Trustee dismissed for election breach; union rep allowed damages for unfair dismissal during transfer.

Yhtiö oli liikkeen luovutuksen johdosta irtisanonut työpaikalle vähää aikaisemmin valittujen luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työsopimukset. Työnantaja velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta luottamusmiessopimuksen vastaisen menettelyn johdosta irtisanomalleen luottamusmiehelle. Vahingonkorvausvaatimus sitä vastoin hylättiin työsuojeluvaltuutetulle vaaditun korvauksen osalta, kun luottamusmiessopimuksessa olevaa viittausta työsopimuslakiin ei ollut ulotettu koskemaan lain vahingonkorvaussäännöksiä.

Kysymys myös luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vaalin asianmukaisesta toimittamisesta. (Ään.)

Asianosaiset: Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto HRHL r.y. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto r.y.

Kuultavat: I-Top Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet Karl Henrik Ahokainen ja Arja Ahokainen

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä voimassa olevassa 17.12.1981 solmitussa majoitus- ja ravitsemisliikkeiden työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Työn johto ja jakaminen, järjestäytymisoikeus 1. Työnantajalla on oikeus noudattamalla tämän sopimuksen määräyksiä johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa ja erottaa työntekijöitä riippumatta siitä, ovatko he järjestäytyneitä vai eivät.

2. Järjestäytymisoikeus on molemmin puolin loukkaamaton.

3. Jos työntekijä katsoo, että hänet on erotettu vastoin tämän pykälän määräyksiä hänen kuulumisensa takia työntekijäin järjestöön on hänen, ennen kuin muihin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä, järjestönsä välityksellä pyydettävä tutkimusta asiassa.

4. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia sopimuksia:

Luottamusmiessopimus (LTK-SAK) 6.3.1970

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista (LTK-SAK) 6.6.1978

Työsuojelusopimus (LTK-SAK) 18.2.1977 ja sen soveltamisohjeet (MaRa-HRHL) 18.2.1977

23 § Työpaikkakokoukset Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuuluvana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työsuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

1. Kokouksen pidosta työpaikalla tai tässä pykälässä tarkoitetussa muussa paikassa on työnantajan kanssa erikseen sovittava mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

2. Työnantaja osoittaa kokouspaikan joka on joko työpaikalla tai työpaikan läheisyydessä työnantajan hallinnassa oleva, tarkoitukseen soveltuva paikka. Ellei tällaista ole, on kysymyksestä tarvittaessa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työturvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja määräyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotantotoimintaa.

Sopimuksen osana noudatetussa keskusliittojen välisessä luottamusmiessopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

3 §

Luottamusmiehen valitseminen

1. Ammattiosasto valitsee luottamusmiehen.

2. Ammattiosastolla on oikeus suorittaa luottamusmiehen vaali työpaikalla. Jos vaali suoritetaan työpaikalla, on ammattiosaston kaikille jäsenille varattava tilaisuus osallistua vaaliin. Vaalin järjestäminen ja toimittaminen ei kuitenkaan saa häiritä työntekoa. Vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työnantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Työnantaja varaa ammattiosaston nimeämille henkilöille tilaisuuden vaalin toimittamiseen.

3. Valitusta luottamusmiehestä sekä hänen eroamisestaan ja erottamisestaan on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle.

4 §

Luottamusmiehen työsuhde

1. Luottamusmies on työsuhteessaan työnantajaan samassa asemassa kuin yrityksen muut työntekijät. Luottamusmies on velvollinen henkilökohtaisesti noudattamaan yleisiä työehtoja, työaikoja, työnjohdon määräyksiä sekä muita järjestysmääräyksiä.

2. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tätä tehtävää hoitaessaan tai sen tähden saa siirtää huonompipalkkaiseen työhön kuin missä hän oli luottamusmieheksi valituksi tullessaan eikä häntä luottamusmiestehtävän takia saa erottaa työstä.

Jos kysymyksessä on taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuva työvoiman supistaminen, on mikäli mahdollista noudatettava sellaista järjestystä, että luottamusmies joutuu viimeksi tällaisen toimenpiteen kohteeksi.

Muutoin älköön luottamusmiehen työsopimusta katkaistako muilla kuin työsopimuslain 31 §:ssä mainituilla perusteilla. Kuitenkin voidaan hänen työsopimuksensa poikkeuksellisesti irtisanoa, mikäli irtisanominen työntekijäin vähäisen lukumäärän tai tehtäväjaon huomioon ottaen on perusteltua.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15 §:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä.

Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 7.4.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

3. Luottamusmiehenä toimivalle työntekijälle annetaan ennakkoilmoitus työsuhteen päättymisestä kolme viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut yhden vuoden ja neljä viikkoa ennen, jos työsuhde on jatkunut vähintään viisi vuotta. Luottamusmiehelle annettavaan ennakkoilmoitukseen työsuhteen päättymisestä merkitään irtisanomisen syy. Luottamusmiehelle annetusta ennakkoilmoituksesta toimitetaan tieto myös luottamusmiehen valinneelle ammattiosastolle.

Sopimuksen osana noudatetussa keskusliittojen välisessä sopimuksessa työsuojelutyöstä palvelualojen työpaikoilla on muun muassa seuraavat määräykset:

8 §

Työsuojeluvaltuutetun työsuhde

Mikäli työsuojeluvaltuutetun varsinainen työ vaikeuttaa valtuutetun tehtävien hoitamista ja jos hänelle tämän johdosta järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aiheuttaa hänen ansionsa alentumista. Työsuojeluvaltuutetun ansio ei liioin saa alentua, jos hänet on valtuutetun tehtäviensä vuoksi kokonaan vapautettu työnteosta.

Jos yrityksen työvoimaa lomautetaan, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun, ellei koko yrityksen tai yrityksen sen alueellisen ja/tai toiminnallisen kokonaisuuden muodostavan osan, jolle työsuojeluvaltuutettu on valittu, toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei työsuojeluvaltuutetulle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kutenkin poiketa.

Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta on voimassa, mitä työsuojelun valvontalaissa säädetään.

19 §

Vaalit

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojeluasiamiesten vaali suoritetaan näiden toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1 päivän ja joulukuun 31 päivän välisenä aikana, ellei työsuojeluvaltuutetun valvonnasta annetusta laista muuta johdu.

Vaalin suorittamista varten työnantaja luovuttaa hallinnassaan olevaa huonetilaa sovittavana ajankohtana. Tarvittaessa työnantaja antaa luettelon työpaikan työntekijöistä ja toimihenkilöistä.

Työntekijä- ja toimihenkilöryhmiin kuuluvista on ennen vaalia sovittava työpaikalla työnantajan sekä toimihenkilöiden ja työntekijäin edustajien kesken.

Ellei paikallisesti toisin sovita, huolehtii vaalien toimeenpanemisesta työsuojelutoimikunta milloin se on työpaikalle asetettu ja varsinaisesta vaalitoimituksesta ja äänten laskennasta työsuojelutoimikunnassa olevat palkansaajia edustavat jäsenet. Työsuojelutoimikunnan jäseniin sovelletaan tällöin 16 §:n määräyksiä.

Sopimuksen osana noudatetussa keskusliittojen välisessä yleissopimuksessa irtisanomisen ja lomautuksen perusteista on muun muassa seuraavat määräykset:

1 §

Soveltamisala

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä irtisanomalla. Sopimus ei koske

1.1 työntekijää, jonka työsopimus on tehty määräajaksi eikä

3 §

Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta.

4 §

Irtisanomisen perusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta ilman työsopimuslain 37 §:n 2 momentin mukaista erityisen painavaa syytä. Tällaisena irtisanomisperusteena pidetään sellaisia taloudellisia ja tuotannollisia syitä, jotka aiheuttavat työn muuta kuin tilapäistä vähentymistä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin sellaisia työntekijöistä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, järjestysmääräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

P ö y t ä k i r j a m e r k i n t ä

Työsopimuslain irtisanomisperusteita koskevia tuomioita voidaan käyttää hyväksi myös sopimuksen tulkinnassa, sikäli kuin annetuilla tuomioilla voidan katsoa olevan ennakkopäätöksen arvo.

Irtisanomisperustetta harkittaessa on otettava huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta sekä työnantajan konkurssin ja kuoleman vuoksi tapahtuu työsopimuslain 40 ja 41 §:ssä säädetyllä tavalla

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Jos työnantaja perusteettomasti irtisanoo työntekijän työsopimuksen tai perusteettomasti lomauttaa hänet eikä käytyjen neuvottelujen jälkeen ennen työsuhteen päättymistä tai lomautuksen alkamista peruuta toimenpidettä, hän on velvollinen korvaamaan työntekijän vahingon.

