Labour court dismissed claim for strike period pay during maternity leave and strike period service bonus.

Kysymys oli toimihenkilön oikeudesta palkkaan synnytysloman ajalta silloin, kun hän oli ollut sairauslomalla ennen lakon alkamista ja välittömästi sairauslomansa päätyttyä jäänyt synnytyslomalle lakon vielä kestäessä. Synnytysloman palkan kohdalla ei ollut perustetta poiketa aikaisemmista tuomioista ilmenevistä kannanotoista, joiden mukaan työntekijällä ei ollut työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta vaadittuihin etuuksiin sopimuksettoman tilan ajalta. Lakonlopettamissopimuksen määräyksillä ei liioin ollut sellaista takautuvaa vaikutusta, johon vaatimus synnytysloman palkan saamiseen sopimuksettoman tilan ajalta olisi voitu työehtosopimuksen nojalla perustaa. Työehtosopimuksen määräyksistä ei voinut johtaa sellaista yleisesti noudatettavaa tulkintaa, että laillisen lakon kestäessä ilman muuta sen aikana alkavaksi sovittu tai muulla tavoin määrätty palkallinen synnytysloman ajanjakso siirtyisi lakon jälkeiseen aikaan.

Kun palvelusvuosilisän ensisijaisena laskentaperusteena oli toimitustyöhön käytetty aika, määräyksen sanamuoto ei antanut tukea sille, että työtaisteluun osallistumiseen kulunut aika olisi luettava työehtosopimuksessa tarkoitettuun palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi.

Asianosaiset: Suomen Sanomalehtimiesten Liitto r.y. Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto r.y.

RATKAISU

Sovelletut työehtosopimuskohdat:

Asianosaisliittojen välillä 2.12.1980 allekirjoitetussa työehtosopimuksessa on muun muassa seuraavat määräykset:

PALKAT JA PALKANMAKSU

23 §.

Tässä sopimuksessa määritellyt vähimmäispalkkojen palvelusvuosilisät maksetaan sen kuukauden alusta, joka seuraa toimihenkilön oltua harjoitteluaikansa jälkeen toimitustyössä 2, 4, 6, 9, 12 tai 15 vuotta.

Pöytäkirjamerkintä 1: Työehtosopimuksen mukaisia palvelusvuosilisiä laskettaessa otetaan huomioon aika, jonka toimihenkilö on toiminut harjoitteluaikansa jälkeen toimituksellisissa tehtävissä lehdistössä, radiossa tai televisiossa sekä ammattiin liittyvään täydennyskoulutukseen ja alan opetustehtäviin käytetty aika, asevelvolli

suusaika sekä työehtosopimuksen mukaisen synnytysloman aika.

Tätä määräystä sovelletaan 2.12.1980 jälkeen alkaviin toimitus-, koulutus- ja opetustehtäviin sekä asevelvollisuuteen ja synnytyslomaan.

VUOSILOMAT

29 §.

Toimittajalla, lehtikuvaajalla tai taiteilijalla, joka on toiminut lehtialalla toimittajana, lehtikuvaajana tai taiteilijana jäljempänä mainitun ajan, on oikeus saada vuosilomaa täysin palkkaeduin seuraavasti: 1 vuoden työskentelyn jälkeen 4 viikkoa 3 " " " 5 viikkoa 10 " " " 6 viikkoa.

SAIRAUSAJAN PALKKA

33 §.

Toimihenkilölle, joka synnyttää, annetaan kolmen kuukauden palkallinen loma. Palkan saamisen edellytyksenä on, että hänen työsuhteensa on jatkunut yhdenjaksoisena vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä.

Toimihenkilöllä on lisäksi oikeus saada palkatonta lomaa synnytyksen yhteydessä siten, että synnytysloma ei keskeytä työsuhdetta, mikäli toimihenkilö palaa työhönsä viimeistään 12 kuukauden kuluttua synnytysloman alkamisesta. Synnytysloman alkaessa on osapuolten sovittava työhön paluun ajankohdasta.

Asianosaisten kesken 2.12.1980 tehdyssä lakonlopettamissopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:

1) Lakko todetaan päättyneeksi 3.12.1980 kello 9.00

2) Työt aloitetaan heti lakon päättymisen jälkeen siinä järjestyksessä, kuin toimitukselliset olosuhteet mahdollistavat työnantajalle töiden uudelleen käynnistämisen.

3) Lakossa olleet toimihenkilöt ilmoittautuvat normaalille työvuorolleen ilman tarpeetonta viivytystä ja viimeistään 5.12.1980 säilyttääkseen oikeutensa työnantajan palveluksessa vanhana työntekijänä.

