Legislator Case Law & Legislation
TT:1984-58 AI generated

Local collective agreement on truck driver pay rates remains valid despite later settlement failure.

Case Number TT:1984-58
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The labour court upheld the validity of a 1973-1974 local collective agreement regarding truck driver pay rates at a sawmill. Although a new 1982 settlement failed to resolve disputes over wage linkage percentages, the court found the original agreement remained in force. Consequently, the employer was ordered to apply the specific 95% and 105% linkage rates defined in the 1974 agreement.

Legislator headnote

AI generated

Section 12 of the collective agreement; where a local collective agreement establishes specific wage linkage percentages and a subsequent failed settlement does not explicitly terminate the original terms, the original agreement remains valid and binding.

Keywords

AI generated
local collective agreement wage linkage percentage failed settlement labour court decision contractual continuity

Cited Legislation

AI generated
Section 12 of the collective agreement
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Trukinkuljettajien palkkauksesta ovitehtaalla vuonna 1973 tehdyssä 1974 muutetussa paikallisessa sopimuksessa käytetyt sanonnat keskituntiansioon kytkemisestä osoittivat, että sopimus oli ollut tarkoitettu olemaan periaatteeltaan voimassa pitemmän ajan. Työntekijät eivät olleet vuonna 1982 tehdyllä sopimuksella luopuneet niistä oikeuksistaan, mitkä 1973 tehty 1974 muutettu sopimus oli heille taannut. Katsottu, että paikallinen sopimus oli edelleen voimassa. Työnantajan oli ovitehtaalla sovellettava trukinkuljettajien aikapalkkoja maksettaessa edelleen trukinkuljettajien palkkauksesta 1973 tehtyä ja 1974 muutettua sopimusta eli noudatettava kolmen kuukauden harjoitteluaikana sopimuksessa tarkoitettua 95 % kytkentää ja työsuhteen kestettyä yhden vuoden sopimuksessa edellytettyä 105 %:n kytkentää.

Asianosaiset: Puutyöväen Liitto r.y. Metsäteollisuuden Työnantajaliitto r.y. Oy Wilh. Schauman Ab

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Puuliitto r.y:n sekä toiselta puolen muiden muassa Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliitto r.y:n kesken 3.5.1973 tehdyssä mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

PALKKAUSMÄÄRÄYKSET

Kokonaistuntipalkat

12 §.

2. Kokonaistuntipalkat sovitaan kussakin teollisuuslaitoksessa erikseen, ottamalla huomioon työntekijäin ammattitaito, työn vaativuus ja vaarallisuus sekä muut työn suoritukseen vaikuttavat tekijät niin, että palkat tulevat eri palkkaryhmissä oikeudenmukaisesti porrastetuiksi.

Asianosaisliittojen kesken 19.3.1981 tehdyssä mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksessa on edellä oleva kohta ennallaan paitsi, että 12 § on muutettu 11 §:ksi.

Näillä perusteilla Puutyöväen Liitto on vaatinut työtuomioistuinta vahvistamaan, että työnantajan on Oy Wilh. Schauman Ab:n Jyväskylän ovitehtaalla noudatettava trukinkuljettajien aikapalkkoja maksettaessa edelleen mainittua 20.9.1973 tehtyä ja 7.8.1974 muutettua sopimusta eli noudatettava kolmen kuukauden harjoitteluajalta 95 %:n sekä työsuhteen kestettyä yhden vuoden 105 %:n kytkentää ovitehtaan III:n palkkaryhmän keskipalkasta. Puutyöväen Liitto on lisäksi vaatinut Oy Wilh. Schauman Ab:n tuomitsemista työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin katsoo jutussa selvitetyksi seuraavaa: Oy Wilh. Schauman Ab:n Jyväskylän ovitehtaalla on tehty mekaanisen puunjalostusteollisuuden työehtosopimuksen 1973-1974 12 §:n 2 kohtaan perustuva paikallinen sopimus trukinkuljettajien palkkauksesta 19.9.1973 alkaen. Tässä sopimuksessa on lausuttu, että trukinkuljettajien palkat kytketään ovitehtaan III:n palkkaryhmän keskiansioon siten, että kolmen kuukauden harjoitusaikana kytkentä on 95 % ja työsuhteen kestettyä yhden vuoden 100 %. Tätä sopimusta on sitten 7.8.1974 muutettu siten, että yhden vuoden työsuhteen jälkeen noudatettava kytkentäprosentti oli nostettu 105:ksi. Tässä paikallisessa sopimuksessa oli lisäksi määrätty, että palkkojen tarkistus suoritetaan toukokuussa ja marraskuussa julkaistavan koko Jyväskylän tehtaita koskevan keskiansiolaskelman perusteella. Tästä laskelmasta piti myös pääluottamusmiehen saada jäljennös.