Päätettäessä korvauksen suuruudesta on otettava huomioon työntekijän ansionmenetys, työsuhteen kestoaika, työntekijän ikä, työntekijän mahdollisuus hankkia uutta työtä, jota hänen ammattitaitonsa ja työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana, työntekijän itsensä työsuhteen katkaisemiseen ehkä antama aihe sekä muut asiaan vaikuttavat tekijät. Korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää kuuden edellisen kalenterikuukauden palkkaa. Milloin työsuhde ei vielä ole kestänyt kuutta kuukautta, korvauksen ei tule ylittää työntekijälle siinä työsuhteessa viimeksi olleen palkan mukaan laskettua kuuden kuukauden palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 10 vuotta ja mahdollisuudet hankkia uutta työtä ovat heikot, korvauksen suuruuden ei kuitenkaan tule ylittää 12 edellisen kalenterikuukauden palkkaa.

Syyskuun alussa 1982 ravintola oli vaihtanut omistajaa. Kommandiittiyhtiö uutena työnantajana oli 10.9.1982 irtisanonut Lehtisen ja Miettusen työsopimukset päättymään heti. Työnantaja oli perustellut irtisanomisia liikkeen omistajanvaihdoksella ja viitannut työsopimuslain 40 §:n 2 momenttiin. Kommandiittiyhtiö ei olisi kuitenkaan saanut irtisanoa Miettusta eikä Lehtistä, koska heidät oli valittu työpaikan työntekijöiden edustajiksi luottamusmiessopimuksen ja työsuojelusopimuksen asettamat edellytykset täyttänyttä valintamenettelyä noudattaen. Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu nauttivat irtisanomissuojaa myös liikkeen luovutuksensaajaa vastaan.

Edellä esitetyn perusteella Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä. Joka tapauksessa korvauksen suuruutta harkittaessa tulisi vahtimestareiden oma toiminta, siihen luettuna heidän ryhtymisensä työpaikalla toimeenpantuun työtaisteluun, ottaa huomioon korvausta alentavana tekijänä.

Työtuomioistuin on käsitellyt asiaa 12.1.1983 pidetyssä pääkäsittelyssä. Sen jälkeen työtuomioistuin on 17.2.1983 tekemässään välipäätöksessä katsonut, että jutun ratkaisu saattoi riippua muun ohella kahdesta keskusjärjestöjen työsuojelusopimuksen tulkintakysymyksestä, nimittäin toisaalta siitä, edellyttikö, ja missä laajuudessa, työsuojeluvaltuutetun vaalia koskeva työsuojelusopimuksen 19 § työsuojelun valvonnasta annetun lain ja siihen liittyvän asetuksen säännösten noudattamista siitä huolimatta, ettei sopimuksessa ollut todettu muuta kuin että sanottuja säännöksiä noudatettaisiin vaalin ajankohtaa määrättäessä, ja toisaalta siitä, voitiinko työsuojelusopimuksen määräysten rikkomisen seuraamukseksi työsuojeluvaltuutetun irtisanomisen tapahtuessa määrätä vahingonkorvausvelvollisuus. Kun näillä tulkintakysymyksillä oli yleistä merkitystä, työtuomioistuin on välipäätöksellään kehottanut asianosaisia toimittamaan työtuomioistuimelle tarpeelliseksi katsomansa selvityksen ja kannanottonsa.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on lisäksi lausunut, että työpaikan kaikkien työntekijöiden oli voitava osallistua työsuojeluvaltuutetun valitsemiseen. Mainitusta keskusjärjestöjen edustajien hyväksymästä pöytäkirjasta ilmeni myös, että kysymys siitä, voitiinko työsuojelusopimuksen rikkomisen seuraamukseksi työsuojeluvaltuutetun tullessa irtisanotuksi määrätä irtisanomissuojasopimukseen perustuva vahingonkorvaus, ei ollut ollut keskusjärjestöjen välisissä työsuojelusopimusta koskevissa neuvotteluissa erikseen esillä. Keskusjärjestöjen kantana voitiin siten pitää sitä, että työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen irtisanomisesta oli ainoastaan voimassa, mitä työsopimuslain 53 §:n 2 momentissa oli säädetty luottamusmiehen työsopimuksen irtisanomisesta.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

I-Top Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet Karl Henrik Ahokainen ja Arja Ahokainen ovat olleet jutussa kuultavina.

