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

3. Viikottainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten,

että se päivätyössä kaksivuorotyössä on keskimäärin 40 tuntia viikossa enintään 6 viikon pituisena ajanjaksona; keskeytyvässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 38 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona; maanalaisessa kaivostyössä on keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona; keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona

edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuihin keskimääriin. Ajanjaksoja voidaan paikallisesti sopien lyhentää tai pidentää.

4. Kolmivuorotyö katsotaan keskeytymättömäksi, vaikka siitä jätetään yksi vuoro viikossa tekemättä.

5. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tällöin siitä on sovittava viimeistään sitä päivää edeltävänä työpäivänä, jona pidennettyä työaikaa ensi kerran sovelletaan.

6. Työaikalain 6 §:n mukaisessa työssä (periodityö) säännöllinen työaika määräytyy lain 6 §:n 1. momentin mukaan.

V a p a a p ä i v ä t

7. Tavoitteena pidetään, että työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä. Mikäli toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, pyritään se ensisijaisesti järjestämään lauantaiksi. Toisen vapaapäivän ollessa liikkuva viikonpäivä tulee sen ilmetä etukäteen laaditusta työaikajärjestelmästä. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä ei saa muuttaa samalla viikolla ilman työntekijän suostumusta.

6 §

Työajan sijoitus

1. Säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä tarpeelliset väliajat työssä sovitaan paikallisesti lain ja tämän työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista tilapäisistä muutoksista neuvotellaan ennen muutoksen toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. Muutoksista ilmoitetaan asianomaisille viimeistään edellisellä viikolla ennen muutoksen toimeenpanoa. Ellei paikallisesti muuta sovita työt aloitetaan yksivuorotyössä kello 07.00 ja lopetetaan kello 16.00. Kaksivuorotyössä työt aloitetaan kello 06.00 ja lopetetaan viimeistään kello 23.00.

T y ö a j a n s i i r t o

8. Siirtoja työvuorosta toiseen ei saa suorittaa ilman perusteltua syytä ja sopimatta asiasta työntekijän kanssa. Siirroista on työnantajan ilmoitettava luottamusmiehelle heti, kun se on käytännössä mahdollista.

Rakennustyöläisten Liitto on kanteessaan lausunut, että Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Oy Partek Ab:n Kolarin sementtitehtaalla oli marraskuussa 1981 neuvoteltu yhtiön ja sen eri henkilöstöryhmien kesken työtuntijärjestelmän laatimisesta. Tuolloin työntekijäpuoli oli esittänyt keskeytymättömän kolmivuorotyön tasoittumisajanjaksoksi neljännesvuotta. Siitä ei kuitenkaan ollut päästy yksimielisyyteen. Yhtiö oli laatinut työtuntijärjestelmän, joka oli otettu käyttöön vuoden 1982 alusta lukien. Työntekijöillä ei sinänsä ollut ollut huomauttamista järjestelmän mukaiseen vuosilomien sijoitteluun.

Rakennustyöläisten Liitto on katsonut, että Oy Partek Ab oli muuttamalla työtuntijärjestelmän yksipuolisesti kesken sovitun ajanjakson menetellyt vastoin työehtosopimuksen osaksi tulleen työaikalain määräyksiä. Työaikalain 5 §:ssä oli nimittäin lähdetty siitä, että ennalta laadittua työtuntijärjestelmää oli noudatettava järjestelmän päättymiseen saakka. Kolarin tehtaalla 1.1.1982 käyttöön otettu järjestelmä oli laadittu vuoden kestäväksi.

Uuden työtuntijärjestelmän käyttöönottamisesta syntyneestä erimielisyydestä ei ollut päästy yksimielisyyteen liittotasonkaan neuvotteluissa. Työntekijäliiton edustajat olivat katsoneet yhtiön tietoisesti rikkoneen alan työehtosopimuksen määräyksiä ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän laiminlyöneen sille työehtosopimuslain mukaan kuuluvan valvontavelvollisuuden.

