Labor court dismisses dismissal of a trade union representative after employer allowed employment to continue beyond fixed term.

Aluksi määräaikaiseen työsuhteeseen otetun ja sittemmin pääluottamusmieheksi valitun työntekijän työsuhteen katsottu määräajan päätyttyä jatkuneen toistaiseksi voimassaolevana. Työnantaja oli menetellyt luottamusmiessopimuksen vastaisesti lakkauttaessaan pääluottamusmiehen työsuhteen. Se on velvoitettu maksamaan työntekijälle vahingonkorvausta.

Työnantajaliitto, joka oli ennen pääluottamusmiehen työsuhteen katkaisemista työpaikalla pidetyssä neuvottelussa riittämättömin perustein tukenut työnantajan kantaa työsuhteen määräaikaisuudesta, tuomittu valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä hyvityssakkoon.

Asianosaiset: Rakennustyöläisten Liitto r.y. Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä r.y.

Kuultavat: Laseva Oy

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisten välillä voimassa olleessa 18.4.1983 tehdyssä betoniteollisuuden työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

2 § Keskusjärjestöjen väliset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liitteinä olevia keskusjärjestöjen välillä solmittuja sopimuksia:

Yleissopimus irtisanomisen ja lomautuksen perusteista allekirjoituspöytäkirjoineen 6.6.1978

Luottamusmiessopimus allekirjoituspöytäkirjoineen 2.4.1969

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 6.6.1978 allekirjoitetussa irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevassa yleissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

2 §

Irtisanomisajat

Työsopimusta irtisanottaessa noudatetaan työnantajan irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 5 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 5 vuotta mutta enintään 10 vuotta 2 kuukauden irtisanomisaikaa, yli 10 vuotta mutta enintään 15 vuotta 3 kuukauden irtisanomisaikaa ja yli 15 vuotta 4 kuukauden irtisanomisaikaa sekä työntekijän irtisanoessa työsopimuksen, jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään 10 vuotta 14 päivän irtisanomisaikaa sekä yli 10 vuotta 1 kuukauden irtisanomisaikaa.

3 §

Irtisanomisajan laiminlyönti

Työnantaja, joka ei noudata irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työntekijälle täyden palkan irtisanomisajalta. Jos työntekijä eroaa työstä irtisanomisaikaa noudattamatta, hän on velvollinen suorittamaan työnantajalle irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja saa pidättää tämän määrän työntekijälle maksettavasta lopputilistä, noudattaen mitä työsopimuslain 26 §:ssä on säädetty työnantajan kuittausoikeudesta. Mikäli irtisanomisajan noudattamatta jättäminen puolin tai toisin koskee vain osaa irtisanomisajasta, suoritusvelvollisuus koskee vastaavaa osaa irtisanomisajan palkasta.

5 §

Korvaus perusteettomasta irtisanomisesta ja lomauttamisesta

Työehtosopimuksen osana noudatettavassa 2.4.1969 allekirjoitetussa luottamusmiessopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

4 §.

Luottamusmiehen työsuhde

4. Pääluottamusmiestä ei saa irtisanoa paitsi jäljempänä mainitussa tapauksessa.

Jos yrityksen työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei pääluottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Työosaston luottamusmieheen on osaston puitteissa, mikäli mahdollista, sovellettava samoja sääntöjä.

Luottamusmiehen työsuhdetta ei saa purkaa sairauden johdosta tai työsopimuslain 31 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla sillä perusteella, että hän on rikkonut työsopimuslain 15:ään sisältyviä järjestysmääräyksiä. Työnantaja, joka ei noudata edellä tässä kohdassa mainittuja määräyksiä, on velvollinen suorittamaan luottamusmiehelle 22.2.1966 tehdyn irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan määräytyvän korvauksen.