________

Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto on katsonut, että I-Top Kommandiittiyhtiö ja sen vastuunalaiset yhtiömiehet Karl Henrik Ahokainen ja Arja Ahokainen ovat Miettusen ja Lehtisen työsopimukset irtisanoessaan menetelleet luottamusmiessopimuksen, työsuojelusopimuksen ja irtisanomissuojasopimuksen vastaisesti, koska Miettunen on irtisanomishetkellä ollut työsuojeluvaltuutettu ja Lehtinen työntekijöiden valitsema luottamusmies. Majoitus- ja Ravitsemisalan Työnantajaliitto on puolestaan katsonut, että Miettunen on valittu työsuojeluvaltuutetuksi sekä Lehtinen vastaavasti luottamusmieheksi vain heidän tiedossaan olevien irtisanomisten estämiseksi. Tästä syystä työnantajaliiton käsityksen mukaan heille ei ole syntynyt luottamusmiessopimuksessa ja työsuojelusopimuksessa tarkoitettua erityistä suojaa irtisanomistapauksissa. Työnantajaliitto on edelleen viitannut niihin puutteisiin, joiden se on katsonut liittyneen Miettusen ja Lehtisen valintaan työntekijöiden kokouksessa 26.8.1982.

Työsuojelusopimuksen 19 §:n 2 momentin mukaan vaalin suorittamista varten työnantajan on luovutettava hallinnassaan olevaa huonetilaa sovittavana ajankohtana. Työsuojeluvaltuutetun vaali on alunperin pyritty suorittamaan työpaikalla olleen ilmoituksen mukaisesti ravintolan tiloissa edelliseltä omistajalta kokouksen pitämistä varten saadun luvan perusteella. Työtuomioistuin katsoo, että Miettusen valinnan pätevyyteen ei voi vaikuttaa sinänsä se seikka, että vaalit on jouduttu saattamaan loppuun muualla. Edelleen sopimuksen 19 §:n 3 momentin mukaan työntekijä- ja toimihenkilöryhmiin kuuluvista on ennen vaalia sovittava työpaikalla työnantajan sekä toimihenkilöiden ja työntekijäin edustajien kesken. Jutussa ei ole kuitenkaan edes väitetty, että tällä ryhmittelyllä olisi tässä tapauksessa ollut mitään merkitystä tai että siitä olisi työpaikalla ollut jotakin erimielisyyttä.

Vastaajaliitto on edelleen viitannut siihen, että vaaleja toimitettaessa olisi rikottu työsuojelun valvonnasta annetun asetuksen 20 §:n säännöksiä. Asetuksen 20 § koskee kuitenkin työsuojelun valvonnasta annetun lain 13 §:n mukaista työsuojeluvaltuutetun vaalitoimitusta, josta säännöksestä työsuojelusopimuksen osapuolet ovat lain 8 §:ssä säädetyn toimivallan puitteissa sopineet työsuojelusopimuksen 19 §:ssä toisin. Sopimuksessa ei ole todettu, että lain tai siihen liittyvän asetuksen säännöksiä noudatettaisiin vaalien kohdalla sopimuksen ohella, paitsi vaalin ajankohtaa määrättäessä. Selvityksen mukaan kyseistä työsuojeluvaltuutetun vaalitoimitusta mahdollisesti koskevaa erimielisyyttä ei ole saatettu työsuojeluvaaleista 19.9.1981 annetun vaaliohjeen mukaisesti majoitus- ja ravitsemisalan työalatoimikunnan ratkaistavaksi.

Työnantajan on voitava vaatia valitsemisen oikean toimittamisjärjestyksen noudattamista myös vaalin muotoa koskevissa seikoissa. Minkä tahansa vaalien toimittamista koskevan muotomääräyksen noudattamatta jättämisestä ei kuitenkaan voi seurata työsuojeluvaltuutetun aseman menettäminen. Kuten edellä on jo todettu, vaalien toimittaminen on työpaikalla pidetyssä kokouksessa tapahtuneen häirinnän vuoksi siirretty muualla tapahtuvaksi. Vaikka sen vuoksi muutamat työntekijät työpaikalla tapahtuneen työskentelyn takia ovat estyneet ottamasta osaa työsuojeluvaltuutetun valitsemiseen, työnantaja ei siihen nähden, että työpaikalla pidetyn kokouksen häiritseminen on tapahtunut lähinnä yhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen ja äänettömän yhtiömiehen aviopuolison toimesta, voi työtuomioistuimen mielestä näissä oloissa vedota vaalin toimittamisen pätevyyden osalta edellä tarkoitettujen työntekijöiden poissaoloon vaalien toimittamispaikalta.