Tämän jälkeen on menetelty siten, että kysymyksessä olevia palkkoja on paikallisesti tarkistettu kaksi kertaa vuodessa. Tarkistuksista on joka kerta sovittu erikseen. Jutussa esitetty näyttö osoittaa kuitenkin, että pääluottamusmies ei ollut aina saanut riittävästi tietoa keskituntiansioista. Vasta vuoden 1980 lopulla oli työntekijöiden puolelta kiinnitetty huomiota siihen, että heidän palkkansa olivat heidän käsityksensä mukaan jääneet jälkeen sopimuksen edellyttämästä tasosta. Työnantajan ja työntekijäin välillä oli käynnistetty asiasta neuvottelut, joissa työnantaja puolestaan oli esittänyt käsityksenään, että trukinkuljettajien niin sanotut liukumatarkistukset oli jo vakiintuneen tavan mukaan vuodesta 1973 lähtien tehty kaksi kertaa vuodessa ja ettei työntekijäpuolelta ole tähän mennessä esitetty menettelystä poikkeavia vaatimuksia.

Neuvottelut erimielisyydestä olivat jatkuneet pitkään eikä niissä ollut päästy yksimielisyyteen. Lopulta oli 24.2.1982 solmittu työnantajan ja työntekijäin edustajien välillä tästä kysymyksestä uusi paikallinen sopimus, jonka otsikkona oli "Ovitehtaan trukinkuljettajien palkkausesitys". Tässä sopimuksessa on lausuttu muun muassa seuraavaa: "Ovitehtaan pitkään jatkuneissa neuvotteluissa ei ole päästy yksimielisyyteen nykyisen sopimuksen tulkinnan trukinkuljettajien palkkatasoa koskevasta kohdasta." Tämän jälkeen sopimuksessa oli todettu, että työntekijäpuoli teki esityksen, jonka mukaan palkkaus 11.2.1982 lukien korotettaisiin 1,35 markalla 21,26 markkaan tunnilta ja että 1.5.1982 mennessä neuvoteltaisiin uudesta sopimuksesta tai uudesta palkkausmuodosta. Sen lisäksi sopimuksessa oli seuraavansisältöinen määräys: "Ellei sopimukseen em. päivään mennessä päästä, jatkuu nykyinen sopimus sellaisenaan, ja palkkaus tarkistetaan sopimuksen mukaisesti, kuitenkin siten että palkka on vähintään 21,26 mk/h + tess."

Sopimukseen ei ollut päästy 1.5.1982 mennessä. Lisäksi työnantajan ja työntekijäin välillä oli syntynyt erimielisyys tämän viimeksi laaditunkin sopimuksen sisällyksestä ja tarkoituksesta. Työntekijät katsoivat, että koska uutta sopimusta ei ollut voitu solmia, nykyinen eli 1973 tehty ja 1974 tarkistettu sopimus jäi edelleen voimaan. Työnantaja puolestaan on tulkinnut viimeksi 24.2.1982 tehdyn sopimuksen siten, että viimeksi mainitussa lainauksessa nykyisellä sopimuksella tarkoitettiin juuri tuota 24.2.1982 solmittua sopimusta, jolla palkkaus oli nostettu 21,26 markkaan tunnilta.

Asia on kuitenkin sen johdosta, että työntekijät ovat kullakin kerralla hyväksyneet palkantarkistukset, ollut siinä määrin tulkinnanvarainen, ettei työnantajan voida menettelyllään katsoa tietensä rikkoneen työehtosopimuksen määräyksiä.

Näillä perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi vahvistaa, että työnantajan on Oy Wilh. Schauman Ab:n Jyväskylän ovitehtaalla sovellettava trukinkuljettajien aikapalkkoja maksettaessa edelleen trukinkuljettajien palkkauksesta ovitehtaalla 19.9.1973 alkaen tehtyä sopimusta siihen 1974 tehdyin muutoksin eli noudatettava kolmen kuukauden harjoitteluaikana sopimuksessa tarkoitettua 95 %:n kytkentää ja työsuhteen kestettyä yhden vuoden sopimuksessa edellytettyä 105 %:n kytkentää.

Metsäteollisuuden Työnantajaliitto ja Oy Wilh. Schauman Ab velvoitetaan suorittamaan yhteisvastuullisesti Puutyöväen Liitolle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista tuhat kuusisataa (1 600) markkaa.

Enemmälti kanne hylätään.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Pyrhönen, Leivo ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.