Union fined for supporting strike in prohibited civil service matters without central body approval.

Virkamiesyhdistyksen toimeenpanemalla työtaistelulla oli tuettu vaatimuksia asiassa, joka valtion virkaehtosopimuslain mukaan ei kuulunut sopimuksenvaraisten asioiden piiriin. Yhdistys tuomittu työrauhavelvollisuuden rikkomisesta hyvityssakkoon.

Työtaisteluun ryhtyminen ilman keskusjärjestön lupaa käsittänyt pääsopimuksen tietensä rikkomisen.

Vaikka yhdistyksen edustajan lausuntoihin sisältyikin mainintoja siitä, että muihin työtaisteluihin ryhtyminen saattoi vastaisuudessa olla mahdollista, niitä oli lähinnä pidettävä luonteeltaan tilanteen arvioimisena ja selvittelynä.

Virkamiesliiton olisi pitänyt varautua tilanteen kehittymiseen ja ryhtyä toimiin saadakseen alayhdistyksen jäsenkunnan tietoon kiellon käyttää työtaistelutoimenpiteitä virkajärjestelykysymyksissä. Liitto tuomittu hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Keskusjärjestön ei ollut näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Asianosaiset: Valtionvarainministeriö TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. Virkamiesliitto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Valtiovarainministeriön ja toiselta puolen muun ohella TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n kesken 1.3.1983-29.2.1984 voimassa olevassa valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa on muun muassa seuraava määräys:

Työrauha

54 §.Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

Lisäksi virkaehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja virkamiehet, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä virkamiesyhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.

Samojen asiamiesten välillä voimassa olevassa valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyssä pääsopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

Neuvottelut virkaehtosopimuksista

1 §. Neuvotteluja virkaehtosopimusten tekemisestä, muuttamisesta tai uudistamisesta käyvät valtion neuvotteluviranomaisen kanssa Akava r.y., TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V r.y. sekä Virkamiesten ja Työntekijäin Yhteisjärjestö VTY r.y. omasta ja alayhdistystensä puolesta.

Neuvottelut käydään yhteis- tai erillisneuvotteluina sen mukaan kuin asioiden laatu vaatii.

Neuvotteluviranomainen ja edellä mainittu keskusjärjestö voivat erikseen sopia, että neuvotteluja käy alayhdistys omasta puolestaan.

Työtaisteluoikeuden käyminen

11 §. Alayhdistys ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin vastoin 1 §:ssä mainitun asianomaisen keskusjärjestön päätöstä.

Pääsopimuksen allekirjoittamispöytäkirjassa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 §. Pääsopimuksen soveltamisesta todetaan seuraavaa:

11 §. Edellytetään, että keskusjärjestön on tehtävä työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymistä koskevassa asiassa myönteinen tai kielteinen päätös. Menettelyn tulee perustua keskusjärjestön sääntöihin.

Postiliitto r.y. oli elokuun 1983 alussa pannut toimeen työnseisauksen, jonka johdosta se oli tuomittu hyvityssakkoon työtuomioistuimen tuomiolla n:o 130/83. Elokuusta lähtien oli sanomalehdistössä näkynyt tietoja siitä, että Postivirkamiesliitto suunnitteli omaa työnseisaustaan. Se piti ajoittaa tulo- ja menoarvioesityksen julkistamisen yhteyteen niin kuin sitten kävikin. Niin ikään oli Virkamiesliiton Virkamieslehdessä elokuussa 1983 julkaistu artikkeli, jossa oli käsitelty sittemmin työnseisauksen syiksi mainittuja seikkoja.

Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK-V ja Virkamiesliitto olivat valtiovarainministeriön tiedusteluun ilmoittaneet, etteivät ne olleet saaneet tietoa Postivirkamiesliiton työnseisauksesta aikaisemmin kuin vasta vähää ennen sen alkamista tai sen jo ollessa päättymässä. Ottaen huomioon sanotut julkisuudessa esiintyneet tiedot oli näiden yhdistysten kuitenkin katsottava laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Valtiovarainministeriö on edelleen lausunut, että työnseisauksen ja vastaisuudessa toimeenpantavilla kollektiivisilla toimenpiteillä uhkaamisen käsittänyt työtaistelu oli valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin vastainen. Se nimittäin kohdistui lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun asiaan, josta ei saatu virkaehtosopimuksella sopia. Jos uhkauksella oli tarkoitettu muuta kollektiivista toimenpidettä kuin lakkoa, kysymys oli samalla myös 8 §:n 1 momentin 1 virkkeessä kielletystä toimenpiteestä. Työtaistelu oli sen lisäksi valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n vastainen, koska siihen oli ryhdytty virkaehtosopimuksen voimassa ollessa ja sen oli ilmoitettu kohdistuvan kevään 1984 sopimusneuvotteluihin. Kun työtaisteluun ei sitä paitsi ollut saatu pääsopimuksen 11 §:n mukaista lupaa, oli työtaistelu pääsopimuksen vastainen.

Valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 ja 2 momentin mukaan TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Virkamiesliitto olivat velvollisia valvomaan, että Postivirkamiesliitto pidättäytyi lain 8 ja 9 §:n vastaisista työtaistelutoimenpiteistä eikä rikkonut pääsopimuksen 11 §:n määräyksiä. Nämä velvoitteet sanotut yhdistykset olivat rikkoneet.

Näillä perusteilla valtiovarainministeriö on vaatinut, että Postivirkamiesliitto tuomittaisiin hyvityssakkoon valtion virkaehtosopimuslain 8 ja 9 §:n vastaisesta työrauhavelvoitteen rikkomisesta, mikä myös käsitti pääsopimuksen 11 §: rikkomisen. Lisäksi valtiovarainministeriö on vaatinut, että TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V ja Virkamiesliitto tuomittaisiin hyvityssakkoon valtion virkaehtosopimuslain 10 §:n 1 ja 2 momentin mukaisten valvontavelvoitteiden rikkomisesta. Edelleen kantaja on vaatinut, että hyvityssakkojen määrissä otettaisiin huomioon, että työtaistelu oli pantu toimeen

ilman ennakkoilmoitusta ja että se oli usealla perusteella kielletty.

TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V on kanteeseen vastatessaan lausunut, että se ei ollut ollut etukäteen tietoinen kysymyksessä olevasta työtaistelusta. Järjestöllä ei ollut syytä Postivirkamiesliiton valtuuston päätösten perusteella, jotka koskivat virkarakenteen parantamista tulo- ja menoarvion yhteydessä, pelätä työnseisausten syntymistä. Järjestö ei ollut ennakkoon voinut päättää toimenpiteiden kieltämisestä. Työnseisauksen alettua ei, sen lyhyt kestoaika huomioon ottaen, enää ollut mahdollisuuksia estää sitä. Sanotuilla perusteilla järjestö on vaatinut sitä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

Kanteeseen vastatessaan Virkamiesliitto on lausunut, että Postivirkamiesliitto ei ollut ennalta ilmoittanut sille työnseisauksesta. Virkamiesliitto ei ollut myöskään lehdistöstä saanut ennakkoon sitä käsitystä, että Postivirkamiesliitto olisi suunnitellut työnseisausta. Virkamieslehden elokuun 1983 numeron perusteella ei voitu päätellä laittoman työtaistelun syntymistä. Koska Virkamiesliitolla ei siten tosiasiallisesti ollut ollut mahdollisuuksia työnseisauksen alkaessa tai sen aikana täyttää valvontavelvollisuuttaan, Virkamiesliitto on vaatinut sitä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen hylkäämistä.

Valtiovarainministeriö on vastineitten johdosta vielä lausunut muun ohella, että paitsi Helsingin Sanomien haastehakemuksessa mainittua kirjoitusta oli Postivirkamiesliiton toimenpiteitä kuvattu myös Hufvudstadsbladetin artikkelissa 27.9.1983. Suomen Sosialidemokraatti oli 11.8.1983 myös kirjoittanut Postivirkamiesliiton tilanteesta siten, että oli syytä odottaa toimenpiteitä tulo- ja menoarvioesityksen tultua julkiseksi. Näin ollen tilanne oli ollut Virkamiesliiton tiedossa. Sitä paitsi Postivirkamiesliiton puheenjohtaja oli Virkamiesliiton hallituksen jäsen. Virkamiesliitto ja TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V eivät olleet näyttäneet täyttäneensä valvontavelvollisuuttaan.

Jutun esivalmistelussa Postivirkamiesliitto on myöntänyt, että työtaistelu oli ollut valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n vastainen ja että pääsopimuksen 11 §:ää oli rikottu.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

________

Työtuomioistuin on tutkinut jutun ja katsoo siinä käyneen selville, että Postivirkamiesliitto on toimeenpannut 26.9.1983 iltapäivällä kello 14 alkaneen ja konttoreiden sulkemisaikaan asti kestäneen työnseisauksen kanteessa luetelluissa 17 postikonttorissa niiden alitoimipaikkoja lukuun ottamatta. Työnseisauksesta on päätetty Postivirkamiesliiton hallituksen 23.9.1983 pitämässä kokouksessa. Liiton hallitus on kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan käsitellessään valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksen aiheuttamia toimenpiteitä päättänyt järjestää mielipiteen ilmaisupäivän maanantaina 23.9.1983 oikeastaan 26.9.1983 liiton kunkin osaston alueella olevassa yhdessä postikonttorissa, koska valtion vuoden 1984 tulo- ja menoarvioesityksessä ei ole ehdotettu perustettavaksi esitettyjä tarpeellisia virkoja eikä sijaismäärärahaa ole lisätty.

Asiassa on edelleen käynyt selville, että Postivirkamiesliiton ylimääräinen liittovaltuusto on 6.8.1983 pitämässään kokouksessa edellyttänyt, että vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa käynnistetään postin virkarakenteen parantaminen. Valtuusto on antanut liiton hallitukselle valtuudet työtaistelu-uhan esittämiseen tarvittaessa. Valtuusto oli ilmoittanut itse päättävänsä mahdollisen työtaistelun muodosta, laajuudesta ja ajankohdasta. Liittovaltuuston päätöstä on kanteesta selviävin tavoin selostettu Virkamiesliiton Virkamies-lehdessä.