Edellä esitetyillä perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Miettusta ei olisi ollut pidettävä työsuojelusopimuksessa tarkoitettuna työsuojeluvaltuutettuna suhteessa työnantajaan sekä sen, että Miettusen valinnan syynä olisi ollut irtisanomisten välttäminen.

Vaikka Lehtinen on tullut valituksi työpaikan luottamusmieheksi, on esitetystä selvityksestä käynyt ilmi, että sekä Lehtinen itse että hänet valinneet työntekijät ovat valinnan tapahtuessa olleet tietoisia siitä, että Lehtisen työsuhde tultaisiin lähiaikoina päättämään. Koska hänen valintansa on kuitenkin suoritettu ennen työsopimuksen irtisanomista, on hänellä työtuomioistuimen mielestä ollut oikeus vedota luottamusmiehen työsuhteen päättämistä koskeviin määräyksiin. Valinnan ajankohta sekä tietoisuus Lehtisen työsuhteen todennäköisestä päättymisestä on kuitenkin otettava korvauksen määrää arvioitaessa sitä alentavana seikkana huomioon.

Edellä olevilla perusteilla työtuomioistuin katsoo I-Top Kommandiittiyhtiön ja sen vastuunalaisten yhtömiesten menetelleen Miettusen irtisanoessaan työsuojelusopimuksen 8 §:n sekä Lehtisen irtisanoessaan luottamusmiessopimuksen 4 §:n vastaisesti. Kun työnantaja, joka ei noudata luottamusmiessopimuksen määräyksiä, on sopimuksen mukaan velvollinen suorittamaan irtisanomalleen luottamusmiehelle irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaisen korvauksen, työtuomioistuimen ei tarvitse ratkaista, onko Lehtisen irtisanominen ollut myös irtisanomissuojasopimuksen vastainen.

Työsuojelusopimuksessa ei sitä vastoin ole sovittu sen määräysten rikkomisen seuraamukseksi vahingonkorvausvelvollisuutta. Työsuojelusopimuksesta neuvoteltaessa ei sopijapuolten laatiman edellä mainitun pöytäkirjan mukaan kysymys vahingonkorvausvelvollisuudesta ole ollut esillä. Työsuojelun valvontalain 11 §:ssä, jota työsuojelusopimuksen mukaan on noudatettava työsuojeluvaltuutettua irtisanottaessa, viitataan ainoastaan työsopimuslain 53 §:n 2 momentin menettelytapaa koskevaan säännökseen, mutta ei sitä vastoin lain 51 §:ssä oleviin vahingonkorvausta koskeviin säännöksiin. Menettelyä koskevan säännöksen rikkomiseen, kun vahingonkorvausvelvollisuutta koskevaa säännöstä ei ole sovittu noudatettavaksi osana työehtosopimusta, ei voida perustaa kanteessa tarkoitettua korvausvelvollisuutta. Kantansa tueksi työtuomioistuin viittaa myös vastaavantapaisessa asiassa antamaansa tuomioon n:o 162/1982.

Irtisanomissuojasopimuksen mukaan liikkeen luovuttamisen johdosta tapahtuvaan irtisanomiseen on sovellettava työsopimuslain 40 §:n säännöksiä. Kun Miettusen työsopimuksen irtisanominen on toimitettu nimenomaisesti noihin säännöksiin perustuen, sitä ei sinänsä voida pitää irtisanomissuojasopimuksen vastaisena. Miettusen irtisanomisen seuraamuksena voisi olla hyvityssakkoon tuomitseminen, josta jutussa ei ole kanteen mukaan kysymys, mutta ei sitä vastoin velvollisuutta suorittaa vahingonkorvausta.

Majoitus- ja Ravitsemisalan Työantajaliitto ei ole ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin Miettusen ja Lehtisen irtisanomisten estämiseksi taikka niiden peruuttamiseksi, vaan on liittojen välisessä erimielisyysneuvottelussa hyväksynyt irtisanomiset.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Lehtikunnas, Sariola, M. Virtanen, Kuivanen ja P. Virtanen.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot:

Jäsen P. Virtanen, jonka lausuntoon jäsen Kuivanen yhtyi, lausui:

Olen muutoin samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö, mutta Miettusen irtisanomisen osalta katson, että irtisanomissuojasopimuksen mukaan irtisanominen liikkeen luovutuksen johdosta tapahtuu työsopimuslain 40 §:ssä säädetyllä tavalla. Liikkeen luovuttamisen yhteydessä, jos sen perusteella irtisanotaan työsuojeluvaltuutetun työsopimus, on noudatettava työsuojeluvaltuutetun erityistä irtisanomissuojaa koskevaa työsopimuslain 53 §:n 2 momentin säännöstä. Työsuojelun valvonnasta annetun lain 11 §:ssä, jota työsuojelusopimuksenkin mukaan on noudatettava työsuojeluvaltuutettua irtisanottaessa, viitataan nimenomaan viimeksi mainittuun työsopimuslain säännökseen.