Asianosaisliittojen kesken tehdyssä synnytyslomaa ja sen ajalta maksettavaa palkkaa koskevassa soveltamisohjeessa 15/1972 on muun ohessa seuraavat määräykset:

Jos toimihenkilö on työssä työsopimuslain tarkoittamana sairausvakuutuslain mukaisena äitiyspäivärahaan oikeuttavan synnytysloman aikana (äitiysloma alkaa sopimuksen perusteella esim. vasta 10 päivää ennen synnytyksen laskettua aikaa), toimihenkilö saa palkan työssäoloajalta ja toimihenkilöllä on oikeus saada hänelle maksetun palkan lisäksi myös sairausvakuutuslain mukainen äitiysraha eikä työnantajalla työstä maksamansa palkan perusteella tällöin ole oikeutta sarausvakuutuslain mukaiseen palautukseen.

Esimerkki 2

Äitiysrahan maksaminen työnantajalle ja toimihenkilölle tapauksessa, jossa äitiysloman on sovittu alkavan myöhemmin kuin sairausvakuutuslain mukainen oikeus päivärahaan alkaa.

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on työtuomioistuimessa lausunut, että keväällä 1981 asianosaisliittojen välillä oli syntynyt useita erimielisyyksiä liiton 13.11.-3.12.1980 toimeenpaneman valtakunnallisen toimittajalakon vaikutuksista toimittajien työsuhteen ehtoihin. Lakko oli ollut laillinen, sopimuksettomassa tilassa tapahtunut työtaistelu. Liittojen välillä käydyissä neuvotteluissa ei ollut saavutettu yksimielisyyttä siitä, miten 2.12.1980 solmittuun lakonlopettamissopimukseen perustuvaa oikeutta palata työhön vanhana työntekijänä oli sovellettava toisaalta palvelusvuosilisiä laskettaessa ja toisaalta äitiysloman palkallista aikaa määrättäessä. Liittojen välisissä neuvotteluissa oli kuitenkin päästy yksimielisyyteen siitä, että lakkoaika oli luettava vuosiloman määräytymisen perusteena olevaan työehtosopimuksen mukaiseen alallaoloaikaan.

Suomen Sanomalehtimiesten Liiton mielestä lakonlopettamissopimukseen otettu määräys, jonka mukaan lakossa olleet toimihenkilöt säilyttivät oikeutensa työnantajan palveluksessa vanhoina työntekijöinä, tarkoitti nimenomaan sitä, ettei alallaolon katsottu katkenneen lakon aikana. Lakko ei siis voinut vähentää työntekijän työsuhteensa aikana ansaitsemia pitkävaikutteisia etuja, jollainen muun muassa oikeus palvelusvuosilisään oli. Lakonlopettamissopimuksen perusteella ei ollut mahdollista, kuten eräät yritykset olivat menetelleet, lakon takia vähentää kuukauden pituista aikaa palvelusvuosilisen laskemisen perusteena olevasta alallaoloajasta. Työehtosopimuksen 23 §:n mukaan työstä poissaoloajoista voitiin palvelusvuosilisiin oikeuttavaksi alallaoloksi lukea esimerkiksi asevelvollisuusaika ja virkavapaan aika. Työtaisteluun käytetyn ajan kohdalta oli sen sijaan tehty lakonlopettamissopimus, joka esti sen poistamisen alallaoloajasta.

Työnantajaliitto oli ottanut kantaa myös tapaukseen, jossa äitiysloma ja lakko olivat sattuneet samaan aikaan. Esillä olleessa tapauksessa toimihenkilö oli ennen valtakunnallista toimittajalakkoa jäänyt sairaslomalle ja viisi päivää ennen lakon loppumista siirtynyt palkalliselle äitiyslomalle. Työnantaja oli maksanut työehtosopimuksen mukaisen sairausajan palkan myös lakon ajalta, mutta lopettanut palkanmaksun äitiysloman alkaessa. Toimihenkilö, jonka sairausloma ja äitiysloma olivat olleet tiedossa jo ennen lakkoa, ei ollut osallistunut lakkoon lainkaan, vaan hän oli koko lakon ajan ollut joko sairaus- tai äitiyslomalla, jolta oli maksettava työehtosopimuksen 33 §:n mukainen palkka. Sairauden laadulla ei ollut asiassa merkitystä. Työnantajan menettely oli ollut virheellinen.

