Labor court dismisses sick pay claim for Independence Day when employee was not scheduled to work that day.

Työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan työntekijöille sairausajan palkkaa itsenäisyyspäivältä eikä sellaiselta itsenäisyyspäivää edeltäneeltä päivältä, joka ei työntekijän terveenä ollessakaan olisi ollut hänen työpäivänsä.

Työnantajalla oli oikeus maksamansa sairausajan palkan vastineeksi saada itselleen työntekijälle tuleva tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus työehtosopimuksen tarkoittamaan samaan työkyvyttömyysjaksoon kuuluvilta päiviltä.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Rakennusteollisuusliitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.

Kuultavat: Tampereen Elementti Oy Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy Rakennusvalmiste Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen kesken 26.5.1977 tehdyssä betonituotealan tehtaita ja elementtitehtaita koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

16 §.

Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 3 viikkoa ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan 21 päivän pituisen ajanjakson työpäiviltä toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut 5 vuotta, on vastaava ajanjakso 28 päivää. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lain säätämässä sairausvakuutuksessa on alkanut oikeus sairauspäivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäiviltä.

2. Edellä olevasta poiketen maksetaan työntekijälle, joka on estynyt tekemästä työtä työnantajan työssä sattuneen tapaturman vuoksi sairausajan palkkaa työsuhteen kestoajasta riippumatta ensimmäisestä sellaisesta sairauspäivästä alkaen, joka olisi ollut työntekijän työpäivä.

6. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta sairausavustuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta, taikka tapaturmavakuutuslain, työntekijäin eläkelain tai liikennevakuutuslain perusteella. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, on työnantajalla oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan palkan, on hän oikeutettu itselleen sairausvakuutuksesta palautuksena saamaan työntekijälle tulevan päivärahan. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan.

Samojen asianosaisten kesken 1.2.1979 tehdyssä alan työehtosopimuksessa ovat edellä olevat kohdat ennallaan, paitsi että 16 §:n 1 kohtaa on muutettu seuraavasti:

16 §

Sairausajan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 3 viikkoa ja joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan 21 päivän pituisen ajanjakso työpäiviltä toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Jos sairauden aiheuttama työkyvyttömyys on jatkunut sen pituisen ajan, jonka kuluttua lainsäätämässä sairausvakuutuksessa on alkanut oikeus päivärahaan, maksaa työnantaja palkan myös odotuspäivältä.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso vastaavasti 28 päivää.

Jos työsuhde on ennen työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 10 vuotta, on edellä 1. kappaleessa tarkoitettu ajanjakso vastaavasti 35 päivää. Tällaisessa tapauksessa sairausajan palkka suoritetaan kuitenkin 28 päivää ylittävältä osalta vain kerran kalenterivuoden aikana. Niissä tapauksissa, joissa työkyvyttömyysajanjakso ei jatku ensimmäisellä kerralla 35 päivää, täyttyy tämä ajanjakso silloin, kun saman kalenterivuoden aikana olleiden työkyvyttömyysajanjakson 28 päivää ylittävien kalenteripäivien yhteismäärä on seitsemän.

Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ovat kanteeseen vastatessaan lausuneet, että kanteessa mainitut työntekijät olivat olleet itsenäisyyspäivän sairaana. Selvää ja riidatonta oli, etteivät työntekijät olleet itsenäisyyspäivälain perusteella oikeutettuja itsenäisyyspäivän palkkaan. Erimielisyys rajoittuikin siihen, olivatko työntekijät oikeutettuja saamaan sairausajan palkan itsenäisyyspäivältä. Työehtosopimuksen 16 §:n 1. kohdassa sairausajan palkkaan oikeuttavalla työpäivällä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, oli tarkoitettu sitä, että työntekijän olisi pitänyt tuona päivänä olla työssä, jos hän ei olisi ollut sairas. Sairausajan palkkaa koskevassa määräyksessä palkanmaksu oli siis sidottu työssäoloon eikä siihen, maksettiinko kysymyksessä olevalta päivältä työntekijälle palkka ilman työsuoritusta.

Itsenäisyyspäivälain mukaan itsenäisyyspäivä ei olisi ollut työntekijöiden työpäivä, eikä sitä ollut edes väitetty heidän työpäiväkseen poikkeuksellisesti sovitun. Työntekijät eivät siis olisi olleet itsenäisyyspäivänä työssä, vaikka olisivat olleet terveitäkin. Näin ollen oli täysin selvää, etteivät työnantajat olleet työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevan määräyksen perusteella velvollisia maksamaan työntekijöille sairausajan palkkaa itsenäisyyspäivältä.

Suomela oli etukäteen tehnyt 5.12.1977 tehtäväksi tarkoitetun työn. Vaikka Suomela olisi ollut tuona päivänä tervekin, se ei olisi ollut hänen työpäivänsä, eikä hän niin ollen työehtosopimuksen mukaan olisi ollut oikeutettu saamaan siltä päivältä sairausajan palkkaa.

Tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa koskevan vaatimuksen osalta Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ovat todenneet, että työehtosopimuksen 16 §:n 6. kohdan mukaan työntekijän sairausajan palkasta vähennettiin, mitä hän sai saman työkyvyttömyyden vuoksi samalta ajanjaksolta päivärahaa. Suomelan sairausajanjakso oli ollut 24.11. - 13.12.1977. Joulukuun 5. ja 6. päivä oli siis kiistatta sisältynyt tuohon ajanjaksoon. Näin ollen Rakennusvalmiste Oy oli toiminut täysin työehtosopimuksen määräyksen mukaisesti.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Rakennusteollisuusliitto ja Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä ovat vaatineet kanteen hylkäämistä.