Rakennustyöläisten Liitto on kanteessaan kertonut, että kirvesmies Pertti Kalevi Kettunen oli 5.5.1982 otettu Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän jäsenyrityksen Laukaalta olevan Laseva Oy:n palvelukseen. Kirjallisen työsopimuksen mukaan Kettusen työsuhde oli sovittu neljän kuukauden pituiseksi. Työsuhteensa alkuaikoina Kettunen oli suorittanut kirvesmiehen töitä elementtitehtaan sosiaalitilojen laajennustyömaalla ja varastotyömaalla. Ennen neljän kuukauden määräajan päättymistä työnantaja oli siirtänyt Kettusen elementtitehtaan muottikirvesmiehen tehtävään. Kettusen kanssa ei ollut missään vaiheessa sovittu työsuhteen uudesta määräaikaisuudesta. Päinvastoin Kettuselle oli jo ennen työsopimuksessa tarkoitetun neljän kuukauden määräajan umpeen kulumista käynyt selväksi, että hän oli elementtitehtaan vakituinen työntekijä.

Laseva Oy:n Kuusan, oikeastaan Uotilan, tehtaan työntekijät olivat 14.4.1983 valinneet Kettusen tehtaan pääluottamusmieheksi. Valintailmoitus oli toimitettu yhtiön toimitusjohtajalle allekirjoitettavaksi. Kun Kettunen oli muutaman päivän kuluttua tiedustellut luottamusmiesilmoituksen allekirjoitettuja työntekijäin kappaleita, tehtaan työpäällikkö oli ilmoittanut, ettei tehtaalla tarvittu luottamusmiestä.

Asian johdosta käydyissä paikallisneuvotteluissa 27.4.1983 työnantaja oli ilmoittanut, että Kettunen oli määräaikaisessa työsuhteessa ja ettei Kettusta voitu sen vuoksi tunnustaa luottamusmieheksi. Lisäksi työnantaja oli katsonut, että Kettusen palkkaa oli alennettava, koska se oli ollut korkeampi kuin muilla muottikirvesmiehillä. Neuvottelun jälkeen työnantaja oli lakkauttanut Kettusen työsuhteen siten, että hänen viimeinen työpäivänsä oli ollut 29.4.1983.

Luottamusmiessopimuksen mukaan työvoimaa vähennettäessä vähentämistoimenpidettä ei voitu kohdistaa pääluottamusmieheen, ellei teollisuuslaitoksen toimintaa keskeytetty kokonaan. Poikkeuksen muodosti kuitenkin tilanne, että yhteisesti todettiin, ettei pääluottamusmiehelle voitu tarjota hänen ammattiaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä. Uotilan tehtaan toimintaa ei ollut keskeytetty eikä yhteistä toteamista ollut tapahtunut. Kun kysymyksessä siis oli luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4 kohdan vastainen työsuhteen päättäminen, työnantaja oli irtisanomissuojasopimuksen 4 §:n mukaan velvollinen suorittamaan Kettuselle korvauksen ja sen lisäksi maksamaan viimeksi mainitun sopimuksen 2 §:n tarkoittaman palkan työsuhdetta päätettäessä noudattamatta jätetyltä irtisanomisajalta.

Liittojen kesken käydyissä neuvotteluissa osapuolet eivät olleet saavuttaneet yksimielisyyttä, vaan Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä oli työnantajan kantaa tukien katsonut Kettusen työsuhteen määräaikaiseksi.

Kettusen työsuhde oli päättynyt 29.4.1983, jolloin sosiaalitilat olivat valmistuneet. Uuden toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemiselle ei ollut ollut edellytyksiä, koska Kettunen ei ollut suostunut siihen, että hänen palkkansa olisi alennettu tuotantolaitoksen muiden kirvesmiesten palkan tasolle.

Edellä olevilla perusteilla Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on katsonut, että Kettunen oli ollut määräaikaisessa työsuhteessa Laseva Oy:n palveluksessa ja ettei yhtiö ollut, päättäessään olla jatkamatta Kettusen työsuhdetta, menetellyt enempää irtisanomisen ja lomautuksen perusteita koskevan yleisopimuksen 2 §:n kuin luottamusmiessopimuksen 4 §:n 4. kohdan vastaisestikaan. Näin ollen ei Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmäkään ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi Suomen Työnantajain Yleinen Ryhmä on pyytänyt kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

Laseva Oy on ollut jutussa kuultavana.