Työsuojelusopimuksessa ei ole sovittu sen määräysten rikkomisen seuraamukseksi vahingonkorvausvelvollisuutta. Sopimuksesta neuvoteltaessa ei sopijapuolten laatiman edellä mainitun pöytäkirjan mukaan kysymys työsuojeluvaltuutetun irtisanomiseen liittyvästä vahingonkorvausvelvollisuudesta ole ollut esillä. Velvollisuus korvata Miettuselle hänen työsuhteensa perusteettoman päättämisen johdosta aiheutunut vahinko voidaan perustaa tässä tapauksessa irtisanomissuojasopimuksen määräyksiin. Kommandiittiyhtiö on rikkonut näitä määräyksiä irtisanoessaan työsuojeluvaltuutetuksi valitun Miettusen, vaikka hänen kohdallaan ei ole noudatettu irtisanomissuojasopimuksen osana olevan työsopimuslain 40 §:ssä tarkoitetun liikkeen luovuttamismenettelynkin yhteydessä sovellettavaa työsuojeluvaltuutetun suojaksi samassa laissa säädettyä menettelyä.

Näin ollen harkitsen oikeaksi velvoittaa kommandiittiyhtiön ja sen henkilökohtaisesti vastuunalaiset yhtiömiehet Karl Henrik Ahokaisen ja Arja Ahokaisen maksamaan yhteisvastuullisesti irtisanomissuojasopimuksen mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta Miettuselle 10 000 markkaa viiden prosentin korkoineen 22.10.1982 lukien. Muilta osin yhdyn tuomiolauselman osoittamaan ratkaisuun.

Jäsen M. Virtanen, jonka lausuntoon jäsen Sariola yhtyi, lausui:

Luottamusmiessopimuksen 3 § sisältää määräykset luottamusmiehen valitsemisesta. Määräyksen mukaan kaikille ammattiosaston jäsenille on varattava tilaisuus osallistua vaaliin, jos vaali suoritetaan työpaikalla. Edelleen on määräyksessä todettu, että vaaliajoista ja vaalipaikoista on sovittava työantajan kanssa viimeistään 14 vuorokautta ennen vaalin toimittamista. Tätä määräaikaa ei ollut noudatettu. Työsuojeluvaltuutetun valitsemiseen puolestaan tulee kaikkien työpaikan työntekijöiden osallistua. Ratkaistavana olevassa tapauksessa ei tämä edellytys ole täyttynyt.

Jutussa on näytetty Miettusen ja Lehtisen tienneen, että heidät tullaan liikkeen luovutuksen vuoksi irtisanomaan. Edellä todetut puutteellisuudet ja muu asiassa esitetty selvitys osoittavat, että Miettunen ja Lehtinen ovat ryhtyneet järjestämään vaalitoimituksia siinä tarkoituksessa, että Miettunen valittaisiin työsuojeluvaltuutetuksi ja Lehtinen luottamusmieheksi, jolloin heitä ei asemansa vuoksi voitaisikaan irtisanoa, kuten heille on ennakkoon ilmoitettu.

Työtuomioistuin on tuomiossaan n:o 65/1974 katsonut, ettei pääluottamusmieheksi valittu työntekijä nauttinut luottamusmiehelle kuuluvaa irtisanomissuojaa, kun hänelle on järjestetty pääluottamusmiesasema siinä tarkoituksessa, ettei häntä enää voitaisi irtisanoa. Työtuomioistuin on tuolloin perustanut tuomionsa myös varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 33 §:n säännöksiin.

Edellä esitetyn perusteella katson, että vaikka Miettunen on valittu työsuojeluvaltuutetuksi sekä Lehtinen valittu luottamusmieheksi edellä kuvatuin tavoin, heillä ei ole ollut asemaansa perustuvaa irtisanomissuojaa, kun kommandiittiyhtiö on liikkeen luovutuksen johdosta irtisanonut heidän työsuhteensa. Näin hylkään kanteen. Jutun laatuun nähden työnantajaliitto, kommandiittiyhtiö ja sen yhtiömiehet saavat kärsiä oikeudenkäyntikulunsa itse.