Edellä olevan perusteella Rakennustyöläisten Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että Oy Partek Ab on rikkonut kalkki- ja sementtiteollisuuden työehtosopimuksen 5 §:n säännöllistä työaikaa koskevaa määräystä muuttaessaan yksipuolisesti Kolarin tehtaalla noudatetun työtuntijärjestelmän. Lisäksi Rakennustyöläisten Liitto on työehtosopimuslain 7, 8 ja 9 §:n nojalla vaatinut Oy Partek Ab:n tuomitsemista maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että marraskuussa 1981 laadittu työtuntijärjestelmä oli perustunut Kolarin sementtitehtaalle vuotta 1982 varten laadittuun 205.000 tonnin myyntisuunnitelmaan. Suunniteltu vuosimyynti olisi edellyttänyt tehtaan koko tuotantokapasiteetin hyväksikäyttämistä. Sen vuoksi työtuntijärjestelmä oli laadittu siten, että tuotanto olisi ollut pysähdyksissä vain 12.- 31.7.1982. Muun ajan vuodesta tuotanto olisi jatkunut keskeytymättä. Työtuntijärjestelmän mukaan kolme vuoroa viidestä olisi aloittanut vuosilomansa 12.7.1982.

Uusitun työtuntijärjestelmän mukaan kaikkien työvuorojen lomat oli pidetty 17.6.-17.7.1982. Muutos oli merkinnyt myös sitä, että keskeytymättömässä kolmivuorotyössä vuosilomien vuoksi kesällä pidentyvää työaikaa oli tehty 1.-16.6. ja 18.7.-30.8.1982, kun sitä aikaisemman työvuorojärjestelmän mukaan oli määrätty tehtäväksi 7.6.-15.10.1982. Sementtitehtaalla työntekijöiden viikkotyöaika oli vuoden 1982 aikana tasoittunut 36 tuntiin työtuntijärjestelmän muuttamisesta huolimatta. Näin ollen työaikalain ja työehtosopimuksen määräykset olivat täyttyneet.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä selvitetyksi, että Oy Partek Ab:n Kolarin sementtitehtaalla on marraskuussa 1981 työnantajan toimesta laadittu 205.000 tonnin myyntisuunnitelman perusteella kolmivuorotyöntekijöiden työtuntijärjestelmä vuodeksi 1982. Siinä työntekijöiden lomat on porrastettu kesä-syyskuulle ja pidentyvää työaikaa on merkitty tehtäväksi 7.6 - 15.10.1982. Työajan tasoittumisjakso on järjestelmän mukaan ollut vuosi.

Edelleen jutussa on selvitetty, että yhtiö on 12.5.1982 ilmoittanut sementin vähentyneen myynnin ja varastojen suuruuden vuoksi 27.9.1982 toimeenpantavasta kuusi viikkoa kestävästä lomautuksesta. Heinäkuussa 1982 lomautusvaroitus on kuitenkin peruutettu. Tuolloin laaditun uuden ennusteen mukaan sementin myynti tilikaudella nousisi 170.000 tonniin. Myynti vuonna 1982 on ollut 178.000 tonnia. Työantajapuolen jutussa todistajana kuulustuttaman ylityönjohtajan käsityksen mukaan työtuntijärjestelmän muutoksen avulla toteutetun vuosilomajärjestelyn ja vuosikorjausseisokin ansiosta lomautus on voitu välttää.

Työaikalain mukaan työtuntijärjestelmän laatiminen on yksinomaan työnantajan asiana. Työtuntijärjestelmän laatimisen ja muuttamisen rajoista on työaikalain mukaan mahdollista sopia työehtosopimuksella. Kalkki- ja sementtiteollisuutta koskevan työehtosopimuksen 5 §:n 1. kohdan mukaan työajan suhteen noudatetaan voimassa olevan työaikalain säännöksiä ja tämän työehtosopimuksen määräyksiä. Sopimuksen 5 §:n 3. kohdan määräysten mukaan viikottainen säännöllinen työaika voidaan muun muassa järjestää siten, että se keskeytymättömässä kolmivuorotyössä on keskimäärin 36 tuntia viikossa enintään vuoden pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennakolta laadittu työtuntijärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikottainen säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään.

Vielä voidaan todeta, että myynnin pienenemisestä johtuen työtuntijärjestelmän muuttamiseen on, huomioon ottaen lomautusuhan, ollut työtuomioistuimen mielestä yhtiön puolelta perusteltuja syitä. Yhtiö ei toisaalta ole tosin selvittänyt, etteikö työtuntijärjestelmän muuttamista olisi voitu suorittaa työntekijäpuolen esittämällä tavalla.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Oy Partek Ab olisi näissä oloissa menetellyt työehtosopimuksen 5 §:n vastaisesti muuttaessaan Kolarin sementtitehtaan työtuntijärjestelmää. Sen vuoksi työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Jutun laatuun nähden saavat Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ja Oy Partek Ab itse kärsiä oikeudenkäyntikulunsa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Airaksinen, Sariola, P. Virtanen ja Hietikko.

Tuomio oli yksimielinen.