________

Kettusen työt olivatkin aluksi käsittäneet kirvesmiehen tehtäviä elementtitehtaan varaston rakennustyömaalla, mutta ennen nyt kysymyksessä olevan määräajan täyttymistä ja myös ennen varastorakennuksen valmistumista Kettunen oli kuitenkin siirretty Uotilan tehtaaseen muottikirvesmiehen tehtäviin. Syksyllä 1982 tehtaan yhteyteen oli ryhdytty rakentamaan laajennusosaa sosiaalitiloineen, ja tuohon työhön yhtiö oli ottanut uusia työntekijöitä Kettusen jatkaessa edelleen muottikirvesmiehen töitä tehtaalla. Työnantajan edustaja oli tuolloin käydyissä keskusteluissa ilmoittanut Kettuselle, että tälle joka tapauksessa riittäisi työtä ainakin sosiaalitilojen valmistumiseen saakka joko rakennustyömaalla tai tehtaalla. Samansisältöisen ilmoituksen työnantajan edustaja oli antanut Kettuselle tammikuussa 1983 käydyn keskustelun aikana. Näiden keskustelujen perusteella työnantajan edustaja oli jäänyt siihen käsitykseen, että Kettunen oli ollut tietoinen ja hyväksynyt työsuhteen määräaikaisuuden.

Huhtikuun 14 päivänä 1983 Kettunen oli valittu Uotilan tehtaan pääluottamusmieheksi. Saatuaan tästä tietää työnantaja oli lopettanut Kettusen työsuhteen 29.4.1983 sosiaalitilojen valmistuttua ilmoittaen perustetun määräaikaisen työsuhteen tällöin päättyneen. Kun tämän johdosta oli ryhdytty käymään neuvotteluja työntekijäliiton ja työnantajaa edustaneen yhtiön toimitusjohtajan kanssa, toimitusjohtaja oli ilmoittanut, että Kettunen saisi pitää työpaikkansa, jos hän suostuisi siihen, että hänen palkkansa alennettaisiin muiden muottikirvesmiesten palkkoja vastaavaksi. Kettunen ei ollut tähän suostunut. Asiasta työtuomioistuimessa kuultuna toimitusjohtaja toisti tämän kannanottonsa.

Työtuomioistuin toteaa, että työsopimuslain 39 §:n mukaan, jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sen jälkeen kun sovittu määräaika on päättynyt, katsotaan työsopimussuhteen pidentyneen toistaiseksi voimassa olevaksi. Työnantaja ja Kettunen ovat sopineet kirjallisesti 5.5.1982 alkaneesta kirvesmiehen työstä Uotilan tehtaalla ja Aseman tehtaalla siten, että sopimus on määräaikainen ja kestää neljä kuukautta. Tämä sopimus on ilmeisesti koskenut lähinnä varaston rakennustyötä. Sen sijaan ei ole näytetty, että Kettuselle olisi ilmoitettu työtä riittävän varaston rakennustyön päätyttyä vain niin pitkäksi aikaa, kunnes myöhemmin rakennettavat sosiaalitilat olisivat olleet valmiit. Työnantajalla on saattanut olla tällainen tarkoitus, mutta sitä ei ole ilmoitettu Kettuselle niin, että tämä olisi käsittänyt työsopimuksen koskeneen määräaikaisen sopimuksen päätyttyä uutta määräaikaista tai määrättyä työtä.

Tämän vuoksi työtuomioistuin katsoo, että salliessaan Kettusen edelleen jatkaa työtään sovitun neljän kuukauden määräajan jälkeen työnantaja on hyväksynyt sen, että Kettunen on työnantajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa entisin palkkaeduin. Kun Kettunen sitten on valittu pääluottamusmieheksi, hänen työsuhdettaan ei olisi saanut lopettaa työnantajan esittämillä perusteilla. Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän, joka on ennen Kettusen työsuhteen katkaisemista työpaikalla pidetyssä neuvottelussa riittämättömin perustein tukenut työnantajan kantaa työsuhteen määräaikaisuudesta, on katsottava näin menetelleessään laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Jäsenet: Lehtikunnas, puheenjohtaja, Mörä, Vihma, Heiniö, Kenraali ja Porttila.

Tuomio oli yksimielinen.