Sen varalta, ettei kanteessa tarkoitettua tulkintaa hyväksyttäisi, toissijaisena tulkintaperiaatteena Suomen Sanomalehtimiesten Liiton mielestä oli se, että toimihenkilön katsottaisiin välittömästi sairauslomansa jälkeen siirtyneen lakkon piiriin ja että vasta lakon päätyttyä alkaisi hänen palkallinen äitiyslomansa. Työehtosopimuksen 33 §:ssä eikä sen soveltamisohjeissa edellytetty, että palkallisen loman tulisi alkaa heti sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahakauden alkaessa.

Näillä perusteilla Suomen Sanomalehtimiesten Liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että valtakunnalliseen toimittajalakkoon 13.11.-3.12.1980 osallistumiseen kulunut aika on luettava työehtosopimuksen 23 §:ssä tarkoitettuun palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi. Edelleen liitto on vaatinut vahvistettavaksi, että toimihenkilöllä on työehtosopimuksen 33 §:n nojalla oikeus palkkaan synnytysloman ajalta silloin, kun hän on ollut sairauslomalla ennen valtakunnallisen toimittajalakon alkua ja välittömästi sairauslomansa päätyttyä jäänyt lakon vielä kestäessä synnytyslomalle, joka on jatkunut lakon jälkeen, tai jollei tätä hyväksyttäisi, toissijaisesti, että täyteen palkkaan oikeuttava synnytysloman aika ei kulu laillisen työtaistelun aikana, vaan siirtyy alkavaksi lakon päättymisestä lukien.

Lakon aikana toimihenkilö ei voinut nauttia työehtosopimukseen perustuvia etuuksia sen paremmin palvelusvuosilisien karttumisen kuin palkallisen äitiyslomankaan muodossa. Lakon aikana ei siten ollut mahdollista olla palkallisella äitiyslomalla. Lakon alettua ei maksettu palkkaa missään muodossa, ei myöskään sairausajan- tai äitiysajan palkkana, jos sairaus- tai äitiysloma alkoi lakon alkamisen jälkeen. Oikeus sairausajan palkkaan oli riidaton silloin, kun sairaus oli alkanut ennen lakkoa ja toimihenkilö sairauden jälkeen palasi työhönsä. Sen sijaan kantajaliiton vaatimus äitiyslomapalkan maksamisesta siinä tapauksessa, että loma alkoi lakon aikana, ei perustunut lakiin tai työehtosopimuksen määräyksiin. Myöskään vallitseva oikeuskäytäntö ei tukenut vaatimusta siitä, että lakon alettua toimihenkilö olisi oikeutettu palkanluonteisiin työsuhteesta johtuviin oikeuksiin. Merkityksetöntä oli, että sairasloma, jolta palkka maksettiin, ja äitiysloma niveltyivät ajallisesti toisiinsa.

Myöskään kantajaliiton toissijainen vahvistusvaatimus täyteen palkkaan oikeuttavan synnytysloman ajan siirtymisestä ei perustunut vallitsevaan oikeuskäytäntöön. Työehtosopimuksessa ei ollut sovittu palkallisen loman alkamisajankohdaksi muuta kuin sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahakauden alkamishetki. Vakiintuneen käytännön mukaan äitiyslomapalkka maksettiin äitiyspäivärahakauden alkaessa. Edellä olevilla perusteilla Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto on vaatinut kanteen hylkäämistä.

Asianosaiset ovat vaatineet oikeudenkäyntikulujensa korvaamista.

________

Työtuomioistuin, joka toteaa, että kanteessa tehdyissä synnytysloman palkkaa koskevissa vaatimuksissa on nojauduttu vuoden 1980 työehtosopimukseen ja työehtosopimukseksi katsottuun lakonlopettamissopimukseen, on tutkinut jutun näidenkin vaatimusten osalta siitä riippumatta, että palkallinen synnytysloma on riidanalaiselta ajanjaksoltaan sattunut sopimuksettoman tilan aikaan.

Kanteessa, sellaisena kuin se on jutun esivalmistelussa kehitetty, on kysymys toimihenkilön oikeudesta palkkaan synnytysloman ajalta silloin, kun hän on ollut sairauslomalla ennen lakon alkamista ja välittömästi sairauslomansa päätyttyä jäänyt synnytyslomalle lakon vielä kestäessä. Lakolla on kanteessa tarkoitettu Suomen Sanomalehtimiesten Liiton 13.11.1980 aloittamaa valtakunnallista toimittajalakkoa, joka on toimeenpantu vuoden 1979 työehtosopimuksen voimassaolon lakkaamisen jälkeen seuranneen sopimuksettoman tilan aikana.