Tampereen Elementti Oy, Rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä Oy ja Rakennusvalmiste Oy ovat olleet jutussa kuultavina.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja toteaa, että betonituotealan tehtaita ja elementtitehtaita koskevan työehtosopimuksen 16 §:n 1 kappaleen mukaan työntekijälle maksetaan sairausajan palkkana täysi palkka määrätyn pituisen ajanjakson työpäiviltä toisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työntekijän työssä ollessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä itsenäisyyspäivän palkasta tai siitä, onko ja millä edellytyksillä työnantaja velvollinen maksamaan sairausajan palkan työkyvyttömyysaikaan sattuneelta itsenäisyyspäivältä.

Sairausajan palkan maksamista koskeva määräys on otettu työehtosopimukseen keskusjärjestöjen välillä tehdystä sopimuksesta. Neuvoteltaessa sen sairausajan palkkaa koskevista määräyksistä ei kysymys palkan maksamisesta sairausaikaan sisältyvältä itsenäisyyspäivältä ole ollut esillä. Erimielisyyttä on käsitelty keskusjärjestöjen edustajien välillä käydyssä neuvottelussa sen johtamatta muuhun kuin vain toisistaan poikkeavien käsitysten toteamiseen. Asianosaisten on katsottava olevan yksimielisiä siitä, että vakiintunutta käytäntöä palkan maksamisessa tällaisissa tapauksissa ei ole muodostunut.

Itsenäisyyspäivän palkan maksaminen perustuu lakiin itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä. Lain 3 §:n mukaan töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle on maksettava palkka itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä. Lainkohdassa on lisäksi asetettu päivä-, tunti- ja urakkapalkalla työskentelevien osalta palkan saamisen edellytykseksi, että työntekijä on ollut työnantajan työssä yhdenjaksoisesti vähintään kuusi työpäivää lähinnä ennen itsenäisyyspäivää. Tuollaisen edellytyksen sisällyttäminen säännökseen osoittaa, että oikeus itsenäisyyspäivän palkkaan on riippuvainen sitä edeltäneen ajanjakson aikana tapahtuneesta työssä olosta, jos kysymys on muista kuin kuukausipalkalla olevista työntekijöistä.

Sairausvakuutuslain 19 §:n mukaan päivärahaa maksetaan arkipäiviltä. Itsenäisyyspäivä rinnastetaan niihin arkipäiviin, joiden tulee kulua ennen kuin päivärahaa sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä ryhdytään suorittamaan, ainoastaan siinä tapauksessa, että työntekijä joutuisi säännönmukaisesti olemaan työssä itsenäisyyspäivänä.

Edellä on todettu, että työehtosopimuksessa ja sitä koskevissa neuvotteluissa on jäänyt avoimeksi kysymys sairausajan palkan suorittamisesta itsenäisyyspäivältä. Työtuomioistuimen mielestä erimielisyys näissä oloissa joudutaan ratkaisemaan määräyksen sanamuodon perusteella. Kun määräyksessä vaaditaan, että työntekijän saadakseen sairauden johdosta palkkaa poissaolopäivältä olisi työssä ollessaan pitänyt tehdä työtä sinä päivänä, se selvästi viittaa siihen, että sairausajan palkan maksamisvelvollisuus on rajoitettu säännönmukaisiin työssäolopäiviin ja siis niihin päiviin, joina työntekijä terveenä ollessaan olisi tosiasiallisesti tehnyt työtä. Tätä tulkintaa tukee myös edellä mainitun sairausvakuutuslain säännöksen sisältö.

Selvityksen mukaan kanteessa tarkoitettuja itsenäisyyspäiviä ei erikseen määrätty siinä mainittujen työntekijöiden työpäiviksi. Tästä syystä työtuomioistuin katsoo, etteivät kanteessa tarkoitetut työntekijät, jotka ovat olleet sairauden vuoksi poissa töistä ennen riidan kohteena olevia itsenäisyyspäiviä, ole oikeutettuja niiltä päiviltä sairausajan palkkaan.

Kanteessa on myös kysymys Rakennusvalmiste Oy:n palveluksessa olleen Jaakko Suomelan oikeudesta sairausajan palkkaan itsenäisyyspäivää edeltäneeltä päivältä ja siis 5.12.1977. Selvityksen mukaan tuona päivänä suoritettavaksi tarkoitettu työ on tehty aikaisemmin. Kun Suomelan työssä ollessa riidanalainen päivä ei olisi ollut hänen työpäivänsä, yhtiöllä ei ole sen osalta velvollisuutta sairausajan palkan maksamiseen.

Asianosaisten kesken on ollut erimielisyyttä vielä siitä, onko Rakennusvalmiste Oy saanut nostaa itselleen Suomelalle tapaturmavakuutuslain perusteella maksettavan korvauksen 5.12.1977 ja sitä seuranneelta itsenäisyyspäivältä.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen. Asian laatuun nähden saavat työnantajaliitot ja jutussa kuultavina olleet yhtiöt itse kärsiä kulunsa vahinkonaan.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Iirola, Hurmalainen, Sariola, P. Virtanen ja Olin.

Tuomio oli yksimielinen.