Liiton valtuusto on 13.11.1983 pitämässään kokouksessa käsitellessään postitoimen osuutta vuoden 1984 tulo- ja menoarviossa päättänyt, että liitto pidättäytyisi virkarakenteen selvittämiseen liittyvistä työtaistelutoimenpiteistä siihen saakka, kunnes asiaa selvittämään asetettu työryhmä olisi saanut työnsä päätökseen, jollei sopimuspoliittisesta tilanteesta muuta johtuisi.

Postivirkamiesliitto on 26.9.1983 antanut lehdistötiedotteen, jossa on selvitetty liiton käsitystä vuoden 1984 budjettiesityksestä ja tiedotettu samana päivänä järjestettävistä työpaikkakokouksiksi nimetyistä tilaisuuksista sekä pääpostien yleisöpalvelutilojen sulkemisesta.

Kanteen tueksi on lainattu Postivirkamiesliiton puheenjohtajan sanomalehdissä julkaistuja lausuntoja. Hänen lausumansa Hufvudstadsbladetissa 27.9.1983, Suomen Sosialidemokraatissa 11.8.1983 ja Helsingin Sanomissa 27.9.1983 on kanteessa katsottu osoittavan, että Postivirkamiesliitto tulisi ylläpitämään työtaistelu-uhkaa valtion painostamiseksi paitsi virkojen perustamista ja sijaismäärärahaa koskevissa kysymyksissä myös vuoden 1984 sopimusneuvotteluissa.

Työnseisaus on selvästi koskenut postin virkajärjestelyjä. Kun se on koskenut näin ollen sellaista valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiaa, joka ei ole palvelussuhteen ehto, työtaistelutoimenpide on valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan kielletty. Virkamiesliitto on ryhtynyt työtaistelutoimenpiteeseen ilman pääsopimuksen 11 §:n edellyttämää keskusjärjestön lupaa ja näin rikkonut tietoisesti pääsopimusta.

Sitä vastoin työtuomioistuimen mielestä, kun otetaan huomioon työnseisauksen toimeenpanemisen ajankohta, Postivirkamiesliiton puheenjohtajan antamasta lausunnosta sanomalehdissä julkaistujen selostusten ei voida katsoa osoittavan, että työnseisauksella olisi pyritty painostamaan uuden sopimuksen aikaansaamisessa. Kun työnseisauksen ei ole muulla perusteella väitetty kohdistuneen virkaehtosopimukseen tai solmittavaan uuteen sopimukseen, jutussa on jäänyt näyttämättä, että työtaistelutoimenpide olisi ollut valtion virkaehtosopimuslain 9 §:n vastainen. Vaikka puheena oleviin lausuntoihin sisältyykin mainintoja siitä, että muihin työtaistelutoimiin ryhtyminen saattaa vastaisuudessa olla mahdollista, niitä on lähinnä pidettävä luonteeltaan tilanteen arvioimisena ja selvittelynä. Sen vuoksi työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että Postivirkamiesliitto olisi muutoin kuin työnseisauksen toimeenpanemalla rikkonut työrauhavelvollisuutta.

Virkamiesliitolle on selvityksen mukaan ilmoitettu työnseisauksen alkamisesta samana päivänä. Vallinneessa tilanteessa ja ottaen erityisesti huomioon, että Postivirkamiesliiton puheenjohtaja on jäsenenä Virkamiesliiton hallituksessa, Virkamiesliiton olisi pitänyt varautua tilanteen kehittymiseen ja ryhtyä toimiin saadakseen Postivirkamiesliiton jäsenkunnan tietoon kiellon käyttää työtaistelutoimenpiteitä virkajärjestelykysymyksessä. Sen laiminlyödessään Virkamiesliitto ei ole täyttänyt sille kuuluvaa valvontavelvollisuutta.

Sen selvityksen perusteella, mikä työtuomioistuimelle on esitetty, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:kin on saanut tiedon työtaistelusta samoihin aikoihin. Kun sen mahdollisuudet vaikuttaa työnseisaukseen ovat olleet selvästi vähäisempiä kuin Virkamiesliiton, TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:n työtuomioistuimen mielestä ei ole näytetty laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan.

Sanotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V:tä vastaan esitetyn hyvityssakkovaatimuksen samoin kuin kanteen muilta osin enemmälti hyläten valtion virkaehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin ja 10 §:n sekä 19 ja 20 §:n nojalla tuomita Postivirkamiesliiton maksamaan valtiolle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta, mikä myös käsittää pääsopimuksen tieten rikkomisen, kuusituhatta (6 000) markkaa sekä Virkamiesliiton valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä kaksituhatta (2 000) markkaa ja velvoittaa ne yhteisvastuullisesti korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut tuhannella (1 000) markalla. Asian laatuun katsoen TVK:n Virkamiesjärjestöt TVK-V saa itse kärsiä juttukulunsa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Mörä, Äimälä, Buschmann, Koivistoinen ja Sulkunen.

Tuomio oli yksimielinen.