Työtuomioistuin on useissa tuomioissaan katsonut, että työntekijällä ei ole työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta vaadittuun etuuteen, jos oikeus siihen on syntynyt sopimuksettoman tilan aikana. Näin on todettu olevan asian laita lomaltapaluurahan kohdalta tuomiossa n:o 35/1975 sekä ylityökorvausten, vuosilomapalkan ja vuosilomakorvauksen osalta tuomiossa n:o 149/1981. Työtuomioistuimen mielestä synnytysloman palkan kohdalla ei ole perustetta poiketa aikaisemmista tuomioista ilmenevistä kannanotoista.

Lakonlopettamissopimuksessa, joka on riidattomasti myös työehtosopimus, on määräys, jonka mukaan toimihenkilön on ilmoittauduttava määräajassa työvuorolleen säilyttääkseen oikeutensa työnantajan palveluksessa vanhana työntekijänä. Tuolla määräyksellä yhtä vähän kuin muillakaan lakonlopettamissopimuksen määräyksillä ei ole sellaista takautuvaa vaikutusta, johon vaatimus synnytysloman palkan saamiseen sopimuksettoman tilan ajalta voitaisiin työehtosopimuksen nojalla perustaa. Työtuomioistuin on samalla tavoin ratkaissut jo mainitulla tuomiolla n:o 35/1975 lomaltapaluurahan saamista koskevan vaatimuksen, joka on osaltaan perustunut vastaavanlaisen vanhan työntekijän oikeuksien säilyttämistä koskeneen määräyksen sisältäneeseen lakonlopettamissopimukseen. Toimihenkilöllä ei näin ollen siis ole työehtosopimukseen perustuvaa oikeutta saada palkkaa kanteessa tarkoitetun lakon aikana olleen synnytysloman ajalta.

Kanteessa on vielä vaadittu vahvistettavaksi, että puheena olevaan työtaisteluun osallistumiseen kulunut aika olisi luettava työehtosopimuksen 23 §:ssä tarkoitettuun palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi. Määräyksen mukaan lisän maksaminen perustuu toimitustyössä palveltuun aikaan. Pöytäkirjamerkinnän mukaan palvelusvuosilisää laskettaessa otetaan huomioon muun muassa asevelvollisuusaika ja työehtosopimuksen mukaisen synnytysloman aika. Siinä ei ole sovittu lailliseen työtaisteluun osallistumiseen kuluneen ajan lukemista lisään oikeuttavaksi.

Asianosaisliitot ovat toimittajalakon päätyttyä sopineet, että sen käsittämä 13.11. - 3.12.1980 välinen ajanjakso luetaan vuosilomaa annettaessa työehtosopimuksen 29 §:ssä tarkoitettuun lehtialalla toimimisen käsittävään aikaan sisältyväksi. Kun otetaan huomioon vuosilomaan oikeuttavan palvelusajan määräytyminen yleensä ja myös se, että työehtosopimuksessa on palvelusvuosilisän ja vuosiloman määräytymisen perusteina olevat ajat määritelty eri tavoin, työtuomioistuimen mielestä ei siitä, että asianosaisliitot ovat sopineet työtaistelun kestoajan lukemisesta vuosilomaan oikeuttavaksi ajanjaksoksi, ole tehtävissä päätelmiä palvelusvuosilisää laskettaessa noudatettavasta menettelystä. Tässäkään tapauksessa ei lakonlopettamissopimuksessa voida katsoa annetun sellaisia takautuvia määräyksiä, joihin vaatimus työtaisteluun osallistumisajan lukemisesta palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi voisi perustua.

Kun palvelusvuosilisän ensisijaisena laskentaperusteena on toimitustyöhön käytetty aika, määräyksen sanamuoto ei anna tukea kanteessa vahvistettavaksi vaaditun tulkinnan hyväksymiselle. Jutussa on jäänyt myös näyttämättä, että määräyksen sisältö olisi muustakaan syystä ymmärrettävä niin laveasti kuin millaiseksi se on kanteessa vaadittu vahvistettavaksi.

Esittämillään perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi hylätä kanteen kokonaisuudessaan. Asian laatuun nähden Graafisen Teollisuuden Työnantajaliitto saa itse kärsiä kulunsa jutussa.

Jäsenet: Pelkonen, puheenjohtaja, Silenti, Vihma, Jussila, P. Virtanen, ja Kenraali.

Tuomio oli yksimielinen.